Yleisperustelut
Valiokunta toteaa esityksen perustelujen mukaisesti, että viljelemällä tehdyn
metsänuudistamisen onnistumisen perusedellytys on, että viljelyssä käytetään
kasvupaikan olosuhteisiin alkuperältään
sopivia ja muutoinkin hyvälaatuisia siemeniä ja
taimia. Tällä hetkellä siementen ja taimien
laatuvaatimukset määritellään
metsänviljelyaineiston kauppaa koskevassa lainsäädännössä,
jossa erityisesti taimien ulkoisista ominaisuuksista ja koosta on
yksityiskohtaiset määräykset.
Uusi metsänviljelyaineiston kauppaa Euroopan yhteisössä säätelevä metsänviljelyaineistodirektiivi
tuli voimaan 15 päivänä tammikuuta 2000
ja se on pantava jäsenvaltioissa täytäntöön viimeistään
1 päivänä tammikuuta 2003. Esityksessä on
todettu, että uusi direktiivi edellyttäisi voimassa
olevaan kansalliseen lainsäädäntöön tehtäväksi
niin paljon muutoksia, että on tarkoituksenmukaista säätää uusi
laki metsänviljelyaineiston kaupasta, jolla voimassa oleva
laki kumottaisiin.
Esityksen perustelujen mukaisesti valiokunta korostaa sitä,
että metsätaloudelle tärkeiden puulajien
ja niiden keinollisten risteymien metsänviljelyaineiston
tulee olla geneettisesti ja fenotyyppisesti erilaisten kasvupaikkojen
olosuhteisiin soveltuvaa ja korkealaatuista. Tämän vuoksi
on tärkeää, että markkinoitava
metsänviljelyaineisto on tunnistettavissa kaikkien tuotantovaiheiden
aikana aineiston keruusta loppukäyttäjälle
toimittamiseen saakka ja että yksittäiset erät
yksilöidään ja pidetään
erillään eri tuotantovaiheissa. Ostajan tulee
saada tarvittavat tiedot, jotta aineiston sopivuus aiottuun käyttötarkoitukseen
voidaan varmistaa ja sen alkuperä tarvittaessa jäljittää.
Keskeisinä keinoina jo mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi
esityksessä ehdotetaan säädettäviksi
metsänviljelyaineiston toimittajien rekisteröinnistä ja
aineiston tuottamiseen käytetyn perusaineiston hyväksymismenettelystä,
jotka yhteisölainsäädännössä on
asetettu lähtökohdiksi metsänviljelyaineiston
markkinoinnille. Hyväksytystä perusaineistosta
saadulle metsänviljelyaineistolle annettaisiin kantatodistus,
johon merkittäisiin aineiston yksilöllinen rekisteriviite.
Markkinoitavan aineiston tulisi lisäksi täyttää myyntikelpoiselle
aineistolle asetetut vaatimukset, ja markkinoitaviksi tarkoitetut
siemenyksiköt tulisi sulkea sellaiseen pakkaukseen, josta
kävisi ilmi, jos pakkaus on avattu ennen tuotannon seuraavaa
vaihetta tai siemenyksiköiden käyttämistä lopputarkoitukseen.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että lakiin ehdotetaan myös sisällytettäviksi
säännökset geenitekniikalla muunnetulle
aineistolle asetettavista vaatimuksista. Ehdotuksen mukaan tällaista
aineistoa saisi käyttää metsänviljelyaineiston
tuottamiseen vain, jos tarpeelliset tutkimukset ja muut toimenpiteet
ihmisille ja ympäristölle aiheutuvien haitallisten
vaikutusten toteamiseksi ja välttämiseksi on tehty.
Edellä valiokunta on korostanut esityksen perustelujen
mukaisesti sitä, että viljelypaikan ilmasto-oloihin
sopivaa alkuperää olevien siemenien ja taimien
käyttö on välttämätön
edellytys viljelemällä tehtävän
metsänuudistamisen onnistumiselle. Tämän
vuoksi on tärkeää, että ehdotetussa
laissa säilyisi edelleen mahdollisuus etukäteen
varmistua kolmansista maista tuotavaksi tarkoitetun metsänviljelyaineiston
alkuperän sopivuudesta. Valiokunta kiinnittää kuitenkin
erityistä huomiota siihen, että vaikka alkuperänsä osalta
Suomen ilmasto-olosuhteisiin sopimattomia siemeniä ja taimia
on vain harvoin markkinoitu tai esitetty maahantuotavaksi, on yhteisökaupan
helpottumisen vuoksi siementen ja taimien ostajien ja loppukäyttäjien
syytä kiinnittää nykyistä enemmän
huomiota oikean alkuperän valintaan. Alkuperältään
sopivien siemenien ja taimien käyttö on säädetty
metsälain nojalla annetussa metsäasetuksessa (1200/1996) metsänomistajan
velvollisuudeksi.
