MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 20/2006 vp

MmVM 20/2006 vp - HE 218/2006 vp

Tarkistettu versio 2.1

Hallituksen esitys Maaseutuviraston toimivaltuuksia koskevaksi lainsäädännöksi

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 25 päivänä lokakuuta 2006 lähettänyt maa- ja metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen Maaseutuviraston toimivaltuuksia koskevaksi lainsäädännöksi (HE 218/2006 vp).

Lausunto

Eduskunnan päätöksen mukaisesti perustuslakivaliokunta on antanut asiasta lausunnon (PeVL 47/2006 vp), joka on otettu tämän mietinnön liitteeksi.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

hallitussihteeri Outi Kostama, maa- ja metsätalousministeriö

hallitusneuvos Marjukka Aarnio, kauppa- ja teollisuusministeriö

hallitussihteeri Tuula Manelius, sisäasiainministeriö

ylitarkastaja Tarja Haaranen, ympäristöministeriö

varapuheenjohtaja Esa Bomström, maaseutuelinkeinojen valituslautakunta

ylijohtaja Seppo Heinonen, Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus

ylijohtaja Maria Teirikko, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

yksikön päällikkö Kari Kivikko, Hämeen TE-keskus

kehittämispäällikkö Pekka Selkälä, Lapin TE-keskus

osastopäällikkö Pekka Tahvanainen, Pohjois-Karjalan TE-keskus

osastopäällikkö Risto Skyttä, Varsinais-Suomen TE-keskus

eläkevakuutusjohtaja Pentti Saarimäki, Maatalousyrittäjien eläkelaitos MELA

tutkimuspäällikkö Johan Åberg, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto ry

porotalousneuvoja Niilo Hoikkala, Paliskuntain yhdistys

lakimiessihteeri Heikki J. Hyvärinen, saamelaiskäräjät

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

  • oikeusministeriö
  • valtiovarainministeriö
  • Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC

HALLITUKSEN ESITYS

Maaseutuvirasto aloittaa toimintansa 1 päivänä toukokuuta 2007. Virasto vastaa maataloushallinnon tukijärjestelmien toimeenpanosta.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi useita lakeja, joissa on säädetty maa- ja metsätalousministeriön tai maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tehtävistä. Muutettavaksi esitettyihin lakeihin ehdotetaan tehtäväksi muutokset, joita Maaseutuviraston perustaminen edellyttää. Laeissa säädettäisiin Maaseutuvirastosta annettua lakia täydentäen tehtävistä, jotka vastaisuudessa hoidetaan Maaseutuvirastossa sekä asioista, joiden osalta päätösvaltaa ja määräyksenantovaltuuksia voidaan antaa Maaseutuvirastolle.

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä toukokuuta 2007.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Valiokunta toteaa, että esityksen taustana on maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle Maaseutuvirastosta annetulla lailla (666/2006), jäljempänä maaseutuvirastolaki, perustettu uusi keskusvirasto, joka aloittaa toimintansa 1 päivänä toukokuuta 2007. Maaseutuvirasto toimii maa- ja metsätalousministeriön alaisena keskushallintoviranomaisena. Virasto vastaa maataloushallinnon tukijärjestelmien toimeenpanosta. Viraston tehtäväalue käsittää kansallisten säädösten sekä neuvoston ja komission asetusten mukaisten toimenpiteiden suunnittelu-, ohjaus- ja toimeenpanotehtävät.

Esityksen perustelujen mukaisesti valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Euroopan yhteisölle (EY) on annettu yksinomainen toimivalta maatalouspolitiikan tavoitteiden toteuttamiseksi. Jäsenvaltiot eivät voi noudattaa kansallista maatalouspolitiikkaa tai antaa kansallisia säännöksiä asioista, jotka on säännelty yhteisötasolla. EY:n yhteistä maatalouspolitiikkaa säännellään pääasiassa asetuksilla, mutta myös direktiiveillä ja päätöksillä. Yhteistä maatalouspolitiikkaa sääntelevät asetukset sekä niiden nojalla annetut päätökset ovat sellaisenaan Suomea sitovia ja tulevat ilman erillistä voimaanpanoa välittömästi sovellettaviksi. Eräät EY:n asetukset sisältävät säännöksiä, joissa edellytetään myös kansallisten säännösten ja määräysten antamista. Kansallisella lainsäädännöllä voidaan antaa myös täydentäviä säännöksiä silloin, kun EY:n säännökset sisältävät jonkin asian osalta ainoastaan vähimmäisvaatimukset.

