MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 22/2010 vp

MmVM 22/2010 vp - HE 270/2010 vp

Tarkistettu versio 2.1

Hallituksen esitys laiksi kestävän metsätalouden rahoituslain muuttamisesta ja laiksi pienpuun energiatuesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 30 päivänä marraskuuta 2010 lähettänyt maa- ja metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi kestävän metsätalouden rahoituslain muuttamisesta ja laiksi pienpuun energiatuesta (HE 270/2010 vp).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen ja vanhempi hallitussihteeri Kirsi Taipale, maa- ja metsätalousministeriö

lainsäädäntöneuvos Liisa Vanhala, oikeusministeriö

neuvotteleva virkamies Kirsti Vallinheimo, valtiovarainministeriö

ylitarkastaja Aimo Aalto, työ- ja elinkeinoministeriö

professori Antti Asikainen, Metsäntutkimuslaitos

viranomaistoiminnan asiantuntija Pertti Syrjälä, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio

metsäasiantuntija Lea Jylhä, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

viranomaispäällikkö Janne Uitamo, Metsäkeskus, Lounais-Suomi

metsäasiantuntija Jouni Väkevä, Metsäteollisuus ry

varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola, Koneyrittäjien liitto ry

toiminnanjohtaja Tage Fredriksson, PuuEnergia ry

toiminnanjohtaja Pekka-Juhani Kuitto, FINBIO — Suomen bioenergiayhdistys ry

liiketoimintapäällikkö Tomi Vartiamäki, L&T Biowatti Oy

liiketoimintajohtaja Esa Koivula, Vapo Oy

energiapuujohtaja Matti Halinen, UMP Kymmene Oyj

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

  • ympäristöministeriö
  • Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC.

HALLITUKSEN ESITYS

Esitys sisältää kaksi lakiehdotusta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kestävän metsätalouden rahoituslakia, joka ei ole vielä tullut voimaan. Lisäksi esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki pienpuun energiatuesta.

Kestävän metsätalouden rahoituslakiin tehtäisiin Euroopan komission edellyttämiä muutoksia. Suunnitelman laatimisen tukemisesta maanomistajan omana työnä luovuttaisiin. Metsänuudistamisen tukea koskevaa säännöstä tarkistettaisiin siten, että toimenpiteellä tulisi edistää ensisijaisesti metsäekosysteemin ja biodiversiteetin tai perinteisen maiseman säilyttämistä ja kunnostamista. Lakiin sisällytettäisiin myös säännös muusta julkisesta tuesta.

Kestävän metsätalouden rahoituslain osalta suunnitelman laatimisen tukea koskevia menettelysäännöksiä tarkistettaisiin siten, että suunnitelman laatimiseen voitaisiin hakea erikseen tukea silloin, kun toimenpiteet on tarkoitus rahoittaa tässä laissa tarkoitetuin varoin yhteishankkeena tai jos toimenpiteet on tarkoitus rahoittaa osittain uusjakojen tukemisesta annetussa laissa tarkoitetuin varoin. Muulta osin edellytettäisiin edelleenkin, että suunnitelman ja toteuttamisen tukea haetaan samanaikaisesti.

Esityksessä ehdotetaan, että kestävän metsätalouden rahoituslaista kumottaisiin sen 14 ja 15 §, jotka koskevat energiapuun korjuuta ja haketusta. Lakiin tehtäisiin myös muut tarvittavat muutokset liittyen siihen, että mainitut pykälät kumottaisiin.

Kestävän metsätalouden rahoituslain siirtymäsäännöksiä tarkistettaisiin siten, että kumottavan kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain nojalla rahoitettuihin metsänparannushankkeisiin olisi mahdollista myöntää lisärahoitusta mainitun kumottavan lain nojalla.

Uusi laki pienpuun energiatuesta sisältäisi säännökset mainitun tuen myöntämisen perusteista ja yleisistä edellytyksistä. Ehdotettu uusi tuki olisi harkinnanvarainen, kuten kestävän metsätalouden rahoituslainkin mukaiset tuet, ja se korvaisi nykyiset energiapuun korjuun ja haketuksen tuet. Pienpuun energiatuen myöntämiseen, maksamiseen, valvontaan ja muihin vastaaviin seikkoihin liittyviin menettelyihin sovellettaisiin ehdotetun lain lisäksi myös valtionavustuslakia. Tuen määrästä ehdotetaan säädettäväksi valtioneuvoston asetuksella.

