MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 13/2006 vp

MmVM 13/2006 vp - HE 220/2006 vp

Tarkistettu versio 2.1

Hallituksen esitys laiksi Euroopan kalatalousrahaston kansallisesta hallinnoinnista ja elinkeinokalataloudelle myönnettävistä tuista

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 25 päivänä lokakuuta 2006 lähettänyt maa- ja metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi Euroopan kalatalousrahaston kansallisesta hallinnoinnista ja elinkeinokalataloudelle myönnettävistä tuista (HE 220/2006 vp).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

kalatalousylitarkastaja Risto Lampinen ja ylitarkastaja Heidi Eino, maa- ja metsätalousministeriö

ylitarkastaja Rainer Lahti, ympäristöministeriö

budjettineuvos Kati Suihkonen, valtiovarainministeriö

kalatalousjohtaja Jukka Nyrönen, Kainuun TE-keskus

kalatalousjohtaja Minna Uusimäki, Pohjanmaan TE-keskus

kalatalousjohtaja Kari Ranta-aho, Varsinais-Suomen TE-keskus

tutkimusjohtaja Juhani Kettunen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

toimialapäällikkö Irmeli Mustonen, Elintarviketeollisuusliitto ry

toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto

toiminnanjohtaja Kim Jordas, Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry

puheenjohtaja Leena Jääskeläinen, Suomen Kalakauppiasliitto ry

toimitusjohtaja Harri Kukka, Suomen Kalankasvattajaliitto ry

toiminnanjohtaja Katriina Partanen, Pro Kala ry

kalatalousyrittäjä Hannu Yläoutinen, Suomen Sisävesiammattikalastajat ry

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

  • oikeusministeriö
  • Lapin liitto

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi Euroopan kalatalousrahaston kansallista hallinnointia ja elinkeinokalataloudelle myönnettäviä tukia koskeva laki. Lain soveltamisalaan kuuluisivat maa- ja metsätalousministeriön toimialalla laadittava ja toteutettava elinkeinokalatalouden kansallinen strategiasuunnitelma sekä toimintaohjelma, joiden tavoitteena olisi muun muassa elinkeinokalatalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen kalavarojen kestävän käytön periaatteiden mukaisesti.

Laissa ehdotetaan säädettäväksi ohjelman valmistelusta ja hyväksymisestä sekä siihen liittyvistä viranomaisten ja kalatalousryhmien tehtävistä. Lisäksi laissa säädettäisiin ohjelman toteuttamiseen, seurantaan ja arviointiin liittyvien tehtävien hoitamisesta.

Lähtökohtana elinkeinokalatalouden tukien myöntämiseen liittyvissä menettelyissä olisi valtionavustuslaki. Tietyistä elinkeinokalatalouden tukijärjestelmän erityistarpeista johtuen laissa säädettäisiin myös eräistä tuensaajaan, tukikelpoisiin kustannuksiin ja tuen hakemiseen liittyvistä täsmennyksistä.

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007. Sitä sovellettaisiin toimintaohjelmaan, jonka toteuttaminen alkaa 1 päivänä tammikuuta 2007 tai sen jälkeen.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Euroopan unionin neuvostossa on heinäkuussa 2006 annettu asetus (EY) N:o 1198/2006 Euroopan kalatalousrahastosta, jäljempänä kalatalousrahastoasetus. Toisin kuin kalatalouden ohjauksen aiempi rahasto KOR (kalatalouden ohjauksen rahoitusväline), uusi Euroopan kalatalousrahasto ei ole yhteisön rakennerahasto. Ohjelmakaudella 2000—2006 kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineen kansalliseen hallinnointiin on sovellettu rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annettua lakia (1353/1999). Maa- ja metsätalousministeriö on ohjeistanut työvoima- ja elinkeinokeskuksia tuen myöntämiseen, maksamiseen ja takaisinperintään liittyvistä seikoista. Osalla ohjeista on ollut vaikutuksia tuen hakijoiden ja saajien oikeuksiin. Valiokunta korostaa, että toiminnanharjoittajien oikeusturvan sekä perustuslain 80 §:n kannalta on tarpeellista nyt esityksessä ehdotetun mukaisesti säätää asiasta laki Euroopan kalatalousrahaston kansallisen hallinnoinnin järjestämiseksi.

