MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 12/2002 vp

MmVM 12/2002 vp - HE 179/2002 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys laiksi kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta sekä laiksi kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 15 päivänä lokakuuta 2002 lähettänyt maa- ja metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta sekä laiksi kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (HE 179/2002 vp).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

kansliapäällikkö Jarmo Vaittinen, hallitussihteeri Marketta Lehtonen ja ylitarkastaja Marja Hilska-Aaltonen, maa- ja metsätalousministeriö

kansliapäällikkö Erkki Virtanen, kauppa- ja teollisuusministeriö

professori Pertti Harstela ja tutkija, MML Katriina Lipponen, Metsäntutkimuslaitos

varametsäjohtaja Timo Nyrhinen, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto ry

laatujärjestelmäpäällikkö Hannu Niemelä, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio

korjuupäällikkö Matti Markkila, UPM-Kymmene Oyj

Kirjallisen lausunnon ovat toimittaneet

  • valtiovarainministeriö
  • Metsäteollisuus ry
  • Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund rf

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuihin säännöksiin muutokset, jotka johtuvat energiapuun haketukseen myönnettävän, määräaikaisena tukena voimassa olevan tuen jatkamisesta vuosiksi 2003—2007. Tämän vuoksi ehdotetaan muutettavaksi kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöstä.

Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) hallinnollisia seuraamuksia koskevaa säännöstä ehdotetaan tarkistettavaksi. Esityksessä ehdotetaan myös tehtäväksi eräisiin valtuutussäännöksiin lähinnä lakiteknisiä muutoksia.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan tehtäväksi kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin muutokset, jotka liittyvät euron käyttöönottoon maksuvälineenä. Laissa käytetään edelleen kolmessa säännöksessä ilmausta, joka viittaa markkaan. Tämä ilmaisu ehdotetaan muutettavaksi euromäärään viittaavaksi.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Tuki energiapuun haketukseen

Hallituksen esityksen perusteluista käy ilmi, että tukea energiapuun haketukseen jatkettaisiin. Tuen tarkoituksena olisi edistää puun energiakäyttöä. Suomen energia- ja ilmastostrategiat nojaavat paljolti uusiutuvien energialähteiden käytön kasvuun. Tuella olisi muitakin tavoitteita, sillä tuki liittyy myös metsätalouteen ja maaseudun kehittämiseen. Pienpuuhakkeen tuotannon tukeminen edistäisi nuorten metsien hoitoa ja sillä olisi työllistävä vaikutus. Metsikön kehityksen ja puun tuoton kannalta on tärkeää, että sen varhaisvaiheen hoitotoimenpiteet toteutetaan asianmukaisesti ja ajallaan. Suomen kansallisessa metsäohjelmassa (Kansallinen metsäohjelma 2010, MMM:n julkaisuja 2/1999) korostettiin nuoren metsän hoidon tärkeyttä. Lisäksi nuorten metsien pienpuu on laadukas metsäenergialähde.

Esityksen perusteluista käy myös ilmi, että tehtyjen selvitysten mukaan nuoren metsän hoidosta saatava energiapuu on vielä selvästi kalliimpaa kuin esimerkiksi päätehakkuuleimikoista saatava metsähake. Puuston kaato, korjuu, kuljetus ja muu käsittely tapahtuu harvoin niin suotuisissa oloissa, että energiapuu olisi kilpailukykyistä muihin polttoaineisiin verrattuna. Nuoren metsän hoidosta saatava energiapuu on myös kalliimpaa kuin samoissa polttolaitoksissa vaihtoehtoisesti käytettävä turve. Valiokunta pitääkin tukea erittäin tarpeellisena ja kiinnittää huomiota siihen, että asiantuntijatahoilta esitettyjen arvioiden mukaan haketustuen käyttö voi nousta selvästi oletettua nopeammin. Rajoittavaksi tekijäksi onkin nousemassa rahoituksen riittävyys, joka rajoittaa niin puun energiakäytön lisäämistä kuin muitakin metsätalouden rahoituslain mukaisia työmuotoja.