Nykyisin maa- ja metsätalousministeriö vastaa EY:n tukien ja kansallisista varoista maksettavien tulotukien, maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittämiseen sekä maataloustuotteiden markkinoihin vaikuttavien tukijärjestelmien toimeenpanosta Suomessa. Valiokunta kiinnittääkin huomiota siihen, että kun Maaseutuvirasto aloittaa toimintansa, se vastaa kokonaisuudessaan tukijärjestelmien toimeenpanosta. Virasto hallinnoi vuosittain arviolta yli kahden miljardin euron tukia ja maksuja, joista noin 40 prosenttia on EU:n rahoittamia. Maaseutuvirasto on vastuussa riittävän koulutuksen ja tiedottamisen järjestämisestä asiakkaille heitä koskevista maataloushallinnon asioista. Maaseutuvirasto tulee hoitamaan myös valvonnan toimeenpanoa.

Maksajavirastona, hallintoviranomaistehtäviä hoitavana viranomaisena ja kansallisten tukijärjestelmien toimeenpanosta vastaavana viranomaisena Maaseutuvirasto vastaisikin toimialaansa kuuluvista Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan ja sitä täydentävän kansallisen lainsäädännön mukaisista toimeenpanotehtävistä sekä yhteisön ja kansallisen lainsäädännön mukaisista maaseudun kehittämistoimien toimeeenpanotehtävistä. Virastolle kuuluisi tuki- ja kiintiöjärjestelmien toimeenpanon suunnittelu sekä toimeenpanossa tarvittavien ohjeiden, päätöskaavojen ja lomakkeiden laatiminen ja ylläpito sekä toimeenpanoa koskeva koulutus, neuvonta, raportointi, ohjaus, valvonta, sisäinen tarkastus, resursointi ja johtaminen. Esityksen perusteluissa on tuotu esiin, että toimeenpanotehtävien siirtäminen Maaseutuvirastolle edellyttää myös määräystenantovaltuuksien perustamista virastolle sen tehtäviin ja vastuisiin liittyvissä teknisluonteisissa ja vähäistä harkintavaltaa sisältävissä asioissa, joiden osalta on tärkeää varmistaa toimeenpanon onnistuminen kokonaisuudessaan ja keskitetysti ja jotka eivät koske edunsaajien tärkeitä etuja.

Valiokunta toteaa, että esityksessä ehdotetaan useisiin lakeihin muutoksia, joilla siirrettäisiin näissä laeissa tai niiden nojalla annetuissa säädöksissä maa- ja metsätalousministeriölle annettuja toimeenpanon suunnittelu-, ohjaus- ja seurantatehtäviä sekä eräitä hallintopäätöksiä Maaseutuviraston tehtäväksi. Lakien muuttamisen aikataulun ja laajuuden vuoksi esityksessä ehdotetaan, että lainmuutokset toteutetaan tässä yhteydessä vain Maaseutuviraston perustamisen edellyttämässä laajuudessa.

Mietinnössään hallituksen esityksestä laeiksi Maaseutuvirastosta sekä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta (MmVM 6/2006 vpHE 36/2006 vp) valiokunta piti muun ohella erittäin tärkeänä sitä, että Maaseutuviraston toiminnan alkaessa ja toimintoja alueellistettaessa syntyy välitön vuorovaikutus ja hyvä yhteistyö hallinnon tehtäviä hoitavien viranomaisten ja hallinnon asiakkaita edustavien eri tahojen välillä sekä toisaalta eri viranomaisten välillä. Mietinnössään valiokunta kiinnitti myös huomiota siihen, että uuden viraston perustaminen tuo maataloushallintoon uuden lisätason ja että sen vuoksi toimiva yhteistyö ministeriön ja viraston välillä tulee olemaan välttämätöntä. Erityisen tärkeää tämä yhteistyö on osallistuttaessa päätöksentekoon Euroopan yhteisön toimielimissä sekä kansallisen lainsäädännön valmistelussa. Tärkeää on myös, että tehtävä- ja vastuujako maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ja Maaseutuviraston välillä tulee mahdollisimman selkeäksi.