Neuvoston kalatalousrahastoasetus sisältää säännökset tuen myöntämisestä kalatalousalalle, rahoituskehyksistä, strategisesta lähestymistavasta, toimintaohjelmista ja hallinnoinnista sekä seurannasta ja valvonnasta. Säädettävä laki sisältäisi säännökset Euroopan kalatalousrahastoon perustuvan elinkeinokalatalouden tukijärjestelmän kansallisesta hallinnoinnista ja täytäntöönpanosta. Ehdotetussa laissa nimettäisiin tietyt kalatalousrahaston toimintaohjelman toteuttamiseen liittyvät viranomaiset, kuten kalatalousrahastoasetus velvoittaa. Uusi laki muodostaisi siten perustan kalatalousrahastoasetuksen täytäntöön panemiseksi. Valiokunta toteaa, että kalatalousrahastosta annettu asetus on sellaisenaan sovellettavaa oikeutta. Kansallisella lainsäädännöllä ei voida säätää eri toimenpiteiden tukikelpoisuudesta, vaan niitä koskevat määräykset sisältyvät kalatalousrahastoasetukseen. Valmisteilla on myös kalatalousrahastoasetuksen mukaisesti kansallisen strategiasuunnitelman pohjalta laadittava Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelma 2007—2013, joka määrittelee yksityiskohtaisemmin tukitoimenpiteet ja tavoitteet. Toimintaohjelman julkinen rahoitus vuosina 2007—2013 on Manner-Suomen osalta noin 85 miljoonaa euroa, josta EU-rahoituksen osuus on noin 36 miljoonaa euroa.

Kalatalousrahastoasetuksessa säädetään viidestä eri toimintalinjasta, joiden sisältämiin eri tarkoituksiin voidaan myöntää tukea kalatalousrahastosta. Ensimmäiseen toimintalinjaan sisältyvät toimenpiteet yhteisön kalastuslaivaston mukauttamiseksi eli käytännössä tuet merikalastukseen. Näitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi tuet turvallisuus- ja laatuinvestointeihin sekä kertaluontoiseen moottorinvaihtamiseen. Sen sijaan tuet uusien kalastusalusten rakentamiseen eivät ole sallittuja. Toiseen toimintalinjaan sisältyvät tuet vesiviljelyn, kalanjalostuksen ja kalan tukkukaupan yritysten tärkeimpiin investointeihin, kuten esimerkiksi tuotantotiloihin ja -laitteisiin. Toimintalinjasta kaksi voidaan tukea lisäksi sisävesikalastuksen tiloja ja laitteita. Kolmannen toimintalinjan mukaisia tukia voidaan myöntää yhteistä etua koskeviin toimenpiteisiin. Käytännössä tällaisia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi kalasatamiin tehtävät investoinnit, erilaiset kalan menekinedistämiskampanjat ja kokeiluhankkeet.

Valiokunta toteaa, että merkittävin ero ohjelmakauteen 2000—2006 verrattuna on kalatalousryhmiä koskeva neljäs toimintalinja, jonka puitteissa erillisellä valintamenettelyllä muodostettavat kalatalousryhmät voivat kehittää omien alueidensa elinkeinokalataloutta monipuolisesti niiden erityispiirteet huomioiden. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että kalatalousryhmät saadaan perustettua nopeasti, ja korostaa elinkeinon omien kalatalousryhmien merkitystä kalatalouselinkeinon kehittäjinä. Kokonaisuudessaan neljännen toimintalinjan toimenpidevalikoima on laaja ja mahdollistaa muun muassa kalastusmatkailun osittaisen tukemisen. Muissa toimintalinjoissa kalatalousrahastoasetus mahdollistaa kalastusmatkailun tukemisen vain lähinnä silloin, kun se liittyy merikalastuksen sosioekonomisten toimenpiteiden mukaisesti ammattikalastajien toiminnan monipuolistamiseen. Kalatalousrahastoasetus ei siten salli tukien myöntämistä yleisesti kaikkiin kalastusmatkailun investointeihin. Valiokunta pitää sen vuoksi tärkeänä, että kasvavan kalastusmatkailun tarpeet otetaan riittävästi huomioon muiden rahastojen ja rahoitusvälineiden (esim. LEADER- ryhmät tai kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnoimat yritysten kehittämisavustukset matkailuun) mukaisia päätöksiä tehtäessä. Kalatalousryhmien toimilla voidaan tällöin täydentää edellä mainittuja tukimuotoja kalatalousrahastoasetuksen sallimissa puitteissa.

