Perustelut
Tilusjärjestelyjen edistäminen valtion talousarviossa
Tilusjärjestelytoiminnalla tarkoitetaan kaikkia niitä Maanmittauslaitoksen
tehtäväalueeseen kuuluvia keinoja, joilla voidaan
parantaa kiinteistöjaotusta ja edistää kiinteistöjen
tarkoituksenmukaista käyttöä. Maanmittauslaitoksen
toteuttama tilusjärjestelytoiminta edistää ja
tukee sellaista maaseudun maankäytön rakenteiden kehittämistä,
joka johtaa yleiseltä ja yksityiseltä kannalta
mahdollisimman hyvään tulokseen. Tulos pyritään
saavuttamaan taloudelliselta kannalta edullisesti, vähäisin
haitoin ja menetyksin.
Tilusjärjestelyjä suoritetaan varsinaisissa
tilusjärjestelytoimituksissa, joita ovat uusjako, hankeuusjako,
vesitilusjärjestely ja alueellinen tietoimitus. Lisäksi
tilusjärjestelyjä suoritetaan yleistietoimitusten
ja lunastuslain (603/1977) mukaisten
lunastustoimitusten yhteydessä. Nykyisin tehdään
tosin yhä enenevässä määrin
suurempien yleistiehankkeiden ja lunastushankkeiden yhteydessä ko.
hankkeeseen liittyen erillinen tilusjärjestelytoimitus
hankeuusjakona.
Tilusjärjestelyjen kustannukset koostuvat toimituskustannuksista
ja toimituksen yhteydessä tehtyjen perusparannusten kustannuksista.
Toimituskustannukset rahoitetaan osin Maanmittauslaitoksen
toimintamenomomentilta ja peritään osin asianosaisilta.
Valiokunnalle toimitetusta selvityksestä on käynyt
ilmi, että Maanmittauslaitoksen on laajennettava tilusjärjestelytoimintaansa
kasvavan kysynnän sekä toimintaympäristön
muutosten vaatimalla tavalla. Vaikka uuden teknologian käyttöönotolla
ja toimitusten keventämisellä voidaan alentaa
yksikkökustannuksia ja tilusjärjestelyjen keskinäisellä priorisoinnilla
säädellä vuosittaista rahoitustarvetta,
tilusjärjestelytoiminnan laajentaminen vaatii nykyistä suurempaa
valtion panostusta tilusjärjestelytoimitusten kustannuksiin.
Toimituskustannusten osalta Maanmittauslaitos on varautunut toimintamenomomentilla
olevan rahoituksen suuntaamiseen muista tehtävistä tilusjärjestelyihin.
Jos kysynnän kasvu ylittää 100 henkilötyövuoden
vuosittaisen tarpeen, mikä sinällään
saattaa olla hyvinkin mahdollista vuoden 2006 jälkeen,
tarvitsee Maanmittauslaitos lisärahoitusta toimintamenomomentille
suoriutuakseen tehtävästä. Asiaa joudutaan
arvioimaan jatkuvasti kunkin vuoden talousarvioehdotuksen laatimisen
yhteydessä.
Kiistatonta sen sijaan on, että perusparannustöiden
tukemiseen tarvitaan valtion lisärahoitusta. Tänä vuonna
uusjakojen tukemismomentille on myönnetty 3 milj. euroa
ja vuodelle 2004 on esitetty samaa määrää.
Määrällä voidaan suorittaa ensi
vuodelle suunnitellut toimenpiteet. Valiokunta kiinnittää kuitenkin
huomiota siihen, että tämän hetken näkymien
mukaan uusjakojen tukemismomentin rahoitusta tulee nostaa jo vuoteen
2006 mennessä ainakin 4 milj. euroon. Jos kuitenkin tarveselvityshakemukset
lisääntyvät siinä määrin
kuin viime aikoina on tapahtunut, rahoituksen lisäämistarve
on vielä edellä mainittuakin suurempi. Vuoteen
2010 mennessä tarve saattaa olla jopa 6—8 milj.
euroa vuodessa.
Luomutuotannon menekinedistäminen
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että luomun
nopeana jatkunut markkinakasvu on viimeisen vuoden aikana tasaantunut.
Asiakkaiden ostohalukkuus on riippuvainen tuotevalikoiman riittävyydestä,
saatavuudesta ja tuotteiden hinta-laatusuhteesta. Näihin
osatekijöihin kohdistuukin tällä hetkellä suurin
kritiikki. Tuotantoketjussa luomutuotannon kasvun esteinä nähdään heikko
kannattavuus ja yhteistyön heikkous. Myönteisimmin
luomutuotannon kasvuun suhtautuvat tällä hetkellä ketjun
loppupään toimijat, etenkin ammattikeittiöala.
