MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2012 vp

MmVM 11/2012 vp - HE 157/2012 vp

Tarkistettu versio 2.1

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 13 päivänä marraskuuta 2012 lähettänyt maa- ja metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta (HE 157/2012 vp).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

apulaisosastopäällikkö Christian Krogell ja ylitarkastaja Rami Sampalahti, maa- ja metsätalousministeriö

poliisitarkastaja Seppo Sivula, sisäasiainministeriö

julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen, Suomen riistakeskus

viestintäasiantuntija Riku Lumiaro, Suomen ympäristökeskus

tutkimusjohtaja Vesa Ruusila, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

järjestöpäällikkö Teemu Simenius, Suomen Metsästäjäliitto

puheenjohtaja Risto Sulkava, Suomen luonnonsuojeluliitto ry

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

  • oikeusministeriö
  • Rajavartiolaitos
  • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
  • saamelaiskäräjät
  • Paliskuntain yhdistys.

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksen tavoitteena on selkiyttää metsästyslaissa säädettyjä pyyntivälineitä ja pyyntimenetelmiä koskevia säännöksiä. Kielletyistä pyyntivälineistä säädettäisiin laissa ja sallituista pyyntivälineistä säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Esityksessä ehdotetaan myös lisättäväksi metsästyslakiin säännökset riistaeläinten ja rauhoittamattomien lintujen pesien ja niihin liittyvien rakennelmien rauhoituksesta poikkeamisesta enempien vahinkojen estämiseksi sekä eräitä täsmennyksiä poikkeuslupia koskeviin säännöksiin. Esityksessä ehdotetaan lisäksi täsmennettäväksi poliisin määräyksestä lopetettujen riistaeläinten osalta omistusoikeutta koskevaa sääntelyä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Valiokunta toteaa, että metsästyslain pyyntivälineitä ja pyyntimenetelmiä koskevien säännösten tavoitteena on yhtäältä varmistaa kestävän käytön periaatteen toteutuminen sekä metsästyksen eettisyyden ja turvallisuuden varmistaminen. Toisaalta haittaa, vahinkoa tai uhkaa aiheuttavien riistaeläinyksilöiden ja rauhoittamattomien eläinyksilöiden tehokkaaksi pyydystämiseksi on säädetty poikkeuksia kiellettyjen pyyntivälineiden ja pyyntimenetelmien käyttämisestä ongelmatilanteiden tehokkaaksi ratkaisemiseksi.

Metsästyslain lupajärjestelmä uudistettiin riistahallinnon uudistamisen yhteydessä. Muutokset tulivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2011. Uudessa järjestelmässä on erotettu pyyntiluvat poikkeusluvista. Pyyntiluvalla rajoitetaan tiettyjen riistaeläinten metsästystä metsästysaikana siten, että varmistetaan kestävän käytön periaatteen toteutuminen metsästyksessä sekä se, että riistakannat eivät vaarannu. Poikkeuslupa voidaan erityisten edellytysten täyttyessä myöntää sekä eläimen rauhoitusaikana että rauhoitusajan ulkopuolella. Poikkeuslupa voidaan myöntää myös kiellettyjen pyyntivälineiden ja pyyntimenetelmien käyttämiseen. Tämä on ollut tarpeen haitan, vahingon tai uhan tehokkaaksi estämiseksi.

Suomi on liittynyt Euroopan luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön sekä niiden elinympäristön suojelusta tehtyyn yleissopimukseen (Bernin sopimus; SopS 29/86) 1 päivänä huhtikuuta 1986. Sopimuksen liitteessä IV on määräyksiä kielletyistä pyyntivälineistä ja pyyntimenetelmistä tiettyjen riistaeläinten osalta.

Pyyntivälineitä ja pyyntimenetelmiä koskevia säännöksiä on muutettu Suomen liityttyä Euroopan unionin jäseneksi vuonna 1995. Jäsenyysvelvoitteisiin kuului luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY (luontodirektiivi) ja luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun neuvoston direktiivin 79/409/ETY kansallinen täytäntöönpano. Luonnonvaraisten lintujen suojelusta annettu neuvoston direktiivi on uudelleen kodifioitu luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetulla parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/147/EY (lintudirektiivi). Kansainvälisten luonnonsuojelua koskevien sopimusten ja EU-sääntelyn vaatimukset on toimeenpantu kansallisella lainsäädännöllä.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen esityksen perusteluissakin todettuun, että pyyntivälineistä ja pyyntimenetelmistä säätäminen sekä metsästyslaissa että sen nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa on aiheuttanut eräitä tulkintaongelmia. Valtioneuvoston asetuksella on laajennettu laissa säädettyjen kieltojen soveltamisalaa tai säädetty poikkeuksia. Lisäksi kaksinkertaista samasta asiasta eri säädöstasolla säätämistä tulee välttää. Toisaalta Suomen riistakeskuksella ei ole tällä hetkellä toimivaltaa myöntää poikkeuslupaa majavan asutun pesän ja siihen liittyvän padon purkamiseen. Toimivallan puute on johtanut siihen, että majavan rakentamat padot saattavat aiheuttaa huomattavia vahinkoja maa- ja metsätaloudelle. Merkittävän uhan patoaltaat voivat myös aiheuttaa yhteiskunnalliselle infrastruktuurille.