Viides toimintalinja koskee lähinnä hallinnon kehittämiseen liittyvää teknistä apua.

Edellä esitetyn perusteella valiokunta katsoo, että kokonaisuutena arvioituna kalatalousrahasto mahdollistaa tuen myöntämisen monipuolisesti elinkeinokalatalouden yritys- ja infrastruktuuri-investointeihin sekä alan toimintaedellytysten parantamiseen tähtääviin kehityshankkeisiin. Valiokunta pitää tärkeänä, että toimintalinjojen mahdollistamilla hankkeilla edistetään erityisesti kalanjalostuksen ja kaupan pyrkimyksiä saada markkinoille riittävästi kotimaista kalaa.

Ohjelman toimintakausi on pitkä, ja kalatalouselinkeino on ollut ja on jatkuvassa muutoksessa. Myös kalakantojen tilassa saattaa tapahtua nopeita muutoksia. Valiokunta korostaakin sitä, ettei mitään kalatalousrahaston mahdollistamaa tukimuotoa tule minkään toimintalinjan osalta sulkea pois. On tärkeätä, että kaikki tukimuodot ovat tarvittaessa kalatalouselinkeinon käytettävissä. Kalatalousrahastoasetus mahdollistaa myös erilaisten vapaaehtoisten luopumispalkkioiden käytön. Valiokunta edellyttääkin, että tarvittaessa tuetaan pyyntiponnistuksen vapaaehtoisia rajoittamistoimia, jos kalakantojen tilassa tapahtuu heikkenemistä. Tällöin kalastajille voitaisiin maksaa palkkio, joka määräytyisi suhteessa kalastusrajoituksen ajalliseen kestoon. Valiokunta korostaa erityisesti sitä, että kyseessä ovat täysin vapaaehtoiset kalastuksen rajoitustoimet, joihin liittyviä palkkioita kalastajat voisivat hakea. Tällainen tukimuoto otettaisiin käyttöön hallintoviranomaisten erillisellä päätöksellä (Valiokunnan lausumaehdotus).

Tuen saajaa koskevista edellytyksistä säädettäisiin lakiehdotuksen 18 §:ssä. Tukea voitaisiin myöntää ainoastaan sellaisille hakijoille, jotka olisivat arvonlisäverovelvollisia. Lisäedellytyksenä kalastukseen myönnettävien tukien osalta olisi, että hakija täyttää kalastuslain 6 a §:n 1 momentissa säädetyn määritelmän eli saa vähintään 30 prosenttia kokonaistuloistaan kalastuksesta. Esitetyllä rajalla pyritään siihen, että tuki kohdentuisi ammattimaista yritystoimintaa harjoittaviin yrittäjiin ja yrityksiin. Poikkeuksen edellä mainittuun pääsääntöön muodostaisivat aloittavat ammattikalastajat ja yritykset, jotka eivät vielä tukea hakiessaan täytä tuen saajaa koskevia edellytyksiä. Heidän osaltaan tukea voitaisiin myöntää, jos hakija esittää toteuttamiskelpoisen suunnitelman, jota noudattamalla hakija täyttäisi tukikelpoisuuden vaatimukset kolmen vuoden kuluessa viimeisen maksuerän maksamisesta.

