Yleisperustelut
Esityksen perusteluista käy ilmi, että lakisääteisten
metsästäjäorganisaatioiden toimeenpanevia elimiä koskevilla
muutosehdotuksilla pyritään siihen, että organisaatioiden
yksiköiden toiminta tehostuisi ja olisi entistä tuloksellisempaa. Muutosten
peruslähtökohtana on näiden yksiköiden
hallitusten toimintaedellytysten parantaminen ja vastuun korostaminen.
Sen vuoksi hallitusten valinta esitetäänkin jätettäväksi
lähes kokonaan yksiköiden omille päättäville
toimielimille. Juuri näille toimielimille hallitukset ovat toimistaan
vastuussa, ja tämän vuoksi juuri näillä toimielimillä tulee
olla mahdollisuus itse päättää hallitustensa
kokoonpanosta.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että metsästäjien mahdollisuuksia osallistua
metsästäjäorganisaatiota koskevaan päätöksentekoon
edistetään.
Esityksen perusteluissa on myös tuotu esiin metsästäjäorganisaation
yhteistyö eri sidosryhmien kanssa. Organisaation tärkeimpiä sidosryhmiä ovat
maanomistajat, riistantutkimus, liikenneturvallisuudesta vastaavat
viranomaiset, ympäristöhallinto ja metsäntutkimus.
Metsästäjäorganisaation yksiköt
järjestävät maanomistajien kanssa vuosittain
riistatalouteen liittyviä tilaisuuksia ja tapahtumia. Riistantutkimuksen kanssa
tehdään yhteistyötä muun muassa
riistakantojen runsauden selvittämiseksi. Metsästäjäorganisaatio
saakin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta ja Metsäntutkimuslaitokselta
tuoreinta tietoa riistakannoista ja siitä, paljonko niitä pitäisi
verottaa, jotta voidaan vaikuttaa riistaeläinten aiheuttamiin
vahinkoihin. Vahinkojen estämisen osalta valiokunta korostaa
myös liikenneturvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja
maanomistajatahojen kanssa tehtävän yhteistyön
merkitystä.
Valiokunta toteaa, että yhä lisääntyneet
hirvieläinten aiheuttamat vahingot ovat viime aikoina olleet
voimakkaasti esillä. Asiasta on myös valmistunut
maa- ja metsätalousministeriön selvitys: Hirvivahinkotyöryhmä 2000:n
muistio (MMM 2000:11).
Maamme hirvieläinkantojen suuruudet ja saatujen saaliiden
määrät ovat vaihdelleet vuodesta toiseen.
Hirviä on kaadettu vuosittain kannan suuruudesta riippuen
noin 30 000—55 000 yksilöä,
ja vuosittain hirvistä saatava lihamäärä on keskimäärin
seitsemän miljoonaa kiloa, jonka rahallinen arvo on viiden
euron kilohinnan mukaan laskettuna noin 34 miljoonaa euroa.
Hirvieläinten määrään
voidaan vaikuttaa lähinnä metsästyksellä.
Lisäksi hirvieläinkannan koostumukseen ja metsästyksen
tuottavuuteen voidaan vaikuttaa harjoittamalla valikoivaa metsästystä.
Tuottavin metsästys on lähinnä vasoihin
ja uroksiin kohdistuvaa metsästystä, ja tehokkain
keino hirvieläinkannan pienentämiseksi on suunnata
metsästystä myös naaraseläimiin, jolloin
kannan tuotto ja kannan koko laskevat.
Kannan suuruus vaikuttaa hirvieläinten ihmisille ja
omaisuudelle aiheuttamien vahinkojen määrään.
Merkittävimmät vahingot ovat aiheutuneet liikenteelle
ja metsätaloudelle, ja ne ovat lisääntyneet
viime vuosina lisääntyneen hirvieläinkannan
myötä. Hirvieläinten aiheuttamat vahingot
jakaantuvat kuitenkin alueellisesti epätasaisesti johtuen
siitä, että myös hirvieläinkanta
jakaantuu epätasaisesti maan eri osiin. Lisäksi
liikennevahinkojen määrään vaikuttavat
teiden liikennetiheys ja teiden varustetaso (mm. hirviaidat).
Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisessä eläinkannan
koolla ja rakenteella on ratkaiseva merkitys. Edellä esitetystä käy
ilmi, että kannan kokoon ja rakenteeseen voidaan vaikuttaa
lähinnä valikoivalla metsästyksellä.
Kannan säätelyn kannalta tiedot hirvieläinkannan
koosta ja rakenteesta ovatkin ensiarvoisen tärkeitä.
Tämän vuoksi valiokunta pitää tärkeänä,
että kannan seuraamiseksi kehitetään
entistä tehokkaampia menetelmiä. Hyvin keskeistä on
myös se, että vahinkoihin liittyvät tahot
voivat nykyistä enemmän vaikuttaa kannan säätelyyn.
Valiokunta tuleekin jäljempänä yksityiskohtaisissa
perusteluissa tekemään tähän
liittyviä muutosehdotuksia.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin
huomautuksin ja jäljempänä esitettävin
muutosehdotuksin.
Yksityiskohtaiset perustelut
26 §. (Uusi)
Valiokunta on mietinnön yleisperusteluissa kiinnittänyt
huomiota yhä lisääntyneisiin hirvieläinten
aiheuttamiin vahinkoihin. Tähän liittyen valiokunta
ehdottaakin, että pykälään sisältyvää hirvieläinten
pyyntiluvan myöntämistä koskevaa säännöstä selkeytetään.