Valiokunta pitää erittäin tärkeänä sitä,
että jos metsänviljelyaineiston käytöstä aiheutuisi
haittaa metsätaloudelle, ympäristölle,
geenivaroille tai luonnon monimuotoisuudelle, voidaan tiettyä alkuperää olevan
aineiston markkinointi loppukäyttäjälle
kuitenkin kieltää yhteisön asianomaisen
toimielimen päätöksellä. Esityksen
perusteluissa onkin todettu, että markkinointikieltoon
voidaan joutua turvautumaan erityisesti suomalaista alkuperää olevien
jalojen lehtipuiden geenivarojen suojaamiseksi.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin
huomautuksin ja jäljempänä esitettävin
muutosehdotuksin.
Yksityiskohtaiset perustelut
4 §.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan pitänyt valtiosääntöoikeudellisena
puutteena sitä, ettei pykälässä lainkaan
säädetä rekisteröinnin edellytyksistä,
ja pitänyt tässä suhteessa riittämättömänä pelkkää perustelujen
mainintaa siitä, että Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen
rekisteröintipäätös ei voisi
perustua harkintaan, vaan rekisteriin merkittäisiin jokainen,
joka harjoittaa lain sääntelemää toimintaa.
Lausuntoon viitaten maa- ja metsätalousvaliokunta ehdottaa pykälän
täydentämistä siten, että rekisteriin
olisi merkittävä jokainen lain 3 §:n
1 momentin 10 kohdassa tarkoitettu metsänviljelyaineiston
toimittaja.
8 §.
Perustuslakivaliokunta on lakiehdotuksen valtuutussäännösten
osalta kiinnittänyt lausunnossaan huomiota siihen, että esityksen
säätämisjärjestystä koskevien
perustelujen mukaan maa- ja metsätalousministeriön
asetukset sisältäisivät lähinnä yhteisön
lainsäädännön täytäntöönpanon
edellyttämää yksityiskohtaista ja teknisluonteista
sääntelyä. Tästä huolimatta
vain lakiehdotuksen 14 §:n 3 momentissa asetuksenantovalta
on nimenomaisesti sidottu yhteisön sääntelyyn,
vaikka sidonnaisuuteen on viitattu lakiehdotuksen perusteluissa
myös 7 §:n, 8 §:n 2 momentin, 11 §:n
ja 13 §:n säännösten osalta. Perustuslakivaliokunta
on katsonut, että kyseisen sidonnaisuuden ilmaiseminen
itse valtuutussäännöksessä on
lain 1 §:n 2 momentin yleissäännöksestä huolimatta
omiaan lisäämään valtuutussäännöksen
täsmällisyyttä ja tarkkarajaisuutta.
Tämän vuoksi maa- ja metsätalousvaliokunta
ehdottaa täydennettäväksi lausunnossa mainittuja
lakiehdotuksen kohtia (lukuun ottamatta 7 §:ää ja
12 §:n 1 momenttia) ja lisäksi 10 §:n
3 momenttia asiaa koskevalla täsmennyksellä. Lakiehdotuksen
7 §:ssä ja 12 §:n 1 momentissa säänneltäisiin
kuitenkin asioista, joissa yhteisölainsäädännön
mukaan jäsenvaltiot voivat alueellaan asettaa lisävaatimuksia
tai tiukempia vaatimuksia. Näissä valiokunta ei
pidä tarkoituksenmukaisena sidontaa yhteisön sääntelyyn
siitä mahdollisesti aiheutuvien rajanveto-ongelmien vuoksi.
Samalla valiokunta korostaa sitä, että tältä osin
perustuslakivaliokunnan huomautuksissa ei ole kysymys säätämisjärjestykseen
vaikuttavista asioista.
10 §.
Valiokunta viittaa pykälän 3 momenttiin ehdotettavan
muutoksen osalta edellä 8 §:n kohdalla
todettuun.
11 §.
Valiokunta viittaa pykälään ehdotettavan muutoksen
osalta edellä 8 §:n kohdalla todettuun.
13 §.
Valiokunta viittaa pykälään ehdotettavan muutoksen
osalta edellä 8 §:n kohdalla todettuun.
16 §.
Pykälän 1 momentin osalta perustuslakivaliokunta
on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen, etteivät
Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen ja tulliviranomaisten väliset
toimivaltasuhteet käy ilmi momentin valvontaa koskevasta
säännöksestä. Esityksessä ehdotetun
säännöksen mukaan toimivallan jakautumisesta
säädettäisiin tarkemmin maa- ja metsätalousministeriön
asetuksella. Maa- ja metsätalousvaliokunnalle asiassa toimitetussa
aineistossa on kuitenkin kiinnitetty huomiota siihen, että metsänviljelyaineiston
maahantuonti, joka tarkoittaa tuontia EU:n ulkopuolisista maista,
on erittäin harvinaista ja edellyttää EU-viranomaisten
erillistä lupaa. Lisäksi lakiehdotuksen 33 §:ään
sisältyvän virka-apusäännöksen
perusteella Kasvintuotannon tarkastuskeskuksella olisi oikeus saada tarvittaessa
virka-apua lain ja sen nojalla annettujen säännösten
mukaisten valvonta- ja tarkastustehtävien suorittamiseksi.