Kumpikin laki on tarkoitettu tulemaan samanaikaisesti voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Yleistä

Valiokunta toteaa, että vuoden 1996 kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin (1094/1996) on jo tehty kokonaisuudistus. Uutta kestävän metsätalouden rahoituslakia (544/2007), joka sisältää säännökset metsätalouden tukien myöntämisen perusteista ja yleisistä edellytyksistä, ei ole kuitenkaan vielä saatettu voimaan. Voimaan saattamista vailla oleva laki sisältää myös säännökset tukien myöntämisestä, maksamisesta, valvonnasta, takaisinperinnästä ja metsäkeskuksen tietojensaantioikeuksista siltä osin kuin se on tarpeen valtionavustuslain (688/2001) asianomaisten säännösten lisäksi. Laki tullaan saattamaan voimaan valtioneuvoston asetuksella.

Vaikka uutta kestävän metsätalouden rahoituslakia ei vielä ole saatettu voimaan, lakia on jo aikaisemmin esitetty muutettavaksi Euroopan yhteisön valtiontukea koskevien säännösten vuoksi. Seuraavat asiaa koskevat hallituksen esitykset ovat olleet eduskunnassa vireillä:

  • Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kestävän metsätalouden rahoituslain muuttamisesta (HE 72/2008 vp)
  • Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kestävän metsätalouden rahoituslain muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 72/2008 vp) täydentämisestä (HE 54/2009 vp).

Hallitus on peruuttanut mainitut hallituksen esitykset. Nyt käsiteltävänä olevaan esitykseen on koottu kyseisistä esityksistä ne muutosehdotukset, jotka ovat edelleen ajankohtaisia. Kysymys on Euroopan komission edellyttämistä muutoksista. Esityksen mukaan suunnitelman laatimisen tukemisesta maanomistajan omana työnä luovuttaisiin. Metsänuudistamisen tukea koskevaa säännöstä tarkistettaisiin siten, että toimenpiteellä tulisi edistää ensisijaisesti metsäekosysteemin ja biodiversiteetin tai perinteisen maiseman säilyttämistä ja kunnostamista. Lakiin esitetään myös sisällytettäviksi säännökset muusta julkisesta tuesta ja velvollisuudesta sallia tien virkistyskäyttö.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että esityksessä ehdotetaan metsätalouden rahoituslaista kumottaviksi sen 14 ja 15 §, jotka koskevat energiapuun korjuuseen ja haketukseen myönnettävää tukea. Esitykseen sisältyvässä laissa pienpuun energiatuesta mainitut kaksi erillistä tukea muutettaisiin yhdeksi uudeksi tueksi (pienpuun energiatuki) ja sitä koskevat säännökset sisällytettäisiin uuteen lakiin. Valiokunta pitää uuden pienpuun energiatuen sisällyttämistä erilliseen lakiin perusteltuna, koska kyseisen tuen tavoitteet ovat erilaiset kuin kestävän metsätalouden rahoituslain muilla tuilla. Jatkossa kestävän metsätalouden rahoituslain nojalla myönnettävien tukien tarkoituksena on edistää puuntuotantoa ja turvata metsien biologista monimuotoisuutta, kun taas uuden pienpuun energiatukea koskevan lain tavoitteena on puun energiakäytön lisääminen.

Esityksen perusteluissa on todettu, että koska kestävän metsätalouden rahoituslain ja pienpuun energiatukea koskevan lain voidaan arvioida tulevan voimaan aikaisintaan 1 päivänä huhtikuuta 2011, tarvitaan voimassa olevan lainsäädännön nojalla rahoitettavaan energiapuun korjuuseen ja haketukseen valtion tukea ensi vuonna arviolta vähintään 10 miljoonaa euroa. Hallitus on esittänyt vuoden 2011 talousarvioesityksen täydennyksen yhteydessä talousarvioon lisättäväksi uusi momentti 30.60.47 (Pienpuun energiatuki) ja osoitettavaksi sille 13,5 miljoonan euron määräraha (HE 228/2010 vp). Samalla on esitetty vähennettäväksi valtion talousarvion momentilta 30.60.44 (Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen) 3,75 miljoonaa euroa (momentin kokonaismääräraha 76,03 miljoonaa euroa). Vuoden 2012 alusta energiapuun tukemisen arvioidaan siirtyvän kokonaan pienpuun energiatukijärjestelmän kautta rahoitettavaksi.

