MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 21/2010 vp

MmVM 21/2010 vp - HE 192/2010 vp

Tarkistettu versio 2.1

Hallituksen esitys laiksi rehulain muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 19 päivänä lokakuuta 2010 lähettänyt maa- ja metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi rehulain muuttamisesta (HE 192/2010 vp).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

ylitarkastaja Hannu Miettinen, maa- ja metsätalousministeriö

erityisasiantuntija Eeva Saarisalo, maa- ja metsätalousministeriö

lainsäädäntöneuvos Sten Palmgren, oikeusministeriö

yksikönjohtaja Sinikka Marmo, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

  • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
  • Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC
  • Elintarviketeollisuusliitto ry
  • Hankkija-Maatalous Oy
  • Mildola Oy.

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rehulakia Euroopan unionin rehujen markkinoille saattamiseen ja käyttöön liittyvään lainsäädäntöön tehtyjen muutosten sekä käytännön valvontatyössä esiin tulleiden kansallisten muutostarpeiden vuoksi.

Rehuaineiden ja rehuseosten markkinoille saattamisesta ja käytöstä säädetään nykyisin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella, minkä vuoksi tietyt rehuja koskevat määritelmät ja rehujen merkintöihin ja käyttöön liittyvät käytännöt olisi päivitettävä rehulakiin vastaamaan uutta Euroopan unionin lainsäädäntöä. Samalla päivitettäisiin myös viittaukset, jotka liittyvät kansalliseen lainsäädäntöön rehualan toimijaksi rekisteröitymiseen. Suomen ja ruotsin kielen käytöstä rehujen pakkauksissa ja muissa saateasiakirjoissa säädettäisiin laissa. Myös rehualan toimijan tiedonantovelvollisuudesta laadunvarmistuksessa havaituista haitallisista aineista, tuotteista ja eliöistä säädettäisiin jatkossa laissa. Edelleen laissa säädettäisiin valtuudesta säätää maa- ja metsätalousministeriön asetuksella lemmikkieläinten rehujen rehuaineryhmänimistä, energia- ja valkuaisarvojen ilmoittamisesta sekä sisämarkkinakaupan ja tuonnin yhteydessä tapahtuvasta näytteenotosta niin sanottujen erityisen riskialttiiden rehujen osalta. Lakiin lisättäisiin myös valtuus kieltää rehun markkinoille saattaminen ja käyttö, jos rehun tuotantoympäristössä tai kuljetuskalustossa on todettu salmonella.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Esityksen perustelujen mukaisesti valiokunta korostaa sitä, että rehujen merkinnöillä on suuri merkitys rehuturvallisuudelle ja sitä myötä myös elintarviketurvallisuudelle. Yhdenmukaiset rehujen markkinoille saattamiseen ja käyttöön liittyvät toimintatavat vaikuttavat myös merkittävästi eläintuottajien toimintaedellytyksiin, koska rehut ovat merkittävä tuotantopanos eläintuotannossa. Myös muiden kuluttajien, kuten esimerkiksi lemmikkieläimen omistajien, on tärkeää saada riittävät ja asianmukaiset tiedot rehusta.

Valiokunta toteaa, että valtaosa maamme kotieläintuotannossa käytetyistä rehuraaka-aineista tuotetaan suomalaisilla tiloilla. Rehuseosten valmistuksessa käytettävä rehuvilja saadaan pääosin kotimaan markkinoilta, mutta tarvittavista lisävalkuaisesta joudutaan valtaosa tuomaan, sillä viljelyyn perustuva valkuaisrehuomavaraisuus kattaa vain noin 15 prosenttia tarpeesta.

Pääosa tuotavasta täydennysvalkuaisesta on soijaa. Valiokunta onkin mietinnössään valtioneuvoston selonteosta maatalouspolitiikasta (MmVM 7/2006 vp—VNS 4/2005 vp) korostanut, että tehtyjen laskelmien mukaan kotimaisilla raaka-aineilla (ohra, vehnä, sokerijuurikas, rypsi/rapsi) biopolttoainetta valmistettaessa runsasvalkuaispitoista rehusivujaetta kertyisi moninkertaisesti tällä hetkellä kotimaassa tuotettuun määrään nähden. Viljarehujakeet korvaisivat soijan ja viljan käyttöä eläinten ruokinnassa. Valiokunta on samalla kiinnittänyt huomiota siihen, että jalostuksen sivutuotteisiin (mäski/rankki ja rypsirouhe) sisältyvän energian huomioon ottaminen on ehdoton edellytys sille, että biopolttoaineen valmistuksessa kokonaisenergian saanto muodostuu riittäväksi.

Toinen vastaava kotimaista valkuaisrehua puoltava tekijä on rehuhygienia. Tällä on vaikutusta paitsi eläinten myös ihmisten terveyteen. Suomessa on eläintauteja huomattavasti vähemmän kuin muualla maailmassa. Erityisesti salmonellaa on Suomessa vähän. Monet taudinaiheuttajat liikkuvat rehujen ja rehuraaka-aineiden mukana, ja kotimainen ketju antaisi hyvät mahdollisuudet korkean rehuhygieniatason säilyttämiseen. Valiokunta pitääkin erittäin tärkeänä, että lakiin lisätään nyt valtuus kieltää rehun markkinoille saattaminen tai käyttö tilanteessa, jossa rehun tuotantoympäristössä tai kuljetuskalustossa on todettu salmonella. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että maahantuotavan rehun valvontaan osoitetaan valvonnan korkean tason mahdollistavat voimavarat.

Yksityiskohtaiset perustelut

15 §.
Rehujen merkintävaatimukset.

Saamansa selvityksen perusteella valiokunta ehdottaa pykälän 3 momentin selkeyttämistä ottaen huomioon perustuslain 17 §:n ja kielilain (423/2003) 34 §:n säännökset sekä hallituksen esityksen perustelut.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella maa- ja metsätalousvaliokunta ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muutoin hallituksen esityksen mukaisena paitsi 15 §:n 3 momentti muutettuna (Valiokunnan muutosehdotus).

Valiokunnan muutosehdotus
15 §

Rehujen merkintävaatimukset

(1 ja 2 mom. kuten HE)

Loppukäyttäjille suoraan tai välillisesti tarkoitettujen rehujen merkintöjen on oltava ainakin suomen ja ruotsin kielellä. Rehussa, jota myydään vain yksikielisessä kunnassa, voidaan kuitenkin käyttää tämän kunnan kielellä olevia yksikielisiä merkintöjä. Kaksikielisessä kunnassa myyntipaikalla pakattuun rehuun sekä irtorehuun, jota rehun valmistaja toimittaa suoraan loppukäyttäjälle, ja rehuun, jota rehualan alkutuotannon toimija toimittaa toiselle rehualan alkutuotannon toimijalle, voidaan merkinnät tehdä kyseisen loppukäyttäjän omalla kielellä, joko suomeksi tai ruotsiksi. (Poist.).

(4 ja 5 mom. kuten HE)

_______________

Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2010

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • vpj. Pertti Hemmilä /kok
  • jäs. Hannu Hoskonen /kesk
  • Anne Kalmari /kesk
  • Johanna Karimäki /vihr
  • Lauri Kähkönen /sd
  • Mats Nylund /r
  • Klaus Pentti /kesk
  • Petri Pihlajaniemi /kok
  • Erkki Pulliainen /vihr
  • Kari Rajamäki /sd
  • Arto Satonen /kok
  • Katja Taimela /sd
  • Pekka Vilkuna /kesk

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Carl Selenius

​​​​