Sanotussa mietinnössään valiokunta korosti myös sitä, että Maaseutuviraston perustaminen ja alueellistaminen asettavat suuria haasteita myös poliittisen päätöksenteon ja toimeenpanon väliselle vuorovaikutukselle. Poliittisen päätöksenteon valmistelussa tarvitaan käytännön toimeenpanon asiantuntemusta. Toimeenpanon kannalta on taas äärimmäisen tärkeää taata ennakoiva, viivytyksetön ja virheetön tiedonkulku poliittisen päätöksenteon valmistelusta. Valiokunta pitikin jo tuolloin tärkeänä, että selkeästi määritellään maa- ja metsätalousministeriön ja Maaseutuviraston tehtävänjako, organisaation osien vastuusuhteet sekä tätä kautta ne tahot, jotka vastaavat tiedonkulusta ja tekevät erityisen tiivistä yhteistyötä.

Valiokunta toteaa, että Maaseutuviraston ja maa- ja metsätalousministeriön välisen toimivallan jaon tulee olla selkeä myös tuensaajan oikeusturvan kannalta merkittävissä asioissa, kuten tukien valvontaan ja takaisinperintään liittyvissä kysymyksissä. Ei saa muodostua vähäisintäkään epäselvyyttä siitä, kenellä on toimivalta antaa esimerkiksi tukia koskevia ehtoja tai ohjeita. Tukiin ja valvontaan liittyvissä asioissa myös teknisluonteisilla määräyksillä saattaa olla merkitystä tuensaajan oikeusturvan kannalta.

Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on tuotu esiin, että nyt esillä oleva lainsäädäntö vaikuttaa pitkälti myös työvoima- ja elinkeinokeskuksissa (TE-keskuksissa) tehtävään työhön. TE-keskuksissa tehtävämäärillä on taipumusta tilalukumäärän vähenemisestä huolimatta kasvaa koko ajan. Esimerkiksi viimeisimmän EY:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen seurauksena vuosina 2005—2006 tarvittiin yli 40 henkilötyövuoden lisäys vaadittavien valvontojen toteuttamiseen TE-keskuksissa, vaikka uudistuksen eräänä tavoitteena oli tukijärjestelmän yksinkertaistaminen. Lisääntyneet tehtävät joudutaan sovittamaan yhteen samaan aikaan toteutettavan valtion tuottavuusohjelman kanssa. Esimerkkinä lainsäädännön vaikutuksista on tuotu esiin myös maidon viitemäärien hallintaan liittyvät tehtävät. Valiokunnalle toimitetusta selvityksestä onkin käynyt ilmi, että lainsäädännön muutokset ovat lisänneet Pohjois-Karjalan TE-keskuksessa viitemääriin liittyvien hallinnollisten päätösten määrää seuraavasti: vuonna 2005 tarvittiin 270 päätöstä ja vuonna 2006 jo 768 päätöstä. Samaan aikaan alueen maitotilojen lukumäärä on vähentynyt noin kymmenen prosenttia vuosittain.

Valiokunta pitää tärkeänä, että Maaseutuviraston toimeenpanotehtäviä määriteltäessä tavoitteena on porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoitus-/tukitoimenpiteisiin liittyvien toimeenpano- ja maksajavirastotehtävien hoitaminen mahdollisimman keskitetysti Maaseutuviraston kautta siten, että Maaseutuvirastossa olisi yksi ja sama taho, jonka kanssa TE-keskus asioisi. Nykyisin porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoitus-/tukitoimenpiteet ovat ministeriössä hajautettu useammalle eri yksikölle.

Edellä esitettyyn liittyen valiokunta pitää myös tärkeänä, että selvitetään mahdollisuudet hoitaa porotalouden rahoitus-/tukiasiat koko poronhoitoalueella keskitetysti Lapin TE-keskuksen kautta nykyisen, kolmeen TE-keskukseen (Lappi, Pohjois-Pohjanmaa sekä Kainuu) hajautetun toimintamallin sijasta. Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on tuotu esiin, että tällä hetkellä Lapin TE-keskuksen toiminta-alueena paliskuntien investointien osalta on koko poronhoitoalue, mitä järjestelyä eri tahot ovat pitäneet tarkoituksenmukaisena.