Valiokunta toteaa, että koska kestävän metsätalouden rahoituslaki (544/2007) muutoksineen ja pienpuun energiatukea koskeva laki on tarkoitus saattaa samanaikaisesti voimaan ja samalla kumota vuoden 1996 rahoituslaki, määrärahojen riittävyys ensi vuonna riippuu pitkälti uusien säädösten voimaantulon aikataulusta. Määräraha pienpuun energiatukeen on käytettävissä vain uuden tukijärjestelmän nojalla tehtäviin tukipäätöksiin. Tukijärjestelmän muutos tullee vaikuttamaan nuoren metsän hoidon ja energiapuun korjuun rahoitushakemusten määrän kasvamiseen vuoden 2011 aikana ja heijastuu siten myös haketustukeen osoitettavan määrärahan suuruuteen vuonna 2012.

Ottaen erityisesti huomioon maamme tavoitteet puuntuotannon edistämisessä ja metsien monimuotoisuuden turvaamisessa sekä uusiutuvan energian tuotannossa valiokunta pitää välttämättömänä, että käsiteltävänä olevaan esitykseen sisältyvien tukimuotojen rahoituksesta huolehditaan tulevina vuosina. Valiokunta korostaa sitä, että metsätalouden mahdollistaman uusiutuvan energian lisääminen rasittaa valtiontaloutta vähemmän kuin uusiutuvan energian vastaava lisääminen muilla tuotantomuodoilla.

Valiokunta toteaa, että energiapuun korjuun intensiteetti ja korjuutavoitteet ovat kasvaneet erittäin voimakkaasti lyhyen ajan sisällä. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on juuri päivittänyt suosituksensa energiapuun korjuuseen ja kasvatukseen. Näiden suositusten laadinnassa on noudatettu varovaisuusperiaatetta. Valiokunta kiinnittääkin huomiota siihen, että metsävarojen energiakäytön yhä tehostuessa käytön kestävyyden ja metsien monimuotoisuuden varmistamisen merkitys korostuu.

Kestävän metsätalouden rahoituslaki

Valiokunta toteaa, että kestävän metsätalouden rahoituslakiin nyt tehtävien muutosten tavoitteena on saattaa laki Euroopan unionin valtiontukisääntöjen ja niihin liittyen komission valtiontukea koskevien päätösten mukaiseksi. Valtiontukisääntöihin liittyen kestävän metsätalouden rahoituslakiin on tarpeen tehdä tarkistuksia, jotka koskevat suunnittelua, metsänuudistamista, metsätien tekemistä sekä kokeilu- ja selvityshankkeiden tukea. Suunnitelman laatimisen tukemisesta maanomistajan omana työnä luovuttaisiin ja metsänuudistamisen tukea koskevaa säännöstä tarkistettaisiin siten, että toimenpiteellä tulisi edistää ensisijaisesti metsäekosysteemin ja biodiversiteetin tai perinteisen maiseman säilyttämistä ja kunnostamista. Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on tuotu esiin, että metsänuudistamista koskevilla ehdotuksilla ei ole tosiasiallisia vaikutuksia nykytilanteeseen. Valiokunta korostaa sitä, että nuoren metsän hoidon pinta-alatuki tulee kohdentaa nykyistä enemmän pienempään puustoon eli taimikoihin, jolloin hoitokustannukset ovat alhaisemmat kuin nuoren kasvatusmetsän hoitokustannukset.

Nuoren metsän hoidon rahoitusehdoista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Valiokunnalle toimitetun selvityksen mukaan asetusta säädettäessä tullaan ottamaan huomioon, että kun uudistushakkuun jälkeen alueelle on saatu taloudellisesti kasvatuskelpoinen taimikko, jossa kasvatuskelpoisten puiden keskipituus on 1,3 metriä eikä niiden kehittymistä uhkaa välittömästi muu kasvillisuus, valtion varoja myönnetään taimikonhoitoon aikaisintaan siinä vaiheessa, kun taimikon keskipituus hoitotyön jälkeen on selvästi yli velvoitteeksi asetetun 1,3 metriä.

