MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 21/2013 vp

MmVM 21/2013 vp - HE 145/2013 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta ja elintarvikelain 2 §:n 3 momentin kumoamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 8 päivänä lokakuuta 2013 lähettänyt maa- ja metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle laeiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta ja elintarvikelain 2 §:n 3 momentin kumoamisesta (HE 145/2013 vp).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

hallitussihteeri Aku-Petteri Korhonen ja neuvotteleva virkamies Pekka Sandholm, maa- ja metsätalousministeriö

erikoistutkija Juha Lipponen, Kilpailu- ja kuluttajavirasto

lakimies Natalia Lumme, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto

osastonjohtaja Maria Teirikko, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

erityisasiantuntija Tarja Hartikainen, Suomen Kuntaliitto

lakimies Janne Koivisto, Päivittäistavarakauppa ry

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

  • oikeusministeriö
  • Maaseutuvirasto MAVI
  • Tulli
  • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
  • Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC
  • Maidonjalostajien ja meijeritukkukauppiaiden liitto ry.

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annettua lakia. Muutoksella lakiin lisättäisiin maataloustuotteiden markkinajärjestelyä koskevan Euroopan unionin lainsäädännön täytäntöönpanon kannalta välttämättömät tuottajaorganisaatioiden hyväksymistä ja kaupan pitämisen vaatimuksia koskevat säännökset. Tältä osin tarkoituksena on saattaa voimassa oleva vanhentunut sääntely vastaamaan erityisesti säädöstason osalta nykyisiä vaatimuksia. Sääntelyn sisältö säilyisi pääsääntöisesti nykyisellään.

Lakiin tehtäisiin myös Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudesta rahoituskaudesta johtuvia muutoksia, jotka koskevat lähinnä Euroopan unionin lainsäädäntöön tehtyjen viittausten ajantasaistamista. Lisäksi lakiin tehtäisiin Tullin uudesta nimestä johtuvat muutokset. Samalla kumottaisiin elintarvikelain 2 §:n 3 momentti, jossa nykyisin säädetään kaupan pitämisen vaatimuksiin liittyvistä hallinnollisista pakkokeinoista.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Valiokunta toteaa, että esityksen tavoitteena on saattaa tuottajaorganisaatioiden hyväksymistä ja kaupan pitämisen vaatimuksia koskeva kansallinen lainsäädäntö perustuslain edellyttämälle tasolle ja täydentää sitä tarvittavilta osin. Lisäksi tavoitteena on huomioida EU:n markkinajärjestelylainsäädäntöön rahoituskauden vaihtuessa tehtävistä muutoksista sekä viranomaisten nimien muutoksista johtuvat kansallisen lainsäädännön muutostarpeet.

Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 a luku, jossa säädetään tuottajaorganisaatioiden hyväksymisestä. Hyväksymisen edellytyksistä säädetään pääosin sellaisenaan sovellettavassa EU:n lainsäädännössä. Ehdotetussa laissa annetaan nykytilan mukaisesti organisaatioiden hyväksymistä koskevaa EU:n lainsäädäntöä täydentävää kansallista lainsäädäntöä siltä osin kuin EU:n lainsäädännön täytäntöönpano tätä edellyttää. Esimerkiksi hyväksymisen osalta on kansallisesti säädettävä kaupan pidetyn tuotannon vähimmäisarvosta. Keskeinen muutos nykytilaan on säädöstason nostaminen perustuslain edellyttämälle tasolle. Ehdotuksella hedelmä- ja vihannesalan ja maitoalan tuottajaorganisaatioiden hyväksymistä koskevat maa- ja metsätalousministeriön asetuksissa tarkoitetut säännökset korvataan ehdotettavan lain säännöksillä ja sen nojalla annettavilla asetuksilla. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös muille aloille kuin hedelmä- ja vihannesalalle tarjotaan uusia keinoja markkinahallintaan ja viljelijöiden neuvotteluvoiman parantamiseen esim. tuottaja- ja toimialaorganisaatioiden kautta.