Valiokunta toteaa, että kalastukseen myönnettäville investointituille asetettu raja kohdentaa tukea oikeaan suuntaan ammattikalastusta kehitettäessä. Kun tuet kohdistetaan ammattimaista yritystoimintaa harjoittaviin elinkeinokalatalouden yrittäjiin ja yrityksiin, voidaan helpommin varmistaa kalastustuotteiden korkea laatu. Toisaalta 30 prosentin tuloraja kuitenkin mahdollistaa riittävässä määrin monielinkeinotoimintaa harjoittavien ns. sivuammattikalastajien tukemisen. Erityisesti valiokunta painottaa sitä, että ehdotetut säännökset mahdollistavat uusien ammattikalastajien ja elinkeinonharjoittajien tukemisen, jos he sitoutuvat toimintansa kehittämiseen tuen maksamista seuraavan kolmen vuoden aikana. Myös suunnitelmaan perustuva toiminnan kehittäminen pienimuotoisesta kalastuksesta 30 prosentin tulorajan ylittävään laajempaan sivutoimiseen kalastukseen mahdollistaa niin ikään tukikelpoisuuden. Ammattikalastuksen yksi ongelma on ollut kalastajien ikääntyminen ja nuorien kalastajien vähäinen hakeutuminen alalle. Valiokunta katsookin, että ammattikalastuksen kehittämiseen tähtäävät tukimahdollisuudet voivat omalta osaltaan auttaa alalle hakeutumisessa ja toiminnan aloittamisessa.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Yksityiskohtaiset perustelut

11 §.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että ehdotetun pykälän 2 momentin muotoilusta ei käy selkeästi ilmi, onko tarkoituksena, että maa- ja metsätalousministeriö omalla hallinnollisella päätöksellään pidättää itselleen päätösvaltaansa joukon asioita, vai tarkoitetaanko tällä ministeriön yksittäistapauksittain suorittamaa harkintaa siitä, otetaanko jonkin yksittäisen tuen myöntäminen tai maksatus ratkaistavaksi. Sen vuoksi valiokunta ehdottaa 2 momentin viimeisen virkkeen poistamista ja lakiin otettavaksi uuden 13 §:n, jossa säädettäisiin tietyissä asioissa noudatettavasta yhteisratkaisumenettelystä maa- ja metsätalousministeriön ja työvoima- ja elinkeinokeskusten välillä. Lisäksi valiokunta ehdottaa, että jäljempänä lisättäväksi ehdotettavan 13 §:n vuoksi pykälän 2 momentin viittaussäännöstä muutettaisiin.

12 §.

Valiokunta ehdottaa, että jäljempänä lisättäväksi ehdotettavan 13 §:n vuoksi pykälän 1 momentin viittaussäännöstä muutettaisiin.

13 § (Uusi).

Viitaten edellä 11 §:n kohdalla esitettyyn valiokunta ehdottaa lakiin lisättäväksi säännökset asioissa noudatettavasta yhteisratkaisumenettelystä. Pykälän 1 momentin mukaan maa- ja metsätalousministeriö ja työvoima- ja elinkeinokeskukset tekisivät yhdessä kokonaisratkaisun kalatalousrahastoasetuksen IV osaston I luvun tietyistä palkkioista ja III luvun kehittämishankkeista. Käytännössä yhteisratkaisu tehtäisiin 15 000 euron kokonaiskustannukset ylittävistä kehittämishankkeista. Menettely ei siis koskisi kalatalousrahastoasetuksen IV osaston III luvun mukaisia kalasatamainvestointeja. Jos olisi tarvetta ottaa käyttöön kalatalousrahastoasetuksen IV osaston I luvun 23, 24 ja 26 artiklojen mukaiset kalastustoiminnan pysyvää tai väliaikaista lopettamista sekä vapaaehtoisia pyyntiponnistuksen rajoittamistoimenpiteitä koskevat palkkiot, sovellettaisiin myös näiden myöntämisessä ministeriön ja työvoima- ja elinkeinokeskusten yhteiseen kokonaisratkaisuun perustuvaa menettelyä.