Kantojen poistaminen metsien sieni- ja kovakuoriaistuhoja estävänä toimenpiteenä

Valiokunnalle toimitetusta selvityksestä on käynyt ilmi, että viimeisimmässä valtakunnan metsien inventoinnissa (VMI 9) juurikäävän vaivaamaa havupuuvaltaista (kuusen ja männyn osuus 75—100 %) metsämaata oli Etelä-Suomessa juurikäävän riskialueella kaikkiaan 203 800 hehtaaria eli juurikääpä vaivaa tällä riskialueella vähän yli kymmentä prosenttia uudistuskypsien metsämaan kankaiden, kuusikoiden ja männiköiden pinta-alasta. Yli 90 prosenttia tuhoista esiintyi joko varttuneissa kasvatus- tai uudistuskypsissä metsiköissä. Juurikäävän leviämisriski on suurin ja tuhot ovat yleensä suurimpia puhtaissa kuusikoissa. Inventointitulokset viittaavat myös siihen, että juurikääpäongelma pahenee vielä tulevaisuudessa, sillä varttuneissa kasvatusmetsissä juurikääpätuhot olivat lähes yhtä yleisiä kuin uudistuskypsissä metsiköissä. Lisääntymistä näyttää tapahtuvan varsinkin Rannikon metsäkeskuksen Pohjanmaan alueella sekä Lounais-Suomen ja Häme-Uusimaan metsäkeskusten alueilla. Erityisen nopeasti laho-ongelma näyttää olevan lisääntymässä Etelä-Pohjanmaan kuusikoissa. Nykyisin metsänomistajat saavat kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaista tukea kantojen biologiselle käsittelylle.

Valiokunta kiinnittääkin huomiota siihen, että kannot ovat avainasemassa juurikäävän leviämisessä. Metsikköön kantojen kautta levinnyt sieni elää hakkuun jälkeen lahoissa kannoissa vuosikymmeniä ja tartuttaa juuriyhteyksien kautta myös, jos puulajia ei vaihdeta, paikalle perustetun taimikon. Tuhot pyrkivät lisääntymään puusukupolvesta toiseen. Kesäaikaisten hakkuiden kannot voidaan suojata kantokäsittelyllä juurikäävän tartunnalta. Jo lahovikaista metsikköä kantokäsittely ei tervehdytä, vaikkakin riskialueella myös lahovikaisten metsiköiden käsittelyä suositellaan uusien tartuntojen vähentämiseksi. Juurikääpätartunnan saaneen kasvupaikan puhdistaminen sienestä onnistuu kasvattamalla paikalla puhdas lehtipuusukupolvi (koivu, haapa ym.) tai poistamalla lahovikaiset kannot. Kantojen nosto mahdollistaa Etelä-Suomen pahoin tyvilahon vaivaamien kuusikoiden uudistamisen ilman puulajin vaihtoa ja turvaa terveen kuusipuun riittävyyden myös tulevaisuudessa. Kaakkois-Suomen tyvitervasmänniköissä puulajin vaihto ei useinkaan ole kasvupaikan karuuden vuoksi edes mahdollista.

Edellä esitetyn perusteella valiokunta toteaakin, että kantojen poistamisella on sellaisia metsähygienisiä vaikutuksia, joilla voidaan turvata metsikön kehitys ja puun tuotto seuraavan puusukupolven aikana. Kantojen nostolla ja kuljettamisella pois metsästä voidaan tehostaa juurikäävän, talousmetsiemme pahimman eläviä havupuita lahottavan sienen, torjuntaa. Kantojen nosto vähentää myös kannoissa lisääntyvän, taimia nakertelevan tukkimiehentäi-kovakuoriaisen tuhoja.

Edellä esitetyin perustein valiokunta tuleekin jäljempänä ehdottamaan esitykseen muutoksia, jotka mahdollistavat kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaisen tuen myöntämisen myös juurikäävän mekaaniseen torjuntaan.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin ja jäljempänä esitettävin muutosehdotuksin.

Yksityiskohtaiset perustelut

2. Lakiehdotus

23 §.

Viitaten edellä yleisperusteluissa esitettyyn valiokunta katsoo, että juurikäävän tehokas torjuminen on välttämätöntä maamme talousmetsien terveydentilan kannalta. Kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin lisättiinkin vuonna 2001 säännöksiä juurikäävän torjumiseen myönnettävästä tuesta. Siten lain 23 §:n 2 momentin (350/2001) mukaan juurikäävän torjuntaan, joka tehdään juurikäävän leviämisen riskialueella kivennäismaalla suoritettavan hakkuun yhteydessä toukokuun alun ja lokakuun lopun välisenä aikana, voidaan hakkuutyön suorittajalle myöntää tukea torjunta-ainekustannuksia vastaava määrä sekä tukea torjunta-aineen levityksestä aiheutuviin kustannuksiin. Säännöksen mukaan juurikäävän leviämisen riskialueista sekä tuen kohteesta ja määrästä säädetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Lain nojalla on 20.6.2001 annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus juurikäävän torjunnasta (560/2001). Asetuksen mukaan tukea myönnetään uudistushakkuissa torjunta-aineen levityksestä aiheutuviin kustannuksiin hakattua kiintokuutiometriä kohden 0,22 euroa. Lisäksi korvataan torjunta-ainekustannukset.