Valiokunta pitää välttämättömänä, myös taloudellisista syistä, että valvonnan hallintoprosesseja yksinkertaistetaan ja joustavoitetaan. Byrokratiaa tulee karsia.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että tuottajaorganisaation hyväksymisen yhteydessä ei nykytilan mukaisesti oteta kantaa toimintaan liittyviin sopimuksiin, päätöksiin ja menettelytapoihin. Hyväksyttävien organisaatioiden toimintaan liittyvien sopimusten, päätösten ja menettelytapojen hyväksyttävyydestä ja hyväksyttävyyden arvioinnissa toimivaltaisista viranomaisista säädetään EU:n kilpailulainsäädännössä ja kilpailulaissa. Ehdotettu laki ei nykytilan mukaisesti sisällä poikkeusta kilpailulakiin nähden. Lisäksi lainsäädäntöön lisätään toimivaltaisia viranomaisia, tuottajaorganisaatioiden valvontaa ja niiden toimintaan liittyviä seuraamuksia koskevat säännökset. Valvonta ehdotetaan kuuluvaksi nykytilan mukaisesti Maaseutuvirastolle, joka vastaa myös hyväksymisten myöntämisestä. Siltä osin kuin kyse on kilpailulainsäädännön rikkomisesta, esityksessä ehdotetaan sovellettavaksi voimassa olevaa kilpailulainsäädäntöä.

Valiokunta toteaa, että lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 7 a luku, jossa säädetään kaupan pitämisen vaatimuksista sekä valtuudesta antaa tarkempia säännöksiä vaatimuksista ja niihin liittyvistä menettelyistä. Kaupan pitämisen vaatimusten osalta keskeiset ehdotukset liittyvät tarkastuksesta vastaavia viranomaisia koskevien säännösten uudistamiseen. Esityksessä ehdotetaan, että tarkastuksista vastaavat viranomaiset säilyvät pääosin nykyisellään, mutta eräiltä osin ehdotetaan muutoksia.

Nykyisin Tullille kuuluvien tarkastusten lisäksi esityksessä ehdotetaan Tullille kuuluvaksi humala-alan tuotteiden tarkastukset myös sisämarkkinoiden osalta. Tätä pidetään tarkoituksenmukaisena, koska siten ne voidaan liittää osaksi tuonnin ja viennin tarkastuksia, joista Tulli nykyisin vastaa. Kyseisten tarkastusten tarve on käytännössä vähäinen. Lisäksi Tullille siirtyy Elintarviketurvallisuusvirastolta banaanien ja rusinoiden tuontiin ja tuonnin jälkeiseen kaupan pitämiseen liittyviä tarkastuksia sekä banaanin tuontiin liittyvä tuojan lupamenettely. On pidetty tarkoituksenmukaisempana, että tämä kokonaisuus toteutetaan Tullin toimesta osana tuonnin valvontaa. Valiokunta pitää tärkeänä, että Tullin tarvitsemista resursseista huolehditaan.

Elintarviketurvallisuusvirastolle siirtyy kunnilta uudella lailla eräitä oliiviöljyn kaupan pitämisen vaatimuksiin ja muna-alan tuotteiden tuotantotapaan liittyviä tarkastuksia. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että muilta osin Elintarviketurvallisuusviraston ja kuntien tehtävät tulevat esityksen mukaan vastaamaan voimassa olevia kansallisia säännöksiä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tarkastustehtäviä ehdotetaan avustaviksi. Ne vastaavat nykytilaa lukuun ottamatta muna-alan tuotteiden tuotantotapavaatimuksia, jotka koskevat tuotantotilojen tarkastuksia ja olisivat yhdistettävissä keskuksille kuuluviin muihin samoissa tiloissa tehtäviin tarkastuksiin.

Eviran nykyisten tehtävien osalta valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on todettu edellä esitetyn lisäksi, että nykyisiä tehtäviä koskeva säädöstason nostaminen ei aiheuta muutosta säännösten velvoittavuudessa eikä muuta tehtäviä uusiksi. Säädöstason muutos ei sinänsä myöskään vaikuta tehtävien edellyttämiin resursseihin. Valiokunta korostaa sitä, että tarkastustoimintaa ohjataan jatkossakin ministeriön ja Eviran välisin tulossopimuksin ja resurssitarpeet huomioidaan tässä yhteydessä.