Valiokunta toteaa, että valitukset Maaseutuviraston päätöksistä ehdotetaan esityksessä ohjattavaksi maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalle. Ehdotus laajentaa lautakunnan toimivaltaa jossain määrin ja vahvistaa maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan asemaa oman alansa erityistuomioistuimen kaltaisena lainkäyttöelimenä. Valiokunta korostaa maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan merkitystä ja asemaa erityisasiantuntemusta omaavana lainkäyttöelimenä niin maatalousyrittäjien kuin muiden maaseutuelinkeinojen harjoittajien oikeusturvan kannalta. Ehdotetun muutoksen myötä valituslautakunnalle tulevien valitusten määrä ilmeisesti myös lisääntyy. Muutoksesta saattaakin sen vuoksi seurata, että valituslautakunnan työn määrä tulee jonkin verran kasvamaan. Valiokunta painottaakin sitä, että muutos ei saa johtaa siihen, että valitusten käsittelyajat pitenevät.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Yksityiskohtaiset perustelut

1. Laki Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta

11 §.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan pitänyt esityksessä ehdotettujen 1 ja 4 momentin sääntelyä liian avoimena. Valiokunta ehdottaa momentteja täsmennettäväksi perustuslakivaliokunnan lausunnosta ilmenevällä tavalla.

3. Laki maaseutuelinkeinojen rahoituslain muuttamisesta

30 §.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan pitänyt esityksessä ehdotetun pykälän 2 momentin sääntelyä liian avoimena. Valiokunta ehdottaa momenttia täsmennettäväksi perustuslakivaliokunnan lausunnosta ilmenevällä tavalla.

44 §.

Perustuslakivaliokunnan lausunnossa on todettu, että ehdotetun pykälän 2 momentin perusteella ministeriö ja Maaseutuvirasto voisivat kumpikin valtuuttaa ulkopuolisen viranomaisen tai tilintarkastajan tekemään laissa määrättyjä tarkastuksia. Sääntelyä on pidetty ongelmallisena.

Saamansa selvityksen perusteella valiokunta katsoo, että koska valvonta on Maaseutuviraston keskeisimpiä tehtäviä, tulee mainittu oikeus valtuuttaa tarkastuksiin säilyttää Maaseutuvirastolla. Tietyissä tapauksissa myös maa- ja metsätalousministeriöllä voi olla tarvetta kyseiseen oikeuteen, koska ministeriö kuitenkin vastaa viime kädessä valvonnan toimivuudesta ja asianmukaisesta järjestämisestä myös yhteisön komission suuntaan.

Edellä esitetyillä perusteilla valiokunta ei pidä tarpeellisena ehdottaa momentin muuttamista.

64 §.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan pitänyt esityksessä ehdotetun 2 ja 3 momentin sääntelyä liian avoimena. Valiokunta ehdottaa momentteja täsmennettäväksi perustuslakivaliokunnan lausunnosta ilmenevällä tavalla.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen, että Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annetun lain (110/1994) (täytäntöönpanolaki) ja maaseutuelinkeinojen sekä porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslakien säännökset siitä, mikä viranomainen antaa määräyksiä tukien hakemis-, myöntämis- ja maksamismenettelystä, poikkeavat toisistaan. Maa- ja metsätalousvaliokunnalle toimitetussa selvityksessä on kuitenkin todettu, että säännösten eroavaisuudelle on selkeät perusteet. Täytäntöönpanolain alaan kuuluvat asiat ovat hyvin yksityiskohtaisesti yhteisölainsäädännön säätelemiä, ja se, mitä kansallisesti voidaan säätää, on pääasiassa yhteisölainsäädännön edellyttämiä teknisiä seikkoja. Maaseutuviraston antamat määräykset ovat siis täytäntöönpanolain osalta hyvin tarkkaan rajattuja ja hyvin teknisiä. Maaseutuelinkeinojen sekä porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslait taas käsittävät paljon yksinomaan kansallista sääntelyä, jolloin juuri ministeriön asetustasolla on tarve säätää enemmän asioita kuin täytäntöönpanolain osalta. Lisäksi rahoituslaeissa on valtionlainoja ja luottoja koskevia säännöksiä. Luottolaitoksiin kohdistuvat teknisluonteiset seikat on tarkoituksenmukaisinta säätää ministeriötasolla. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta katsoo, että ehdotettu sääntely kyseiseltä osin on perusteltua.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan myös todennut, että pykälän 3 momentin säännökset siitä, että Maaseutuvirasto antaisi tarkempia määräyksiä velkajärjestelysopimusten laatimistavasta, vaikuttavat suhteellisen avoimilta. Maa- ja metsätalousvaliokunnalle toimitetussa selvityksessä on tältä osin tuotu esiin, että kyseinen sääntely on hyvin teknistä eikä sillä puututa sopimusten sisältöön eikä sopimusvapauteen. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta katsookin, ettei esityksessä ehdotettua sääntelyä ole tältä osin syytä muuttaa.