Viljelijät ovat tällä hetkellä luomun
suhteen epävarmimpia. Tämä näkyy
myös siinä, että siirtymishalukkuus luomutuotantoon
on vähentynyt. Vaikeuksia on etenkin kotieläintuotannon
puolella, mutta myös kasvintuotannossa. Valiokunta katsoo,
että jo luomutuotannossa vallitsevan yleisen tilanteenkin
vuoksi on tärkeää, että valtion
talousarviosta heijastuu yhteiskunnan kannustava suhtautuminen luomutuotantoon.
Samalla valiokunta kiirehtii toimia maamme luomustrategian (Ehdotus
luonnonmukaisen elintarviketuotannon kehittämisestä;
Työryhmämuistio MMM 2001:10) tavoitteiden ja toimenpiteiden
toteuttamiseksi.
Luonnonmukaisen tuotannon menekinedistämistukea on
maksettu vuodesta 1998 lähtien, ja tuki on notifioitu EU:n
komissiolle vuonna 2001. Tuensaajana on tähän
asti ollut Finfood - Suomen Ruokatieto ry:n osana toimiva
Finfood/LUOMU.
Tuki muodostuu eri toimenpiteistä, joihin voidaan myöntää valtion
rahoitusta enintään 50 tai 100 prosenttia. Valtionrahoitusta
voidaan myöntää enintään
50 prosenttia toimiin, jotka katsotaan luomutuotteiden mainonnaksi.
Valtionrahoitus voi olla 100 prosenttia mm. seuraavissa
toimissa: luomutuotteiden esillepanon parantaminen, koulutus, markkinatutkimukset,
tieteellisen tiedon jakaminen suurelle yleisölle ja messut.
Finfood/LUOMU järjestää tiedotus
ja kuluttajakampanjoita, joiden tavoitteena on lisätä luomuketjun
osaamista ja kuluttajien luomutietoutta. Markkinatutkimuksissa selvitetään
mm. kuluttajien ostohalukkuutta ja suhtautumista luomuun sekä luomuketjun
asenteita ja halukkuutta lisätä luomutuotteiden
osuutta. Tuotekehitys- ja laatuprojekteissa tavoitteena on mm. parantaa luomukasvisten
hinta-laatusuhdetta ja kannustaa kauppoja kehittämään
luomuhedelmien ja -vihannesten myyntiä.
Vuoden 2002 talousarvioon eduskunta lisäsi tuotannon
ja markkinoinnin kehittämismomentille 50 000 euroa
(vuoden 2003 talousarviossa 60 000
euroa) käytettäväksi Portaat luomuun -ammattikeittiöohjelmaan,
jonka tavoitteena on lisätä luomutuotteiden
käyttöä ammattikeittiöissä.
Ohjelman toteuttavat yhdessä Finfood/LUOMU ja
Suonenjoen Luomukeittiökeskus.
Finfood/LUOMUn ja Luomukeittiökeskuksen vuonna
2002 käynnistämä Portaat luomuun -valmennusohjelma
on todettu hyvin toimivaksi luomun käytön edistämis-
ja kehittämismalliksi ammattikeittiöissä.
Ohjelman tavoitteena on yksittäisten luomuteemapäivien
sijaan lisätä säännöllistä luomuraaka-aineiden
käyttöä ammattikeittiöissä asteittain.
Vuodeksi 2003 myönnetyn 60 000 euron lisämäärärahan
turvin keittiöiden valmennuksia on pystytty toteuttamaan,
mutta valiokunnan saaman selvityksen mukaan nykyinen määräraha
ei riitä valmennusohjelman kehittämiseen ja henkilökohtaiseen
konsultointiin, mikä on ehdoton edellytys valtakunnallisten
cateringyritysten ja ravintolaketjujen mukaan saamiselle sekä suurteollisuuden
luomutuotteiden käytön nopealle lisäämiselle.
Jatkuva ja tasainen luomutuotteiden käyttö ammattikeittiöissä parantaa
elintarvikevalmistajan edellytyksiä lisätä ammattikeittiöille
kehitettyjä luomutuotteita. Edellä esitetyn
perusteella valiokunta pitää tärkeänä,
että Portaat luomuun -ammattikeittöohjelman toteuttamiseen
osoitetaan valtion talousarviossa 90 000 euron määräraha.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Pohjois-Pohjanmaan
tutkimusaseman siemenperunatutkimuksen rahoitus
Vastauksessaan (EV 101/2002 vp) hallituksen esitykseen
Siemenperunakeskuksen muuttamiseen osakeyhtiöksi liittyväksi
lainsäädännöksi (HE
70/2002 vp) eduskunta edellytti, että tuolloin
Siemenperunakeskuksella ollutta tehtävää tutkia
ja kehittää korkealaatuisen siemenperunan tuotantotekniikkaa
nimenomaan Suomen pohjoisiin oloihin sopivaksi tulee jatkaa MTT:n Ruukin
tutkimusasemalla ja että valtion talousarviossa osoitetaan
vuosittain perunanviljelyä koskevaan tutkimus- ja kehitystoimintaan
riittävät määrärahat.
Pohjois-Pohjanmaan tutkimusaseman tutkimusaloista on viime aikoina
eniten painoarvoaan lisännyt siemenperunatutkimus.