Esityksestä käy ilmi, että sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tehtävät tulevat vastaamaan pääsääntöisesti nykyisiä. Viinialan tuotteiden tarkastukset koskevat jatkossa nykyisten tuotteiden lisäksi myös eräitä viinialan tuotteita, joiden alkoholipitoisuus voi alittaa alkoholilaissa (1143/1994) tarkoitetun alkoholipitoisen aineen rajan. Kyseessä on tarkastuskokonaisuus, jonka jakamista eri viranomaisille ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena.

Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille tarve voida periä maksuja kaupan pitämisen vaatimusten tarkastuksista. Tämän vuoksi on esitetty, että esitykseen tulisi lisätä tätä koskeva säännös. Valiokunta toteaa, että kaupan pitämisen vaatimusten tarkastusten maksullisuudesta ei ole erillislainsäädäntöä ja esitys vastaa tältä osin nykytilaa. Esityksen lähtökohtana on ollut lainsäädännön saattaminen erityisesti sen säädöstason osalta perustuslain edellyttämälle tasolle sääntelyn sisällön säilyessä pääsääntöisesti nykyisellään. Esitykseen ei tästä syystä sisälly tarkastusmaksuja koskevaa erityislainsäädäntöä. Esitys onkin valmisteltu siten, että maksuja koskevat säännökset valmistellaan erikseen. Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on todettu, että tarve yhdenmukaistaa elintarvikealan ja käsiteltävänä olevan lain mukaisia maksuja koskeva sääntely on tiedostettu ja tähän liittyvää lainvalmisteluhanketta ollaan aloittamassa.

Edellä esitetystä käy ilmi, että kaupan pitämisen vaatimuksiin liittyvät tarkastustehtävät vastaisivat pääsääntöisesti nykytilaa. Kuitenkin eräitä tehtäviä siirtyisi muun muassa kunnilta Elintarvikevirastolle. Kuntien perimistä maksuista on annettu yleislainsäädäntöä. Kuntalain (365/1995) 13 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaan valtuusto päättää kunnan palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista. Perustuslakivaliokunnan kannan mukaan (esim. perustuslakivaliokunnan lausunto PeVL 12/2005 vp) julkisoikeudellinen kunnallinen maksu voi perustua lain säännöksiin, mutta sen maksettavaksi määräämistä on pidetty mahdollisena myös suoraan kunnallisen itsehallinnon perusteella. Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä onkin katsottu, että kunnalla olisi käsiteltävänä olevasta esityksestä riippumatta jo yleislainsäädännön ja itsehallinnon nojalla varsin laaja oikeus periä maksuja suoritteistaan, kuten esimerkiksi kaupan pitämisen vaatimuksiin liittyvästä toiminnasta.

Valiokunta toteaa, että esitykseen sisältyy viittauksia EU:n lainsäädäntöön, jota ei ole vielä hyväksytty ja jonka on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2014 lukien. Esityksen maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamista koskevassa 1. lakiehdotuksessa kyseiset viittaukset ovat eräiltä osin puutteellisia tai virheellisiä siten, että ne mahdollisesti muuttuvat tai täsmentyvät esityksen käsittelyn kuluessa. Valiokunta huomioi mahdollisuuksien mukaan jäljempänä EU:n lainsäädännöstä aiheutuvat muutokset teknisinä korjauksina.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin muutoksin.

Yksityiskohtaiset perustelut

1. Laki maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta

Johtolause.

Valiokunta ehdottaa johtolausetta muutettavaksi jäljempänä 79 §:n kohdalla ehdotettavan muutoksen vuoksi.

2 §. Suhde muuhun lainsäädäntöön.

Viitaten edellä esitettyyn valiokunta ehdottaa 2 momentin muuttamista teknisenä korjauksena.

3 §. Määritelmät.

Viitaten edellä esitettyyn valiokunta ehdottaa pykälän muuttamista teknisenä korjauksena.

22 §. Tuottajaorganisaation kustannusten tukikelpoisuus ja tuen enimmäismäärä.

Viitaten edellä esitettyyn valiokunta ehdottaa 3 momentin muuttamista teknisenä korjauksena.

26 §. Mehiläishoito-ohjelma ja mehiläishoitotuen tukikelpoiset toimenpiteet.

Viitaten edellä esitettyyn valiokunta ehdottaa 2 momentin muuttamista teknisenä korjauksena.

46 g §. Kaupan pitämiseen liittyvien tietojen rekisteröiminen, käyttö ja luovuttaminen.