Muun muassa edellä esitetyillä perusteilla valiokunta pitää tärkeänä selkeyttää metsästyslain pyyntivälineitä ja pyyntimenetelmiä koskevaa sääntelyä sekä täydentää poikkeuslupajärjestelmää. Kielletyistä pyyntivälineistä ja pyyntimenetelmistä säädettäisiin edelleen pääsääntöisesti laissa. Sallittujen pyyntivälineiden ja pyyntimenetelmien käyttämisestä annettaisiin säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että kielletyistä pyyntivälineistä ja pyyntimenetelmistä säädettäisiin aiempaa täsmällisemmin. Esityksen perustelujen mukaan osa sääntelystä on siirrettävä asetustasolta lain tasolle, koska osasta asioita ei voida säätää ylikansallisista ja kansainvälisistä velvoitteista johtuen toisin. Tällaisia ovat muun muassa jalkajousella metsästämisen kielto sekä kielto käyttää ääntä synnyttävää koneellista laitetta ja keinovaloa. Keinovaloa ja tarkoitukseen soveltuvaa ampuma-asetta saisi kuitenkin käyttää erityistilanteissa. Siten mahdollistettaisiin esimerkiksi turvallinen ja nopea viottuneen eläimen etsiminen sekä sen kivuton lopettaminen.

Lakiehdotuksen 33 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan muun muassa keinotekoiset valonlähteet ja kohteita valaisevat laitteet olisivat kiellettyjä. Esityksen perustelujen mukaan lasertähtäin tulisi tulkita kohdetta valaisevaksi laitteeksi. Valiokunta katsoo kuitenkin, että lasertähtäintä ei ole pidettävä kohdetta valaisevana laitteena, joten se tulee sallia.

Esityksessä lakiehdotuksen 33 §:n 1 momentin 7 kohtaa muutettaisiin siten, että metsästettäessä itselataavalla aseella lippaan tai kiinteän makasiinin patruunakapasiteetti rajoitettaisiin kahteen patruunaan nykyisen kolmen patruunan sijasta. Voimassa olevalla metsästysasetuksella on säädetty, että tiettyjen eläinlajien osalta rajoitus on kaksi patruunaa. Tämä johtuu siitä, että metsästysasetuksella on pantu täytäntöön lintu- ja luontodirektiivissä oleva rajoitus. Esityksessä ehdotetaankin säännösten yhtenäistämistä lain tasolla. Valiokunta katsoo, että tarvetta nykyisen sääntelyn muuttamiseen ei ole. Sen vuoksi valiokunta ehdottaa jäljempänä lakiehdotuksen 33 §:n 1 momentin 7 kohdan muuttamista.

Valiokunta toteaa, että 33 §:n 2 momenttiin siirrettäisiin voimassa olevan 1 momentin 2 kohdassa säädetty lyijyhaulien käyttämistä vesilinnustuksessa koskeva kielto. Esityksestä käy ilmi, että lyijyhaulien käyttämistä koskeva asia on tällä hetkellä vireillä EU:ssa. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että vesilintujen metsästyksessä lyijyhaulien nykyisenkaltainen käyttökielto hankaloittaa metsästystä, koska myös metsässä tai pellolla, kaukana rannasta, on vesilintujen ampuminen lyijyhauleilla kielletty. Lyijyhaulikielto on kuitenkin asetettu vesiympäristön suojelemiseksi. Valiokunta katsookin, että tulee selvittää kiellon rajaaminen siten, että vesilintujen ampuminen lyijyhauleilla vesiympäristön ulkopuolella tulee sallituksi.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että pyyntivälineitä ja pyyntimenetelmiä koskevat säännökset on tarkoitus säilyttää lähes entisellään. Heti tappavia rautoja koskevaa sääntelyä on kuitenkin tarkoitus muuttaa vastaamaan kansainvälisiä velvoitteita. Toisaalta rauhoittamattomien nisäkkäiden pyydystämisessä sallittaisiin uusia teknisiä loukkuja.