Metsätien tekemisen tuen myöntämisen edellytykseksi asetettaisiin, että uusi metsätie tai perusparannettava yksityistie olisi maksutta yleisölle avoin virkityskäyttöön. Säännöksen mukaan käyttöä voitaisiin kuitenkin rajoittaa, jos se on tarpeen arkojen alueiden suojelemiseksi, tien turvallisen käytön varmistamiseksi tai sen varmistamiseksi, että tietä voidaan käyttää asianmukaisesti metsätalouden kuljetuksiin. Valiokunta toteaa, että säännöstä on täsmennetty aiempaan esitykseen (HE 72/2008 vp) nähden.

Valiokunta pitää metsätien tekemisen tukemiseen liittyvien säännöksen muotoilussa keskeisenä sitä, että tien käytön rajoittamisessa asianmukainen-sanan tulkinta kytketään tien käyttötarkoitukseen eli siihen, että voidaan varmistaa metsätalouden kuljetukset kyseisillä teillä. Jos moottoriajoneuvojen runsas käyttö haittaisi metsätalouden kuljetuksia esimerkiksi kelirikkoaikana, on tällainen virkistyskäyttö voitava estää väliaikaisesti näinä ajankohtina. Virkistyskäytön määrittelyn lähtökohtana tässä ovat jokamiehenoikeudet, joihin liittyy sekä oikeuksia että velvollisuuksia. Moottoriajoneuvojen osalta virkistyskäytön lähtökohtana tulee olla haitattomuus metsätien omistajan näkökulmasta ottaen huomioon tien käyttötarkoitus. Jokamiehenoikeuksiin ei kuulu esimerkiksi mönkijäsafari- tai moottoriurheilutapahtuma järjestettynä toimintana. Virkistyskäyttöön ei myöskään yleensä liity oikeutta hyödyntää tietä elinkeinotoiminnassa.Yksityistielain antamin valtuuksin voidaan kerätä maksu esimerkiksi elinkeinotoimintaan liittyvästä tienkäytöstä. Valiokunta toteaa, että marjastus-, sienestys-, retkeily- tai muut ulkoilukohteet eivät ole aina kävely- tai pyöräilymatkan päässä, ja siten myös metsäautoteiden virkistyskäytöllä on jo tällä hetkellä tärkeä merkitys jokamiehenoikeuksien hyödyntämisen kannalta.

Valiokunta toteaa, että kestävän metsätalouden rahoituslain 33 §:n 2 momenttiin sisältyy säännös, joka koskee maastotarkastuksessa havaittujen vähäisten puutteiden korjaamista. Valiokunta katsoo, että metsätien virkistyskäytön sallimista koskevan velvoitteen vähäiset laiminlyönnit on perusteltua käsitellä siten, että asiaan puututaan ensivaiheessa neuvonnan keinoin. Valiokunta tulee jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa ehdottamaan säännöksen muuttamista sanotulla tavalla.

Laki pienpuun energiatuesta

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Kansallisessa metsäohjelmassa (Kansallinen metsäohjelma 2015), ilmasto- ja energiastrategiassa (Kansallinen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia, VNS 6/2008 vp) sekä uusiutuvan energian velvoitepaketissa tehtyjen linjausten mukaisesti tavoitteena on nostaa metsähakkeen vuotuinen käyttö energiantuotannossa 13,5 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2020 mennessä. Pienpuuhakkeella on arvioitu voitavan kattaa tästä tarpeesta noin kolmannes. Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI 10) perusteella on arvioitu, että ensiharvennuksen tarpeessa olevien metsien määrä on seuraavalla viisivuotiskaudella yhteensä 1,6 miljoonaa hehtaaria eli noin 320 000 hehtaaria vuosittain. Valiokunta toteaa, että metsänhoitotöiden suoritemäärät ovat riippuvaisia metsien hakkuista ja hakkuiden rakenteesta. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan metsähakepotentiaali on 13—20 miljoonaa kuutiometriä riippuen tarkasteluajankohdasta ja skenaariosta.