Asiantuntijakuulemisessa on tullut esille tarve muuttaa momenttia siltä osin kuin siinä viitataan Tullin käyttämään valvontarekisteriin. Lakiehdotuksen viittaus tullilain 23 b §:ään on virheellinen. Valiokunta ehdottaa pykälän 2 momentin viittauksen muuttamista viittaukseksi tullilain 22 §:ään.

79 §.Viranomaiselle suoritettujen maksujen palautus (Uusi).

Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on todettu, että voimassa olevassa maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain 79 §:ssä, joka koskee viranomaisille suoritettujen maksujen palautusta, on virhe. Kyseinen pykälä ei sisälly esitykseen.

Mainitun 79 §:n perustelujen mukaan (HE 131/2012 vp): " Perityn maksun palautus voi tulla kyseeseen ainakin hyväksytyltä sokerin tuottajalta liikaa perittyjen maksujen palautuksessa. Kyseiset maksut ovat markkinajärjestelyasetuksen 51 artiklassa tarkoitettuja tuotantomaksuja tai 64 artiklassa tarkoitettuja ylijäämämaksuja. Ne ovat osa Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä tehdyssä neuvoston päätöksessä (2007/436/EY, Euratom) tarkoitettua Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmää. Mainitun päätöksen 2 artiklan mukaisesti EU:n yleiseen talousarvioon otettavia omia varoja ovat muun muassa tulot, jotka kertyvät yhteisestä tullitariffista ja muista tulleista kertyvistä maksuista sekä maksuista, joista määrätään sokerialan yhteisessä markkinajärjestelyssä. Ottaen huomioon, että myös sokerialan maksujen perinnässä on kyse samoista omien varojen järjestelmään kuuluvista varoista, sokerialan maksujen perinnässä olisi yhdenmukaisuuden vuoksi perusteltua soveltaa tullien maksamisessa sovellettavia säännöksiä. Ehdotettava säännös vastaisi sisällöllisesti liikaa perittyjen tullien palauttamisessa sovellettavia tullilain 39 §:ssä säädettyjä menettelyjä."

Tarkoituksena on siis ollut soveltaa maksujen palautuksessa samoja säännöksiä, joita sovelletaan palautettaessa liikaa perittyjä tulleja. On kuitenkin käynyt ilmi, että 79 §:ssä tehty koron maksua koskeva viittaus ei vastaa tätä tarkoitusta. Voimassa olevan 79 §:n mukaan: "Maaseutuviraston on palautettava väärin perustein tai liikaa peritty maksu. Palautettavalle määrälle suoritetaan viivekorkoa siten kuin veronlisäyksestä ja viivekorosta annetussa laissa (1556/1995) säädetään." Tämä korkosäännös vastaa perusteluissa mainitun tullilain 39 §:n sijaan tullilain 30 §:ää. Tullilain 30 §:ää sovelletaan kuitenkin eri tilanteeseen ja toimijaan eli tullien suorittamisesta vastaavaan toimijaan, jos tämä ei ole suorittanut tulleja määräajassa. Tullilain 39 §:ssä kyse on sen sijaan vastakkaisesta tilanteesta eli siitä, että viranomaisen on palautettava toimijalle tältä liikaa perityt tullit. Vastaavaa menettelyä on ollut tarkoitus soveltaa myös liikaa perittyjen sokerimaksujen osalta, kuten edellä 79 §:n perusteluista ilmenee. Pykälän viittaus tullilain 30 §:ää vastaavaan veronlisäyksestä ja viivekorosta annettuun lakiin on siten virheellinen. Valiokunta ehdottaa pykälän sisällyttämistä lakiehdotukseen ja pykälässä olevan viittauksen korjaamista edellä esitetyn mukaisesti.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella maa- ja metsätalousvaliokunta ehdottaa,

että 2. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana ja

että 1. lakiehdotus hyväksytään muutettuna (Valiokunnan muutosehdotukset)

Valiokunnan muutosehdotukset

1.