4. Laki porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain muuttamisesta

28 §.

Perustuslakivaliokunnan lausunnossa on kiinnitetty huomiota siihen, että pykälän mukaan Maaseutuvirasto voisi antaa määräyksiä siitä, missä tapauksessa luottolaitokset voisivat toimittaa tehtäviä ilman keskusrahalaitosta. Lausunnossa on katsottu, että valtuutuksen rajat ovat säännöksessä melko avoimet. Maa- ja metsätalousvaliokunnalle toimitetussa selvityksessä on tuotu esiin, että kyseessä olisi hyvin teknisluonteisten määräysten antaminen, joka soveltuu Maaseutuviraston tehtäväksi. Vastaavaa on ehdotettu esityksessä myös maaseutuelinkeinojen rahoituslain 31 §:n osalta. Saamaansa selvitykseen viitaten valiokunta katsoo, ettei esityksessä ehdotettua sääntelyä ole tältä osin syytä muuttaa.

5. Laki kolttalain muuttamisesta

65 §.

Perustuslakivaliokunnan lausunnosta ilmenevillä perusteilla valiokunta ehdottaa, että 2 momentin sanamuoto muutetaan vastaamaan nykyisin asiasta voimassa olevaa säännöstä siten, että siinä tarkoitetaan selkeästi vain tarkempien säännösten antamista.

6. Laki maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetun lain muuttamisesta

10 §.

Esityksessä ehdotetun 1 momentin mukaan muutoksenhaku kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen päätöksestä tapahtuisi valittamalla työvoima- ja elinkeinokeskukseen. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta ehdottaa, että kyseisessä muutoksenhaussa siirrytään oikaisumenettelyyn, jossa muutosta kunnan päätökseen haetaan oikaisuvaatimuksella työvoima- ja elinkeinokeskukselta. Valiokunta toteaa, että vastaavalla tavalla muutoksenhakua on uudistettu luonnonhaittakorvauksesta, maatalouden ympäristötuesta sekä eräistä muista ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseen liittyvistä tuista annetussa laissa (1440/2006).

12. Laki satovahinkojen korvaamisesta annetun lain muuttamisesta

8 §.

Valiokunta toteaa, että 5 momentin mukainen määräystenantovaltuus koskisi korvausta haettaessa noudatettavaa menettelyä. Lain nojalla annetussa ministeriön asetuksessa (maa- ja metsätalousministeriön asetus satovahinkojen korvaamisesta; 364/2003) säädetään, että tietyissä tilanteissa korvausta ei myönnetä, jos hakemus on tehty liian myöhään. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta katsoo, että asetuksessa (6 §:n 2 momentti) olevat säännökset koskevat perustuslain 21 §:n nojalla lain alaan kuuluvia kysymyksiä. Valiokunta ehdottaakin pykälän täydentämistä nyt asetustasolla olevilla säännöksillä.

15. Laki luopumiseläkelain 14 §:n muuttamisesta

Johtolause.

Ottaen huomioon, että luopumiseläkelain 14 §:ää on muutettu lailla 1285/2006, joka tuli voimaan 1.1.2007, valiokunta ehdottaa esityksen mukaisen lakiehdotuksen johtolauseen muuttamista.

14 §.

Viitaten johtolauseen kohdalla todettuun lainmuutokseen valiokunta ehdottaa esityksen mukaisen 1 momentin muuttamista.

17. Laki maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain 35 ja 38 §:n muuttamisesta

Johtolause.