Valiokunta on edellä todennut, että ottaen huomioon erityisesti energiapoliittiset tavoitteet valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena erottaa energiapuun tuotannon tuki metsänhoidollisista tuista, jollaisia kestävän metsätalouden rahoituslain tuet lähtökohdiltaan ovat. Pienpuun energiatuki kohdistettaisiin nuorten metsien hoito- ja ensiharvennuskohteilta saatavaan energiapuuhun. Valiokunta katsoo, että pienpuun korkeammat korjuukustannukset muodostavat perusteen, jonka nojalla pienpuun käyttöä energiapuuksi on tarkoituksenmukaista tukea valtion toimesta. Tuen tavoitteena on siten tuoda markkinoille hakejae, joka omaa merkittävän lisäyspotentiaalin uusiutuvan energian tuotannossa mutta joka ei muuten tule markkinoille mm. korkeiden tuotantokustannusten vuoksi.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että uusiutuvan energian käyttötavoitteiden saavuttamiseksi pienpuun energiatuen saajien piiri on muodostumassa laajemmaksi kuin mikä oli alun perin tarkoituksena kestävän metsätalouden rahoituslaissa. Esityksen mukaan pienpuun energiatuki kohdistettaisiin kaikkien metsänomistajien metsistä kerättyyn energiapuuhun. Valiokunnalle toimitetun selvityksen mukaan tarkoituksena on valtioneuvoston asetuksella säätää, että julkisyhteisöjen metsistä saatavalle energiapuulle tukea myönnettäisiin kuitenkin puolet siitä, mitä se olisi yksityismetsänomistajien kohteilta saatavalle energiapuulle, koska korjuun järjestämisen kustannukset ovat korkeammat yksityismetsien pienialaisilla kohteilla kuin suurten omistajien kohteilla.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tuen määrästä ja sen määräytymisen perusteista sekä tuen määräytymisen perusteena olevasta pienpuun hehtaarikohtaisesta enimmäismäärästä. Enimmäiskertymä, jolle pienpuun energiatukea maksetaan, on 45 kiintokuutiometriä energiapuuta hehtaaria kohden yhdeltä kiinteistöltä korjattuna. Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on lisäksi todettu tarkoituksena olevan, että tuen taso olisi 10 euroa kiintokuutiometriä kohden. Lakiehdotuksessa tuettavan energiapuuerän vähimmäismäärä on 40 kiintokuutiometriä. Erä voi koostua useammalta kohteelta ja hehtaaria suuremmaltakin alalta kerätystä pienpuusta.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hehtaarikohtainen enimmäiskertymä, jolle tuki voidaan myöntää, on katsottu perustelluksi asettaa, koska siten voidaan toisaalta varmistaa valtiontuen riittävyys ja toisaalta kohdentaa tukea. Valiokunta toteaa, että valtion tuen tarve on suurin pienempiläpimittaisilla nuoren metsän hoitokohteilla, joilla korjattava kertymä on alhaisempi ja korjuun kannattavuus siten kriittisin. Erityisesti kohteilla, joilla jäävän puuston läpimitta ja kertymä ovat suuremmat, on useimmiten mielekästä korjata samanaikaisesti sekä aines- että energiapuuta (ns. integroitu korjuu), mikä puolestaan turvaa tällaisten kohteiden korjuun kannattavuuden, vaikka tuki korjattua energiapuukuutiota kohden laskettuna jäisikin pienemmäksi. Tukijärjestelmä onkin rakennettu olettaen, että ensiharvennuksissa energiapuuta todennäköisesti kertyy enemmän kuin mistä tukea maksetaan, jolloin tuen määrä korjattua energiapuukiintokuutiometriä kohden on alhaisempi kuin 10 euroa.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että luovuttamisella esityksessä tarkoitetaan, että puuerä täytyy luovuttaa sivulliselle. Laissa määriteltäisiin ne luonnollisten henkilöiden väliset luovutukset, joita ei katsottaisi pienpuun energiatukeen oikeuttaviksi luovutuksiksi. Taloudellinen sidos määräytyisi sen mukaan, onko kyse kirjanpitolain (1336/1997) 5 §:ssä tarkoitetusta määräysvallasta. Maanomistajan ja energiapuuerän energiakäyttöön ottavan tahon välillä ei siten saisi olla esitetyssä laissa tarkoitettua perhe- tai taloudellista sidosta. Tuettavaa toimintaa on sellainen, jossa esimerkiksi useamman maanomistajan muodostama yhtiö, johon kuuluvat yhtiömiehet omistavat metsää, toimittaa yhtiömiesten metsistä energiapuuta lämpölaitokselle.