Laki

maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain (999/2012) 1 ja 3 §, 4 §:n 3 momentti, 13 §, 14 §:n 3 momentti, 22 §:n 3 momentti, 26 §:n 2 momentti, 38 §:n 1 momentti, 49 §:n 1 momentti, 50 §, 51 §:n 2 momentin 1 kohta ja 3 momentti, 52 §:n 1 momentti, 53 §:n 1 ja 3 momentti, 54, 56—58 §, 60 §:n 1 momentti, 63 §, 64 §:n 3 momentti, 79 § (Uusi), 87 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohta ja 3 momentti ja 90 §:n 1 ja 3 momentti sekä

lisätään 2 §:ään uusi 2 momentti, lakiin uusi 3 a luku, 32 a §, 7 a luku, 58 a—58 g, 85 a, 86 a—86 d § sekä 87 §:n 1 momenttiin uusi 4 kohta ja 88 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:

1 §

(Kuten HE)

2 §

Suhde muuhun lainsäädäntöön

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tämän lain nojalla hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden sopimusten, päätösten ja menettelytapojen hyväksyttävyydestä, hyväksyttävyyden arvioinnista ja näissä asioissa toimivaltaisesta viranomaisesta säädetään maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY N:o 1234/2007) kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o (    /    ), jäljempänä markkinajärjestelyasetus, 206 ja 209 artiklassa ja kilpailulaissa (948/2011).

3 §

Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) horisontaaliasetuksella yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o (/);

(2 ja 3 kohta kuten HE)

4) EU:n hampputuotteiden tuontilainsäädännöllä markkinajärjestelyasetuksen 189 artiklan ja horisontaaliasetuksen 64 artiklan sekä kuiduntuotantoon tarkoitetun pellavan ja hampun yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1673/2000 yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 507/2008 säännöksiä;

(5—12 kohdat kuten HE)

13) mehiläishoitotuella markkinajärjestelyasetuksen 55 artiklassa tarkoitettua EU:n varoista myönnettävää mehiläishoito-ohjelmien rahoitustukea;

(14—18 kohdat kuten HE)

19) EU:n ruhonluokituslainsäädännöllä markkinajärjestelyasetuksen 10 artiklan ja luokitusasetuksen säännöksiä;

(20 ja 21 kohdat kuten HE)

22) EU:n kauppanormilainsäädännöllä markkinajärjestelyasetuksen 73—123, 147 ja 223 artiklan ja 230 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja horisontaaliasetuksen 59, 89 ja 90 artiklan ja niiden täytäntöönpanosta annetun sekä vanhan markkinajärjestelyasetuksen nojalla annetun EU:n lainsäädännön maataloustuotteiden kaupan pitämisen vaatimuksia ja viinialan tuotteiden nimityksiä, merkintöjä, valmistusmenetelmiä, rypälelajikkeita, tietojen ilmoittamista, saateasiakirjojen käyttöä ja tietojen kirjaamista sekä etyylialkoholiin liittyviä vaatimuksia ja tietojen ilmoittamista koskevia säännöksiä;

(23 kohta kuten HE)

24) oliivialan tuotteilla markkinajärjestelyasetuksen 1, 75 ja 78 artiklassa tarkoitettuja oliiviöljyjä ja syötäväksi tarkoitettuja oliiveja;

25) hedelmillä ja vihanneksilla markkinajärjestelyasetuksen 1, 75 ja 76 artiklassa tarkoitettuja hedelmiä ja vihanneksia, banaaneja sekä hedelmä- ja vihannesjalosteita;

26) humala-alan tuotteilla markkinajärjestelyasetuksen 1, 75 ja 77 artiklassa ja liitteessä II tarkoitettua humalaa;

27) viinialan tuotteilla markkinajärjestelyasetuksen 78 ja 81 artiklassa ja liitteessä II tarkoitettuja viinialan tuotteita;

(28 kohta kuten HE)

29) vasikanlihalla markkinajärjestelyasetuksen liitteessä VII tarkoitettua enintään 12 kuukauden ikäisistä nautaeläimistä peräisin olevaa lihaa;

30) maitotuotteilla markkinajärjestelyasetuksen 78 artiklassa tarkoitettua maitoa ja mainitussa artiklassa tarkoitettuja maitotuotteita;

31) levitettävillä rasvoilla markkinajärjestelyasetuksen 1, 75 ja 78 artiklassa tarkoitettuja levitettäviä rasvoja;

32) muna-alan tuotteilla markkinajärjestelyasetuksen 1, 75 ja 78 artiklassa tarkoitettuja munia lukuun ottamatta liitteessä II tarkoitettuja siitosmunia;