Ottaen huomioon, että lailla 1284/2006 on muutettu maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain 35 §, valiokunta ehdottaa esityksen mukaisen lakiehdotuksen johtolauseen muuttamista.

35 §.

Viitaten johtolauseen kohdalla todettuun lainmuutokseen valiokunta ehdottaa esityksen mukaisen 1 momentin tarkistamista.

21. Laki maatalousyrittäjien eläkelain 17 f §:n muuttamisesta

131 (17 f) §.

Valiokunta toteaa, että 1.1.2007 lukien on tullut voimaan uusi maatalousyrittäjän eläkelaki (1280/2006). Sen vuoksi valiokunta ehdottaa esityksen mukaisen lain otsikon, johtolauseen ja pykälänumeroinnin muuttamista.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella maa- ja metsätalousvaliokunta ehdottaa,

että 2., 4., 7—11., 13., 14., 16. ja 18.—20. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomina ja

että 1., 3., 5., 6., 12., 15., 17. ja 21. lakiehdotus hyväksytään muutettuina (Valiokunnan muutosehdotukset).

1.

Laki

Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta 8 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1100/1994) 2 §:n 3 momentti, 3 §:n 1 momentti, 5 a §:n otsikko ja 1 momentti, 7 a § sekä 11 §:n otsikko ja 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 273/2003, ja

lisätään 2 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa laissa 273/2003, uusi 3 momentti, jolloin muutettu 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, ja 11 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 273/2003, uusi 4 momentti seuraavasti:

2, 3, 5 a ja 7 a §

(Kuten HE)

11 §

Tarkemmat säännökset ja määräykset

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin tukiehtojen valvonnasta, valvonnassa noudatettavasta menettelystä, perus- ja kasvulohkojen ulko- ja sisärajojen määrittämisestä, mittausmenetelmistä, -tavoista, -tarkkuudesta ja toleranssista sekä tuen alentamisen ja keskeyttämisen perusteista, tehtävän vähennyksen määrästä sekä tuen alentamisessa ja keskeyttämisessä noudatettavasta menettelystä yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädettyjen täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 796/2004 sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat mainitun asetuksen IV ja IV a osastossa säädettyjä tukijärjestelmiä sekä kesannoidun maan käyttöä raaka-aineiden tuottamiseen annetun komission asetuksen (EY) N:o 1973/2004 edellyttämässä laajuudessa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä kiintiöiden, tukien, palkkioiden ja korvausten maksamisen edellytyksistä Euroopan yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanon edellyttämässä laajuudessa. Maaseutuvirasto voi antaa määräyksiä kiintiöiden, tukien, palkkioiden ja korvausten hakemis-, myöntämis- ja maksamismenettelystä, niiden hoitoon liittyvistä tallennus-, suunnitelma- ja seurantajärjestelmien sekä EY:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten markkinajärjestelmien hallinnointiin liittyvistä teknisistä yksityiskohdista siltä osin kuin Euroopan yhteisön lainsäädännön täytäntöönpano sitä edellyttää ja määräykset ovat Maaseutuvirastosta annetun lain 2 §:ssä säädettyjen tehtävien toimeenpanoa. Lisäksi Maaseutuvirasto antaa määräykset tehtäviensä hoitamista varten tarvittavista hakemus-, sopimus-, valvonta-, päätös- ja muista vastaavista lomakkeista.

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

_______________

3.

Laki

maaseutuelinkeinojen rahoituslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 12 päivänä maaliskuuta 1999 annetun maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 25 §:n 1 momentti, 26 §:n 2 momentti, 27 §:n 1, 2 ja 4 momentti, 28 §:n 2 momentti, 29 §:n 1 momentti, 30 §:n 2 momentti, 31 §:n 3 momentti, 32 §:n 1 momentti, 34 §, 35 §:n 2 momentti, 37 §:n 1 momentti, 41 §:n 1 momentti, 43 §:n 2 momentti, 44 §:n 1 ja 2 momentti, 45 §:n 3 momentti, 46 §:n 4 momentti, 52 §:n 2 momentti, 55 §:n 1 momentti, 58 §:n 1 momentti, 60 §, 63 §, 64 §:n otsikko ja 2 ja 3 momentti sekä 65 §:n 1 momentin 6 kohta,

sellaisina kuin niistä ovat 26 §:n 2 momentti, 30 §:n 2 momentti, 31 §:n 3 momentti, 37 §:n 1 momentti, 41 §:n 1 momentti, 44 §:n 1 momentti, 46 §:n 4 momentti ja 55 §:n 1 momentti laissa 274/2003, 32 §:n 1 momentti, 52 §:n 2 momentti ja 60 § laissa 225/2002, 44 §:n 2 momentti laissa 693/2004 ja 64 §:n 2 ja 3 momentti laissa 44/2000, sekä

lisätään lakiin uusi 74 b § seuraavasti:

25—29 §

(Kuten HE)

30 §

Lainoitusta koskevia yleisiä säännöksiä

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin lainahakemuksissa vaadittavista lausunnoista, lainavarojen nostamisesta, hankkeen toteuttamisajasta, maksuhelpotuksista, lyhennysten ja koron kannosta, maksujen suorittamisen ajankohdasta, lainansiirroista, ylimääräisistä lyhennyksistä ja niiden vaikutuksesta erääntyviin lyhennyksiin, pääomamäärältään vähäisen saamisen suorittamisesta, valtionlainojen valtionvastuun toteamisesta sekä muista lainan myöntämiseen ja hoitoon liittyvistä ehdoista. Maaseutuvirasto voi antaa lakia ja asetusta tarkempia määräyksiä lainan myöntämiseen ja hoitoon liittyvistä menettelyistä sekä lainaehtojen muuttamismenettelystä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

31—35, 37, 41, 43—46, 52, 55, 58, 60 ja 63 §

(Kuten HE)

64 §

Tarkemmat säännökset ja määräykset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään tarkemmin tuettavien toimenpiteiden hyväksyttävistä kustannuksista, tuettavien kokonaisinvestointien enimmäismääristä, hankkeen ja toimenpiteen toteuttamisajasta ja tuen siirtämisestä. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan säätää myös tuen hakemis-, myöntämis- ja maksamismenettelystä.

Maaseutuvirasto antaa lakia ja asetusta tarkemmat määräykset hakijan omakustannusosuudesta velkajärjestelysuunnitelmasta ja velkajärjestelyyn liittyvien kustannusten korvaamiseen liittyvistä menettelytavoista. Maaseutuvirasto antaa määräykset tarvittavien maksuvalmius-, kannattavuus- ja muiden laskelmien, maaseutuyritysten kehittämissuunnitelmien ja velkajärjestelysopimusten laatimistavasta. Lisäksi Maaseutuvirasto antaa määräykset kauppa- ja velkakirjakaavoista, hakemus-, sopimus- ja päätöskaavoista sekä lainojen ja tukien hoitoon liittyvien tallennus-, seuranta- ja valvontajärjestelmien yksityiskohdista. Edellä mainituista seikoista voi myös kauppa- ja teollisuusministeriö antaa asetuksella tarkempia säännöksiä siltä osin kuin on kysymys sen hallinnonalalle kuuluvasta jalostuksen ja markkinoinnin tuesta.

65 ja 74 b §

(Kuten HE)

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

_______________

5.

Laki

kolttalain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 24 päivänä helmikuuta 1995 annetun kolttalain (253/1995) 20 §:n 1 momentti, 55 §:n 1 momentti ja 65 §:n otsikko ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 20 §:n 1 momentti ja 65 §:n otsikko ja 2 momentti laissa 276/2004 ja 55 §:n 1 momentti laissa 1379/2004, seuraavasti:

20 ja 55 §

(Kuten HE)

65 §

Tarkemmat säännökset ja määräykset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan antaa lakia ja asetusta tarkempia säännöksiä tuen kohdentamisesta ja tukitasoista. Maaseutuvirasto antaa määräykset kauppa- ja velkakirjakaavoista, hakemus- ja päätöskaavoista sekä muista tämän lain toimeenpanoa varten tarpeellisista kaavoista.

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

_______________

6.