Valiokunta toteaa, että yhteisratkaisumenettelyä on sovellettu ohjelmakaudella 2000—2006 vuodesta 2004 alkaen valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin sekä kalastusalusten romuttamistoimenpiteeseen. Menettelytavan soveltaminen on tehostanut ohjelmavarojen tavoitteellista ja yhdenmukaista käyttöä. Menettelytavan piiriin ehdotettujen hankkeiden osalta hakemukset toimitettaisiin ehdotuksen 17 §:n mukaisesti toimivaltaiseen työvoima- ja elinkeinokeskukseen, joka tekisi hakemuksia koskevat tuki- ja maksatuspäätökset yhteisen ratkaisun perusteella. Työvoima- ja elinkeinokeskusten päätöksiin haettaisiin muutosta ehdotuksen 27 §:n 3 momentin mukaisesti valittamalla maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan. Valituksen kohteena olisi tällöin tosiasiallisesti myös maa- ja metsätalousministeriön harkinta ja toiminta ratkaisun yhteydessä.

Pykälän 2 momentissa valiokunta ehdottaa säädettäväksi maa- ja metsätalousministeriön järjestämästä määräaikaisesta hakumenettelystä. Ministeriö järjestäisi yhteisratkaisumenettelyn piiriin kuuluvista kehittämishankkeista käytännössä vuosittain määräaikaisen hakukierroksen. Tarvittaessa hakukierroksia voisi olla useampikin kuin yksi vuodessa.

Sen sijaan kalastustoiminnan pysyvää tai väliaikaista lopettamista sekä vapaaehtoisia pyyntiponnistuksen rajoittamistoimenpiteitä koskevien palkkioiden osalta haku ehdotetaan järjestettäväksi vain tarvittaessa, mikäli siihen on toimintaohjelman tavoitteiden saavuttamiseen ja ammattikalastuksen toimintaedellytyksiin liittyvä erityinen syy. Kalatalousrahastoasetuksen 22 artikla edellyttää kansallisen pyyntiponnistuksen mukauttamissuunnitelman sisällyttämistä kansalliseen strategiasuunnitelmaan. Maa- ja metsätalousministeriö hallintoviranomaisen ominaisuudessa arvioi erilaisten kalatalousrahastoasetuksen artiklan 21 mukaisten suunnitelmien ja kalastuskieltojen vaikutukset ammattikalastuksen toimintaedellytyksiin ja mahdollisen tarpeen ottaa käyttöön toiminnan pysyvän tai väliaikaisen lopettamisen toimenpiteet. Mikäli maa- ja metsätalousministeriö hallintoviranomaisena erillisen arvioinnin perusteella päätyisi siihen, että kalakannan tilasta johtuen on tärkeää tukea pyyntiponnistuksen vapaaehtoisia rajoittamistoimia, voitaisiin järjestää hakumenettely kalatalousrahaston 26 artiklan 4c kohdan mukaisten palkkioiden osalta.

Pykälän lisäämisen vuoksi seuraavien pykälien numerointi lakiehdotuksessa muuttuisi.

17 § (16 §).

Viitaten edellä 13 §:n kohdalla esitettyyn, valiokunta ehdottaa, että 2 momentti poistetaan tarpeettomana, koska valtakunnallisista hankkeista säädettäisiin 13 §:ssä.

27 § (26 §).

Valiokunta ehdottaa 4 momenttia muutettavaksi siten, että momenttiin lisätään maininta siitä, että maksamisen keskeyttämistä koskevasta päätöksestä olisi mahdollista hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta ilman valituslupaa. Tuen maksamisen keskeyttämisen oikeusvaikutukset ovat tuen saajan kannalta niin merkittäviä, että muutoksenhakumahdollisuus on perusteltu. Valiokunta ehdottaa myös selkeyden vuoksi, että 4 momentin viimeisestä virkkeestä poistetaan tarpeettomana maininta siitä, että kysymys on tämän lain mukaisesta valituslautakunnan päätöksestä, sekä lisätään virkkeeseen sana muutoin.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella maa- ja metsätalousvaliokunta ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muutettuna (Valiokunnan muutosehdotukset) ja

että hyväksytään yksi lausuma (Valiokunnan lausumaehdotus).