Valiokunta on yleisperusteluissa pitänyt myös
tärkeänä, että vahinkoihin liittyvät
tahot voivat vaikuttaa kannan säätelyyn. Valiokunta
pitää sen vuoksi tarpeellisena ehdottaa, että säännöksiin lisätään
maininta siitä, että liikenneturvallisuusnäkökohtien
huomioon ottamiseksi riistanhoitopiirin tulee vuosittain kuulla
alueellisia liikenneturvallisuudesta vastaavia viranomaisia.
59 §.
Pykälän 4 momenttiin on ehdotettu säännöksiä hallituksen
päätösvaltaisuudesta. Valiokunta pitää päätösvaltaisuuden
kannalta perusteltuna, että puheenjohtajan lisäksi
enemmistö hallituksen jäsenistä on kokouksessa
paikalla. Sen vuoksi valiokunta ehdottaa pykälän
4 momenttia tarkistettavaksi siten, että keskusjärjestön
hallitus on toimivaltainen, kun siinä on puheenjohtajan
tai varapuheenjohtajan lisäksi läsnä vähintään
viisi muuta hallituksen jäsentä.
59 a §.
Hallituksen esityksessä pykälään
ehdotetaan otettavaksi säännökset keskusjärjestön hallituksen
jäsenten valinnasta. Valiokunta ehdottaa 2 momenttiin otettavaksi
säännökset myös puheenjohtajan
valinnasta ja katsoo, että hallituksen valinta on tarkoituksenmukaisinta suorittaa
siten, että ensin valitaan hallituksen puheenjohtaja ja
hänen henkilökohtainen varajäsenensä ja
sitten muut hallituksen jäsenet ja heidän henkilökohtaiset
varajäsenensä. Mahdollisimman hyvän edustavuuden
turvaamiseksi valiokunta ehdottaa momenttia lisäksi täsmennettäväksi
siten, että jäsenen (ja tämän
henkilökohtaisen varajäsenen), jonka tulee hallituksen
esityksen ehdotuksen mukaan edustaa metsästyksen ja riistanhoidon
kannalta merkittävää alaa, tulee edustaa järjestäytynyttä metsästyksen
ja riistanhoidon kannalta merkittävää alaa.
Pykälän 3 momentin osalta valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena
ehdottaa, että varapuheenjohtajan valitsee keskusjärjestön
edustajakokouksen sijasta hallitus keskuudestaan. Lisäksi
valiokunta ehdottaa, että 1 momenttiin ehdotetun muutoksen
vuoksi momentista poistetaan säännökset
puheenjohtajan valinnasta.
62 §.
Ottaen huomioon edellä yleisperusteluissa esitetyn
valiokunta ehdottaa 2 momenttia muutettavaksi siten, että yhden
hallituksen jäsenen sekä hänen henkilökohtaisen
varajäsenensä tulee edustaa maanomistajia, kuitenkin
siten, ettei hallituksen jäsenten kokonaislukumäärä muutu
siitä, mitä hallituksen esityksen mukaisessa lakiehdotuksessa
on ehdotettu. Lisäksi valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena
ehdottaa, että riistanhoitopiirin kokous valitsee hallituksen
puheenjohtajan ja muut kuin maanomistajia edustavat jäsenet
riistanhoitoyhdistysten asettamista ehdokkaista siinä järjestyksessä,
että puheenjohtaja ja hänen henkilökohtainen
varajäsenensä valitaan ensin ja muut hallituksen
jäsenet ja heidän varajäsenensä vasta
puheenjohtajan valinnan jälkeen. Tämän
mukaisesti valiokunta ehdottaa myös, että riistanhoitopiirin
hallitus valitsee varapuheenjohtajan niiden jäsenten joukosta,
jotka on valittu hallitukseen riistanhoitoyhdistysten asettamista
ehdokkaista.
65 §. (Uusi)
Valiokunta ehdottaa pykälän 2 momenttiin tehtäväksi
teknisen tarkistuksen siten, että sana "johtokunta" korvataan
ehdotetun uuden organisaatiomallin mukaisesti sanalla "hallitus".
66 §.
Valiokunta ehdottaa pykälän 2 momenttiin tehtäväksi
riistanhoitoyhdistyksen hallituksen jäsenten valintajärjestyksen
osalta vastaavat tarkistukset kuin edellä 59 a §:n
kohdalla on ehdotettu säädettäväksi
Metsästäjäin keskusjärjestön
osalta ja 62 §:n kohdalla riistanhoitopiirien osalta. Lisäksi
valiokunta ehdottaa hallituksen esityksestä poiketen, että Metsähallituksella
olisi metsästyslain 8 §:ssä tarkoitetuilla
alueilla edelleen edustaja riistanhoitoyhdistyksen hallituksessa.
Valiokunta katsoo, että kuntalaisten ns. vapaa metsästysoikeus
Lapin ja osin Oulun läänin valtion mailla sekä voimassa
olevan metsästyslain valtion maita koskevat erityissäädökset,
kuten muuta metsästysmahdollisuutta vailla olevien etujen
huomioon ottaminen, samoin kuin myös saamelaisten kotiseutualueilla
saamelaiskulttuurin ja sen elinkeinojen sekä luontaiselinkeinojen
turvaaminen puoltavat Metsähallituksen edustuksen säilyttämistä.
70 §. (Uusi)
Valiokunta ehdottaa pykälän 2 ja 4 momenttiin
tehtäväksi tekniset tarkistukset siten, että sana
"johtokunta" korvataan ehdotetun uuden organisaatiomallin mukaisesti
sanalla "hallitus".
Voimaantulosäännös.
Valiokunta ehdottaa voimaantulosäännöksen
2 momenttia täydennettäväksi siten, että organisaatiomuutos
voidaan saattaa voimaan mahdollisimman pikaisesti ja joustavasti
sekä tarpeettomia kustannuksia välttäen.