Edellä yleisperusteluista todetusta käy ilmi, että kantojen korjuu ehkäisee tehokkaasti juurikäävän leviämistä ja parantaa jo infektoituneiden metsämaiden tilaa. Päätehakkuualueiden juurikäävän torjunnassa voidaan lisäksi kantojen nostolla saada parempi tulos kuin nykyisellä kantokäsittelyllä, jos metsikössä on jo lahoa eikä puulajia vaihdeta uudistamisen yhteydessä. Kantojen korjuun mahdolliset haitalliset ympäristövaikutukset tulee kuitenkin ehkäistä töiden suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Valiokunta katsoo, että mekaanisen torjunnan, lähinnä kantojen korjuun, tulee uudistushakkuissa olla vaihtoehtoinen toimenpide nykyisin käytettävälle biologiselle torjunnalle. Siten tukitasoltaan enintään tuensaajan nykyisin saamaa tukea vastaava tuki tulee myöntää vaihtoehtoisesti juurikäävän mekaaniseen torjuntaan alueella, jolla tuho on jo todettu. Valiokunta ehdottaakin, että hallituksen esityksen 2. lakiehdotusta täydennetään lisäämällä voimassa olevan lain 23 §:n 2 momenttiin säännös siitä, että enintään vastaavan tasoista tukea voidaan vaihtoehtoisesti myöntää uudistushakkuissa todetuilla tuhoalueilla juurikäävän mekaaniseen torjuntaan. Lisäksi valiokunta ehdottaa, että myönnettävästä tuesta säädetään tarkemmin maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.

Voimaantulosäännös.

Valiokunta ehdottaa, että edellä esitetty juurikäävän mekaanista torjuntaa koskeva säännös tulisi voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana sen jälkeen, kun Euroopan yhteisöjen komissio on hyväksynyt tuen muuttamisen.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella maa- ja metsätalousvaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,

että 1. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana ja

että 2. lakiehdotus hyväksytään muutettuna seuraavasti:

2.

Laki

kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan kestävän metsätalouden rahoituksesta 12 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain (1094/1996) 29 §:n 4 momentti,

muutetaan 9 §:n 1 momentti, 11 §, 12 §:n 4 momentti, 23 §:n 2 ja 5 momentti sekä 29 §:n 3 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 11 § ja 23 §:n 2 momentti laissa 350/2001 sekä 23 §:n 5 momentti laissa 718/1999 ja

lisätään lakiin uusi 29 a ja 29 b § seuraavasti:

9, 11 ja 12 §

(Kuten HE)

23 §

Tuen määrä

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Juurikäävän torjuntaan, joka tehdään juurikäävän leviämisen riskialueella kivennäismaalla suoritettavan hakkuun yhteydessä toukokuun alun ja lokakuun lopun välisenä aikana, voidaan hakkuutyön suorittajalle myöntää tukea torjunta-ainekustannuksia vastaava määrä sekä tukea torjunta-aineen levityksestä aiheutuviin kustannuksiin. Enintään vastaavan tasoista tukea voidaan vaihtoehtoisesti myöntää uudistushakkuissa todetuilla tuhoalueilla juurikäävän mekaaniseen torjuntaan. Juurikäävän leviämisen riskialueista, tuen kohteesta ja määrästä sekä torjuntamenetelmistä säädetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. (Uusi 2 mom.)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

(5 mom. kuten HE)

29, 29 a ja 29 b §

(Kuten HE)

_______________

Tämä laki tulee voimaan   päivänä   kuuta   200 . Lain 23 §:n 2 momentti tulee kuitenkin voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana.

(2 mom. kuten HE)

_______________

Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2002

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Timo Kalli /kesk
  • vpj. Kari Rajamäki /sd
  • jäs. Hannu Aho /kesk
  • Nils-Anders Granvik /r
  • Pertti Hemmilä /kok
  • Matti Kangas /vas
  • Tapio Karjalainen /sd
  • Marja-Leena Kemppainen /kd
  • Katri Komi /kesk
  • Lauri Kähkönen /sd
  • Esa Lahtela /sd
  • Eero Lämsä /kesk
  • Pertti Mäki-Hakola /kok
  • Olli Nepponen /kok
  • Erkki Pulliainen /vihr
  • Unto Valpas /vas
  • Lasse Virén /kok

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Carl  Selenius