Valiokunta pitää tärkeänä lähtökohtana varmistaa, ettei tukijärjestelmä aiheuta häiriötä puumarkkinoilla. Sellu- ja paperiteollisuus on merkittävä bioenergian tuottaja, joten jo uusiutuvan energian tavoitteen saavuttamisen näkökulmasta on välttämätöntä jatkossakin turvata ainespuun saanti ensiharvennuskohteilta sellu- ja paperiteollisuuden tarpeisiin. Tukijärjestelmän laajentuessa kattamaan ensiharvennuksissa korjattavan energiapuun, tulee tuen tasoa ja asetettavaa hehtaarikohtaista enimmäiskertymää määriteltäessä ottaa huomioon myös muut metsähakkeen kilpailukykyyn vaikuttavat uudet tukijärjestelmät. Uuden lain vaikutuksia on seurattava ja tukitasoja ja -ehtoja tarvittaessa korjattava valtioneuvoston asetusta muuttamalla.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä edellä olevin huomautuksin ja jäljempänä esitettävin muutosehdotuksin. Valiokunta edellyttää, että pienpuun energiatuesta annettavan lain vaikutuksia seurataan. (Lausumaehdotus)

Yksityiskohtaiset perustelut

1. Laki kestävän metsätalouden rahoituslain muuttamisesta

10 §. Nuoren metsän hoito. (Uusi).

Säännöksessä on määritelty nuoren metsän hoidon tukiehdot. Tarkoituksena on ollut jatkaa nykykäytäntöä siten, että tuen saamisen edellytyksenä kohteelta on poistettava vähimmäismäärä puita. Valiokunta pitää säännöstä kuitenkin tulkinnavaraisena. Valiokunta ehdottaakin säännöksen selkeyttämistä täydentävällä lisäyksellä.

33 §. Metsäkeskuksen valvontatehtävä. (Uusi).

Viitaten edellä yleisperusteluissa todettuun valiokunta ehdottaa pykälän 2 momenttiin lisättäväksi säännös siitä, että jos metsätien virkistyskäytön sallimisvelvollisuuden laiminlyönti on vähäinen, metsäkeskuksen tulee neuvoa maanomistajaa mainitun velvollisuuden sisällöstä ja antaa maanomistajalle mahdollisuus laiminlyönnin korjaamiseen.

42 §. Voimaantulo.

Valiokunta toteaa, että ennen uuden rahoituslain voimaantuloa vireille tulleisiin asioihin sovellettaisiin vuoden 1996 rahoituslakia. Säännökset eivät mahdollista haketustuen myöntämistä vuoden 1996 rahoituslain mukaisena, jos haketustukea koskevaa asiaa ei ole saatettu vireille ennen uuden lain voimaantuloa. Energiapuun korjuutuki ja haketustuki liittyvät toisiinsa siten, että on tarkoituksenmukaista muuttaa pykälän 3 momenttia sen mahdollistamiseksi, että haketustuki voidaan myöntää vuoden 1996 rahoituslain mukaisena, jos kyseisen energiapuuerän korjuu tai alueen nuoren metsän hoito on rahoitettu vuoden 1996 rahoituslain mukaisesti. Valiokunta ehdottaa muutoksen sisällyttämistä juuri pykälän 3 momenttiin senkin vuoksi, että se sisältää jo nykyisellään yhden poikkeuksen siihen, että toimenpide voidaan rahoittaa uuden lain voimaantulon jälkeenkin vuoden 1996 rahoituslain mukaisesti.

Ehdotetussa muutoksessa käytetään muotoilua "ratkaistaan", koska asiassa ei ole mahdollista tehdä päätöstä muun lain kuin vuoden 1996 rahoituslain nojalla. Uudessa muotoilussa on otettu huomioon myös se, että haketustuki voidaan myöntää myös silloin, kun on haettu ainoastaan nuoren metsän hoidon tukea, mutta ei lainkaan energiapuun korjuutukea. Haketustuen myöntämisen voimassaoloaika olisi vuoden 2012 loppuun, koska komissio on hyväksynyt haketustuen määräaikaisena.

Haketustuen maksamista koskeva säännös ehdotetaan otettavaksi pykälän 4 momenttiin, jossa ovat muutkin säännökset varojen käytöstä.

2. Laki pienpuun energiatuesta

6 §. Tuen määrä ja varojen suuntaaminen.

Valiokunnassa suoritetun asiantuntijakuulemisen perusteella valiokunta ehdottaa, ettei tukea myönnetä, jos energiapuuerä on peräisin valtion omistamista metsistä. Valiokunta ehdottaa muutoksen tekemistä 1 momenttiin.

7 §. Pienpuun energiatuki.