Valiokunnan muutosehdotukset

Laki

Euroopan kalatalousrahaston kansallisesta hallinnoinnista ja elinkeinokalataloudelle myönnettävistä tuista

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

1—4 §

(Kuten HE)

2 luku

Kansallinen strategiasuunnitelma ja toimintaohjelma

5 ja 6 §

(Kuten HE)

3 luku

Toimintaohjelman hallinnointi

7—10 §

(Kuten HE)

4 luku

Toimintaohjelman toimeenpano

11 §

Maa- ja metsätalousministeriön tehtävät

(1 mom. kuten HE)

Ohjelman yhtenäisen ja tehokkaan toimeenpanon varmistamiseksi maa- ja metsätalousministeriö ohjaa ja valvoo työvoima- ja elinkeinokeskuksia sekä kalatalousryhmiä niiden hoitaessa 12—14 §:ssä tarkoitettuja tehtäviä. (Poist.)

12 §

Työvoima- ja elinkeinokeskuksen tehtävät

Työvoima- ja elinkeinokeskus vastaa toimialueellaan tuen myöntämisestä, maksamisesta, paikan päällä tehtävistä todentamisista, seurannasta, takaisinperinnästä ja tiedottamisesta samoin kuin 15 §:n 2 momentissa tarkoitetusta toimenpiteiden alueellisesta yhteensovittamisesta.

(2 mom. kuten HE)

13 §

Maa- ja metsätalousministeriön ja työvoima- ja elinkeinokeskusten yhteiset ratkaisut

Maa- ja metsätalousministeriö tekee yhdessä työvoima- ja elinkeinokeskusten kanssa ratkaisun kalatalousrahastoasetuksen IV osaston I luvun 23 ja 24 artiklan ja 26 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaisten palkkioiden myöntämisestä sekä III luvun mukaisesti rahoitettavaksi valittavista 15 000 euron kokonaiskustannukset ylittävistä kehittämishankkeista. Työvoima- ja elinkeinokeskus tekee edellä mainittuun ratkaisuun perustuvat päätökset 12 §:n 1 momentin mukaisesti. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen päätökseen voi hakea muutosta 27 §:n 3 momentin mukaisesti.

Maa- ja metsätalousministeriö järjestää määräaikaisen hakumenettelyn 1 momentissa tarkoitettujen kehittämishankkeiden osalta. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen palkkioiden osalta maa- ja metsätalousministeriö järjestää hakumenettelyn vain toimintaohjelman tavoitteiden saavuttamiseen ja ammattikalastuksen toimintaedellytyksiin liittyvästä erityisestä syystä. (Uusi)

14 ja 15 (13 ja 14) §

(Kuten HE)

5 luku

Tuen hakeminen, myöntäminen ja kustannusten tukikelpoisuus

16 (15) §

(Kuten HE)

17 (16) §

Tuen hakeminen

(1 mom. kuten HE)

(2 mom. poist.)

18—21 (17—20) §

(Kuten HE)

6 luku

Erinäiset säännökset

22—26 (21—25) §

(Kuten HE)

27 (26) §

Muutoksenhaku

(1—3 mom. kuten HE)

Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan päätökseen, joka koskee tuen maksamisen keskeyttämistä tai takaisinperintää, saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Valituslautakunnan (poist.) antamaan päätökseen saa muutoin hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

28 (27) §

(Kuten HE)

_______________

Valiokunnan lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, ettei mitään Euroopan unionin neuvoston Euroopan kalatalousrahastosta antaman asetuksen (EY) N:o 1198/2006 mahdollistamaa tukimuotoa asetuksen minkään toimintalinjan osalta suljeta pois ja että tarvittaessa voidaan kalakantojen tilan mahdollisesti heiketessä tukea myös pyyntiponnistuksen vapaaehtoisia rajoittamistoimia.

Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2006

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Eero Lämsä /kesk
  • vpj. Harry Wallin /sd
  • jäs. Nils-Anders Granvik /r
  • Pertti Hemmilä /kok
  • Matti Kauppila /vas
  • Esko Kiviranta /kesk
  • Katri Komi /kesk
  • Lauri Kähkönen /sd
  • Esa Lahtela /sd
  • Minna Lintonen /sd
  • Reijo Paajanen /kok (osittain)
  • Sirpa Paatero /sd
  • Erkki Pulliainen /vihr
  • Kimmo Tiilikainen /kesk
  • Lasse Virén /kok

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Jaakko  Autio