Poikkeuslupajärjestelmää täydennettäisiin siten, että Suomen riistakeskuksella olisi toimivalta myöntää poikkeuslupa pyyntivälineitä ja pyyntimenetelmiä koskevista säännöksistä lainkohdasta ilmenevissä tapauksissa, jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole käytettävissä. Suomen riistakeskukselle säädettäisiin myös toimivalta myöntää poikkeuslupa jonkin eläimen pesän ja siihen liittyvän rakennelman rauhoituksesta poikkeamiseen. Tällä helpotettaisiin eräiden eläinten pesinnästä aiheutuvien ongelmien ratkaisemista tappamista vähäisemmällä toimenpiteellä.

Esityksen perusteluissa on todettu, että pyyntivälineitä ja pyyntimenetelmiä koskeva muutos lisäisi todennäköisesti Suomen riistakeskukselle tulevien metsästyslain 41 §:ssä säädettyjen poikkeuslupien määrää. Suomen riistakeskus perii antamistaan päätöksistä niiden kustannuksia vastaavan maksun, jolloin muutos olisi kustannusneutraali. Valiokunta toteaa, että se on lausunnossaan hallituksen estyksestä eduskunnalle laiksi riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 1 §:n muuttamisesta (MmVM 3/2012 vp — HE 105/2012 vp) kiinnittänyt huomiota tarpeeseen saada nuoria metsästysharrastuksen pariin muun muassa tulevaisuuden SRVA-toiminnan turvaamiseksi. Valiokunta korostaakin uudelleen sitä, että muun muassa lupamaksuista aiheutuvista maksurasituksista ei saa muodostua estettä nuorten hakeutumiselle metsästysharrastuksen pariin.

Esityksessä ehdotetaan 41 §:n 4 momenttia selkiytettäväksi siten, että siihen lisättäisiin valtuus säätää poikkeuslupien kestosta valtioneuvoston asetuksella. Perustelujen mukaan ajallista kestoa säädettäessä otettaisiin huomioon peruste, jonka nojalla poikkeuslupa myönnetään. Valiokunta pitää tärkeänä, että esimerkiksi vuosittain samalla perusteella toistuva poikkeusluvan tarve voidaan kattaa useamman vuoden voimassa olevalla luvalla.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin ja seuraavin muutosehdotuksin.

Yksityiskohtaiset perustelut

33 §. Pyyntivälineet ja pyyntimenetelmät.

Pykälän 1 momentin 7 kohtaan sisältyy säännökset metsästysaseiden patruunakapasiteetista. Viitaten yleisperusteluissa todettuun valiokunta ehdottaa kohdan muuttamista nykyisen sääntelyn mukaiseksi.

34 §. Pyyntivälineitä ja pyyntimenetelmiä koskevat tarkemmat säännökset.

Valiokunta ehdottaa pykälän 3 momenttiin otettavaksi yleispätevän valtuutussäännöksen. Eläimen katsottaisiin olevan pyydystetty tai muutoin avuttomassa tilassa, jos se on jalkanarussa, loukussa, luolassa, rakennuksessa, rakennuksen alla, louhikossa tai muulla tavoin vapaasti ja luonnollisesti liikkumaan ja pakenemaan estynyt. Tällaisena tilanteena ei kuitenkaan pidettäisi sitä, että riistaeläin on pysäytettynä koiran haukussa.

Pykälän 3 momentissa tarkoitetussa tilanteessa keinovaloa tai säännöksistä mahdollisesti poikkeavaa ampuma-asetta ei ole tarkoitus käyttää eläimen pyydystämiseen vaan mahdollistamaan eläimen turvallinen ja nopea lopettaminen. Tarkoitukseen soveltuva ampuma-ase on ampuma-ase, jolla haavoittunut tai loukkaantunut eläin voidaan nopeasti lopettaa. Jos ampuma-ase hankitaan nimenomaan eläinten lopettamistarkoitukseen, poliisi voi lupamenettelyssä arvioida, soveltuuko ase tulivoimaltaan ja tehokkuudeltaan lopettamistarkoitukseen. Kaikilla tarkoitukseen soveltuvilla aseilla eläin voidaan lopettaa, mutta vain osaan aseista luvan myöntämisen perusteena on eläinten lopettamistarkoitus. Metsästyksessä käytettävien aseiden ominaisuuksista säädetään metsästyslain 34 §:n 1 momentin nojalla. Eläimen lopettaminen ei aina liity metsästämiseen. Esimerkiksi viottuneen eläimen lopettamisen voi joutua suorittamaan henkilö, joka ei ole suorittanut metsästäjätutkintoa eikä hänellä siten myöskään ole oikeutta metsästää.