Voimakkaan panostuksen siemenperunatutkimukseen on sekä mahdollistanut
että velvoittanut aseman sijainti siemenperunan tuotantoalueen
keskellä (High Grade -alue) ja alan yritystoiminnan keskittyminen
Pohjois-Pohjanmaalle (Pohjoisen kantaperuna OY, Suomen Siemenperunakeskus OY,
RavintoRaisio ja 1 400 ha:n ala sopimuspohjaista siemenperunatuotantoa).
Siemenperunatuotannon sijoittumisen Pohjois-Pohjanmaalle ovat puolestaan
ratkaisseet tuotannolle otolliset luonnonolosuhteet. Näistä mainittakoon
päivän pituus kasvukauden aikana, vaarallisista kasvitaudeista
ja tuholaisista vapaa alue sekä viljelymaiden hyvä soveltuvuus
tuotantoon.
Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on tuotu esiin,
että tulevaisuuden perunatuotannosta siemenperuna tulee
menestymään parhaiten, koska siemenperuna-alalla
on hyvät mahdollisuudet lisätä tuotantoaan
vientimarkkinoiden kautta. Tuotannon laajentumisen ehdottomana edellytyksenä on
kuitenkin siemenperunan hyvän laadun varmistaminen ja pohjoisen
tuotantoympäristön myönteisten vaikutusten
todentaminen. Samat periaatteet soveltuvat perunatutkimukseen koko
maassa.
Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema on toteuttanut soveltavaa perunatutkimusta
määrätietoisesti vuodesta 1997 lähtien.
Tehty soveltava tutkimus on onnistunut määrittämään
siemenperunatuotannon vaatimat keskeisimmät tutkimustarpeet.
Soveltavan tutkimuksen keinovalikoima ei kuitenkaan riitä kaikkien
yksilöityjen ongelmien ainoaksi työkaluksi, vaan
sen rinnalle kaivataan vankkaa perustutkimuksen osaamista.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tutkimusasema on joutunut
rahoittamaan siellä tehtyjä tutkimuksia lähinnä MTT:n
ulkopuolisin varoin, sillä MTT:n osuus perunatutkimuksen palkkarahoituksesta
on varsin vaatimaton (n. 10—14 prosenttia). Ulkopuolisesta
rahasta huomattava osuus on TE-keskuksesta saatua kehittämisrahaa
(EMOTR), jonka käyttäminen puhtaasti tutkimuksen
rahoitukseen tai investointeihin ei ole rahoitusehtojen sallimissa
rajoissa mahdollista. Siksi perunatutkimukseen kaivattu perustutkimuksen
panos ja sen vaatima laite- ja analyysivalmius edellyttävät
tarkoitukseen soveltuvaa ja pysyvää rahoitusta. Valiokunta
katsookin, että MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusaseman
lisärahoitustarve 300 000 euroa siemenperunatutkimukseen
katetaan vuosittain valtion talousarvion momentille 30.21.21 osoitettavana
lisämäärärahana.
Lopuksi
Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota
siihen, että:
-
Talousarvio ei sisällä seuraavia
menoja/vaikutuksia:
-
kesällä 2003
hyväksytyn EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen edellyttämiä hallinnollisia
lisämenoja
-
hallituksen kehyspäätöksessä (toukokuu
2003) varattua 14 089 000 euron määrärahaa
(käytöstä päätetään
myöhemmin liittymissopimuksen artiklaa 141 koskevan sopimuksen
vaikutusten selvittyä)
-
liittymissopimuksen artiklan 141 perusteella sovitusta
johtuvia muutoksia (mukaan lukien rakennepolitiikka ja siten myös
Maatilatalouden kehittämisrahaston rahoituksen järjestäminen). Valiokunta
pitää tärkeänä, että liittymissopimuksen
artiklaa 141 koskevien ratkaisujen tultua nyt tehdyiksi hallitus
antaa niin pian kuin mahdollista esityksen eduskunnalle ratkaisujen
edellyttämän lisärahoituksen toteuttamiseksi.
-
Talousarvioesityksen (Metsäluonnon hoidon
edistämismomentin 30.31.45) tulee kattaa myös
Etelä-Suomen, Oulun läänin länsiosan
ja Lapin läänin lounaisosan metsien monimuotoisuuden
turvaamiseksi laaditun toimintaohjelman (METSO) toteuttamisen edellyttämä rahoitus.
-
Talousarvioesitykseen (Metsäntutkimuslaitoksen
toimintamenomomentti 30.32.21) sisältyy 100 000
euron suuruinen Joensuun tutkimuskeskuksen uudisrakennuksen investointiraha,
mutta se ei mahdollista täysimittaisia kalustamis- ja laiteinvestointeja.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että momenttiin 30.32.21 lisätään
nettomäärärahana 500 000 euroa
Joensuun tutkimuskeskuksen uudisrakennuksen kalusto- ja laiteinvestointien
toteuttamiseksi.