Laki

maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä 18 päivänä joulukuuta 1992 annetun lain (1336/1992) 13 a §, sellaisena kuin se on laissa 39/1997,

muutetaan 2 §:n 1 momentti, 3 §:n 2 momentti, 10 §, 11 §:n 1 momentti, 12 § ja 13 §:n otsikko, sellaisina kuin niistä on 12 § laissa 1514/1994, sekä

lisätään 13 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:

2 ja 3 §

(Kuten HE)

10 §

Muutoksenhaku

Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen tämän lain nojalla tekemään päätökseen ei saa hakea valittamalla muutosta. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen päätökseen haetaan muutosta tekemällä kirjallinen oikaisuvaatimus työvoima- ja elinkeinokeskukselle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Toimivaltainen on se työvoima- ja elinkeinokeskus, jonka toimialueella asianomainen kunta sijaitsee. Valituslautakuntaan valitetaan myös Ahvenanmaan maakunnan läänihallituksen tässä laissa tarkoitetussa asiassa tekemästä päätöksestä. Muutoksenhakuun sovelletaan muutoin, mitä hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

(2 ja 3 mom. kuten HE)

11—13 §

(Kuten HE)

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

_______________

12.

Laki

satovahinkojen korvaamisesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan satovahinkojen korvaamisesta 21 päivänä joulukuuta 2000 annetun lain (1214/2000) 6 §, 7 §, 8 §:n 5 momentti, 10 §:n 2 momentti sekä 11 § seuraavasti:

6 ja 7 §

(Kuten HE)

8 §

Viljelmäkohtainen satovahinkokorvaus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tässä pykälässä tarkoitettua korvausta on haettava ennen kuin sadonkorjuu vahinkoalalla aloitetaan. Jos vahinko on todettavissa vasta satoa korjattaessa, hakemuksen voi tehdä sadonkorjuun yhteydessä. Hakemus on kuitenkin tehtävä hyvissä ajoin ennen satovahinkoa kärsineen kasvulohkon sadonkorjuun päättymistä. Sadonkorjuun jälkeen tehdyn hakemuksen perusteella korvausta ei myönnetä. Talvehtimisvahinkojen osalta hakemus on tehtävä ennen vahingoittuneen kasvuston rikkomista ja viimeistään vahingon ilmenemistä seuranneen kesäkuun 30 päivänä. Korvausasian käsittelee sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen, jonka alueella viljelmän talouskeskus sijaitsee. Maaseutuvirasto voi antaa määräyksiä korvausta haettaessa noudatettavasta menettelystä.

10 ja 11 §

(Kuten HE)

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

_______________

15.

Laki

luopumiseläkelain 14 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 4 päivänä tammikuuta 1974 annetun luopumiseläkelain (16/1974) 14 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1285/2006, seuraavasti:

14 §

Tämän lain täytäntöönpanosta huolehtivat maa- ja metsätalousministeriö, Maaseutuvirasto, työvoima- ja elinkeinokeskukset, kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset sekä maatalousyrittäjän eläkelaissa tarkoitettu Maatalousyrittäjien eläkelaitos, jäljempänä eläkelaitos.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

_______________

17.

Laki

maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain 35 ja 38 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä 28 päivänä joulukuuta 1990 annetun lain (1317/1990) 35 §:n 1 momentti ja 38 §, sellaisina kuin ne ovat, 35 §:n 1 momentti laissa 1284/2006 ja 38 § laissa 1471/1993, seuraavasti:

35 §

Tämän lain täytäntöönpanosta huolehtivat maa- ja metsätalousministeriö, Maaseutuvirasto, työvoima- ja elinkeinokeskukset, kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset sekä maatalousyrittäjän eläkelaissa tarkoitettu Maatalousyrittäjien eläkelaitos, jäljempänä eläkelaitos.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

38 §

(Kuten HE)

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

_______________

21.

Laki

maatalousyrittäjän eläkelain 131 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 22 päivänä joulukuuta 2006 annetun maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006)) 131 §:n 2 momentti (poist.), seuraavasti:

131 (17 f) §

(Kuten HE)

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

_______________

Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 2007

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Eero Lämsä /kesk
  • vpj. Harry Wallin /sd
  • jäs. Nils-Anders Granvik /r
  • Pertti Hemmilä /kok
  • Matti Kauppila /vas
  • Esko Kiviranta /kesk
  • Katri Komi /kesk
  • Esa Lahtela /sd
  • Jari Leppä /kesk
  • Minna Lintonen /sd
  • Reijo Paajanen /kok
  • Erkki Pulliainen /vihr
  • Pekka Vilkuna /kesk
  • Lasse Virén /kok

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Carl  Selenius

​​​​