33) siipikarjanliha-alan tuotteilla markkinajärjestelyasetuksen 1, 75 ja 78 artiklassa tarkoitettua siipikarjanlihaa ja liitteessä II tarkoitettuja siipikarjanliha-alan tuotteita ja siitosmunia;

34) EU:n interventiolainsäädännöllä markkinajärjestelyasetuksen II osan I osaston I luvun 1, 2 ja 4 jakson, horisontaaliasetuksen 7, 8, 58—60, 62 ja 64 artiklojen ja niiden täytäntöönpanosta annetun sekä vanhan markkinajärjestelyasetuksen nojalla annetun maataloustuotteiden julkista varastointia koskevan EU:n lainsäädännön säännöksiä.

4 §

(Kuten HE)

3 a luku

Tuottajaorganisaatiot

12 a, 12 b, 12 c, 12 d, 12 e, 12 f, 13 ja 14 §

(Kuten HE)

22 §

Tuottajaorganisaatiotuen kustannusten tukikelpoisuus ja tuen enimmäismäärä

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tuottajaorganisaatiotuen enimmäismäärän korottamisen edellytyksistä säädetään markkinajärjestelyasetuksen 34 artiklassa. Asetuksen 34 artiklan mukaisen, tuen enimmäismäärän korottamisen edellytyksenä olevan alle 20 prosentin markkinaosuuden täyttämisestä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

26 §

Mehiläishoito-ohjelma ja mehiläishoitotuen tukikelpoiset toimenpiteet

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Toimenpiteistä, joihin mehiläishoitotukea voi saada, säädetään markkinajärjestelyasetuksen 55 artiklassa. Tukikelpoisista toimenpiteistä ja niitä koskevista vaatimuksista annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella EU:n lainsäädännössä säädetyissä rajoissa.

Koulumaitotuki

32 a ja 38 §

(Kuten HE)

7 a luku

Kaupan pitämisen vaatimukset

46 a 46 b, 46 c, 46 d, 46 e ja 46 f §

(Kuten HE)

46 g §

Kaupan pitämiseen liittyvien tietojen rekisteröiminen, käyttö ja luovuttaminen

(1 mom. kuten HE)

Tietojen rekisteriin merkitsemisestä, käytöstä ja luovuttamisesta säädetään maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä annetussa laissa. Tullille toimitettujen tietojen rekisteriin merkitsemisestä, käytöstä ja luovuttamisesta säädetään kuitenkin tullilain 22 §:ssä. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle toimitettujen tietojen rekisteriin merkitsemiseen, käsittelyyn ja luovuttamiseen sovelletaan alkoholilain (1143/1994) 44 §:n 2 ja 3 momenttia ja 45 §:ää sen estämättä, mitä 44 §:n 2 momentissa säädetään rekisterin pitämisestä alkoholilaissa tarkoitettujen lupa-asioiden käsittelyä ja valvontaa sekä alkoholitilastointia varten.

(3 ja 4 mom. kuten HE)

49, 50, 51, 52, 53, 54, 56, 57, 58, 58 a, 58 b, 58 c, 58 d, 58 e, 58 f, 58 g, 60, 63 ja 64 §

(Kuten HE)

79 § (Uusi)

Viranomaiselle suoritettujen maksujen palautus

Maaseutuviraston on palautettava väärin perustein tai liikaa peritty maksu, takaisinperitty määrä tai seuraamusmaksu. Palautettavalle määrälle suoritetaan korkoa siten kuin tullilain 39 §:ssä säädetään.

85 a, 86 a, 86 b, 86 c, 86 d, 87, 88 ja 90 §

(Kuten HE)

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

_______________

Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2013

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Jari Leppä /kesk
  • vpj. Lauri Heikkilä /ps
  • jäs. Thomas Blomqvist /r
  • Satu Haapanen /vihr
  • Lasse Hautala /kesk
  • Anne Kalmari /kesk
  • Timo V. Korhonen /kesk
  • Pirkko Mattila /ps
  • Jari Myllykoski /vas
  • Janne Sankelo /kok
  • Arto Satonen /kok (osittain)
  • Tytti Tuppurainen /sd
  • vjäs. Eero Suutari /kok

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Carl Selenius