37 a §. Majavan ja piisamin pesän rauhoitus.

Valiokunta ehdottaa pykälän täsmentämistä.

41 d §. Poikkeuslupa riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän ja munien hävittämiseen.

Valiokunta ehdottaa pykälän täsmentämistä kaikkia lintulajeja koskevaksi. Tarve voi konkretisoitua kaikkien metsästyslain 5 §:ssä tarkoitettujen lintulajien osalta esimerkiksi lentoasemilla tai vastaavissa paikoissa.

49 §. Rauhoittamattoman eläimen pyyntivälineet ja pyyntimenetelmät.

Valiokunta katsoo, että keinotekoinen valonlähde ja kohdetta valaiseva laite voidaan sallia rauhoittamattomien nisäkkäiden pyydystämisessä ja tappamisessa. Valiokunta ehdottaa asiaa koskevan muutoksen tekemistä pykälän 2 momenttiin.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella maa- ja metsätalousvaliokunta ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muutettuna (Valiokunnan muutosehdotukset).

Valiokunnan muutosehdotukset

Laki

metsästyslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan metsästyslain (615/1993) 91 §,

muutetaan 1, 33, 34, 41, 41 c, 41 d, 49 ja 49 a §, sellaisina kuin niistä ovat 33 ja 49 § osaksi laissa 159/2011, 34 § laeissa 314/2005 ja 159/2011 sekä 41, 41 c, 41 d ja 49 a § laissa 159/2011, sekä

lisätään lakiin uusi 37 a, 41 e ja 83 d § seuraavasti:

1 §

(Kuten HE)

33 §

Pyyntivälineet ja pyyntimenetelmät

Metsästyksessä on kielletty seuraavien pyyntivälineiden ja pyyntimenetelmien käyttö:

(1—6 kohta kuten HE)

7) toimintatavaltaan automaattiset aseet sekä sellaiset itselataavat aseet, joiden lippaaseen mahtuu enemmän kuin kolme patruunaa;

(8—15 kohta kuten HE)

(2 ja 3 mom. kuten HE)

34 §

Pyyntivälineitä ja pyyntimenetelmiä koskevat tarkemmat säännökset

(1 ja 2 mom. kuten HE)

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin 33 §:ssä säädetyn estämättä ampuma-aseen ja patruunan sekä keinovalon käyttämisestä haavoittunutta tai pyydystettyä taikka muutoin avuttomassa tilassa olevaa eläintä jäljitettäessä ja lopetettaessa.

37 a §

Majavan ja piisamin pesän rauhoitus

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin euroopanmajavan, kanadanmajavan ja piisamin pesän ja siihen liittyvän rakennelman rauhoituksesta ja rauhoituksesta poikkeamisesta.

41 ja 41 c §

(Kuten HE)

41 d §

Poikkeuslupa riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän ja munien hävittämiseen

Suomen riistakeskus voi myöntää 41 §:ssä tarkoitetun poikkeusluvan riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman hävittämiseen 41 a—41 c §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä. Lisäksi 41 b §:n mukaisten edellytysten täyttyessä lupa voidaan myöntää myös 5 §:ssä tarkoitettujen lintulajien munien hävittämiseen.

41 e §

(Kuten HE)

49 §

Rauhoittamattoman eläimen pyyntivälineet ja pyyntimenetelmät

(1 mom. kuten HE)

Rauhoittamattoman linnun ja villiintyneen kissan pyydystämiseen tai tappamiseen ei saa käyttää 33 §:n 1 momentissa tarkoitettuja pyyntivälineitä tai pyyntimenetelmiä. Muun rauhoittamattoman nisäkkään pyydystämiseen tai tappamiseen ei saa käyttää 33 §:n 1 momentin 1 ja 6—14 kohdassa tarkoitettuja pyyntivälineitä tai pyyntimenetelmiä.

(3 mom. kuten HE)

49 a ja 83 d §

(Kuten HE)

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

_______________

Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2012

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Jari Leppä /kesk
  • jäs. Heikki Autto /kok
  • Markku Eestilä /kok
  • Lasse Hautala /kesk
  • Reijo Hongisto /ps
  • Anne Kalmari /kesk
  • Timo V. Korhonen /kesk
  • Pirkko Mattila /ps
  • Jari Myllykoski /vas
  • Mats Nylund /r
  • Kari Rajamäki /sd
  • Janne Sankelo /kok
  • Katja Taimela /sd
  • Tytti Tuppurainen /sd

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Carl Selenius