Tämä säännös koskisi
myös tulliviranomaisia, joille tullikoodeksin nojalla (Neuvoston
asetus 2913/92) muutenkin kuuluu yhteisön tullialueelle
tulevan tavaran tuonnin edellytysten tutkiminen. Saamansa selvityksen
perusteella maa- ja metsätalousvaliokunta ehdottaa, että tullilaitosta
koskevat säännökset poistetaan momentista.
Pykälän 2 momentin osalta perustuslakivaliokunta
on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen, ettei metsäkeskusten
tehtävistä lainvalvonnan apuna ole säädetty
yksilöidysti lain tasolla, jota lausunnossa on pidetty
selkeimpänä vaihtoehtona. Tämän
vuoksi maa- ja metsätalousvaliokunta ehdottaa saamansa
selvityksen perusteella momenttiin lisättäväksi
maininnan siitä, että metsäkeskuksia
voitaisiin käyttää apuna lain noudattamisen
valvonnassa metsäpuiden siementen tuotantoon ja markkinointiin
liittyvissä tarkastuksissa.
26 §.
Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan lakiehdotuksen pykälän
mukaista kieltämisvaltaa ei ole säännöstekstissä mitenkään
sidottu sen aiheena olevan virheen tai laiminlyönnin merkittävyyteen
niin kuin elinkeinovapautta ja omaisuuden suojaa koskevien perusoikeussäännösten
kannalta olisi asianmukaista. Vaikka viranomaistoiminnassa on yleisenä oikeusperiaatteena
noudatettava muun muassa suhteellisuusperiaatetta, perustuslakivaliokunta
on pitänyt asianmukaisena, että tämä pyritään
kyseessä olevassa yhteydessä ilmaisemaan myös
säännöstekstissä. Maa- ja metsätalousvaliokunta
katsookin, että markkinointikielto metsänviljelyaineiston
pakkaus- ja merkintävaatimuksia koskevien säännösten
vastaisesta menettelystä ensimmäisenä seuraamuksena
voisi eräissä tilanteissa olla teon luonteeseen
nähden liian ankara toimenpide. Näissä tilanteissa
tulisi olla mahdollista käyttää huomautusta
siten, että asianomaista kehotettaisiin samalla korjaamaan
puutteellisuus määräajassa. Valiokunta
ehdottaakin, että säädettävää lakia
tarkistetaan perustuslakivaliokunnan lausunnossa tarkoitetun mukaisesti
ja että lakiin otetaan lisäksi säännös
sen varalta, ettei puutteellisuutta poisteta annetussa määräajassa. Asiaa
koskevat lisäykset ehdotetaan tehtäviksi pykälän
2 momenttiin.
31 §.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt
huomiota 1 momentin osalta siihen, että sen eri kohdissa
säädettäisiin rangaistaviksi erikseen
sekä lain että asetuksen rikkominen. Lausunnon
mukaan asetuksen pelkästään lakia täydentävän
luonteen vuoksi asianomaisissa lainkohdissa oleva erottava konjunktio
on vaihdettava yhdistäväksi. Maa- ja metsätalousvaliokunta
ehdottaa momenttia muutettavaksi lausunnon mukaisesti.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan myös katsonut,
että pykälän 3 momentti jättää epäselväksi,
kuinka syyttäjän toimivalta on tarkoitus järjestää.
Saadun selvityksen mukaan tarkoituksena on ollut, että syyttäjällä säilyisi
itsenäinen toimivalta syytteen nostamiseksi. Maa- ja metsätalousvaliokunta
ehdottaa momenttia täsmennettäväksi tämän
mukaisesti.
Valiokunta ehdottaa pykälän 4 momenttia tarkistettavaksi
sen varmistamiseksi, että Kasvintuotannon tarkastuskeskusta
asianomaisena ammattiviranomaisena aina kuullaan esitutkinnassa
ja asian oikeuskäsittelyssä.
32 §.
Pykälä sisältää menettämisseuraamusta koskevan
säännöksen. Siinä on viitattu
rikoslain (39/1889) 2 luvun 16 §:ään,
joka on kumottu rikoslain muuttamisesta annetulla lailla (875/2001).
Sen vuoksi valiokunta ehdottaa, että lainkohdan viimeiseen
lauseeseen sisältyvää viittausta muutetaan.