Viitaten edellä 6 §:n kohdalla todettuun valiokunta ehdottaa 2 momentin muuttamista.

19 §. Voimaantulo.

Valiokunta toteaa, että hallituksen esitykseen sisältyvässä lakiehdotuksessa olevan pykälän muotoilu mahdollistaa pienpuun energiatuen myöntämisen sellaisessa tapauksessa, joissa energiapuuerä on peräisin nuoren metsän hoitokohteelta, jolle on maksettu vuoden 1996 rahoituslaissa tarkoitettua nuoren metsän hoidon tukea ja haketustukea. Näin ollen saman energiapuuerän perusteella olisi voinut saada sekä haketustukea että pienpuun energiatukea. Käytännössä nämä tilanteet ovat harvinaisia. Yleisempää on, että myös korjuutukea haetaan. Tästä syystä valiokunta ehdottaa 2 momenttia tarkistettavaksi siten, että siinä otettaisiin huomioon edellä kuvattu tilanne. Koska tarkoituksena on rajoittaa tuen saamista kahden eri lain nojalla, ehdotetaan momentin sanamuotoa samalla tarkistettavaksi siten, että tuen myöntämistä koskevat rajoitukset jaettaisiin kahteen eri lauseeseen.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella maa- ja metsätalousvaliokunta ehdottaa,

että 1. ja 2. lakiehdotus hyväksytään muutettuina (Valiokunnan muutosehdotukset) ja

että hyväksytään yksi lausuma (Valiokunnan lausumaehdotus).

Valiokunnan muutosehdotukset

1.

Laki

kestävän metsätalouden rahoituslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan kestävän metsätalouden rahoituslain (544/2007) 14 ja 15 §, 42 §:n 10 ja 11 momentti,

muutetaan 1 ja 2 §, 4 §:n 1 momentti, 7 §:n 1 ja 3 momentti, 9 §:n 2 momentti, 10 §:n 2 ja 4 momentti, 26 §:n 1 momentti, 33 §:n 2 momentti, 34 §:n 1 ja 3 momentti, 40 §:n 1 momentti ja 42 §:n 2, 3, 4 ja 6 momentti sekä

lisätään 4 §:ään uusi 5 momentti, jolloin nykyinen 5 momentti siirtyy 6 momentiksi, uusi 5 a §, 20 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, 21 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, sekä lakiin uusi 27 a ja 29 a § seuraavasti:

1, 2, 4, 5 a, 7 ja 9 §

(Kuten HE)

10 § (Uusi)

Nuoren metsän hoito

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että kohde täyttää vähimmäispinta-alaa koskevan vaatimuksen ja käsittelyn jälkeiset puuston tiheyttä, poistumaa, keskipituutta ja läpimittaa koskevat vaatimukset ja että kohteelle ei käsittelyn jälkeen jää välitöntä hoidon tarvetta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin käsittelyn jälkeisistä puuston tiheyttä, poistumaa, keskipituutta ja läpimittaa koskevista vaatimuksista, tehdyn nuoren metsän hoitotyön toteamisesta kohteen vähimmäispinta-alasta sekä muista tässä pykälässä säädetyistä tuen ehdoista ja määräytymisperusteista.

20, 21, 26, 27 a §

(Kuten HE)

7 luku

Tukeen liittyvät velvoitteet ja valvonta

29 a §

(Kuten HE)

33 § (Uusi)

Metsäkeskuksen valvontatehtävä

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Metsäkeskuksen tulee antaa tuensaajalle mahdollisuus maastotarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamiseen, jos puutteet ovat vähäisiä ja kohtuullisen helposti korjattavissa. Jos metsätien virkistyskäytön sallimisvelvollisuuden laiminlyönti on vähäinen, metsäkeskuksen tulee neuvoa maanomistajaa mainitun velvollisuuden sisällöstä ja antaa maanomistajalle mahdollisuus laiminlyönnin korjaamiseen. Metsäkeskuksen tulee tällöin asettaa määräaika puutteiden tai laiminlyönnin korjaamiseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

34, 40 §

(Kuten HE)

42 §

Voimaantulo

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

(2 mom. kuten HE)

Edellä 2 momentista poiketen suunnitelman toteuttamisen tukea koskeva asia voidaan kuitenkin ratkaista kumotun kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaisesti, jos suunnitelma on hyväksytty mainitun lain mukaisesti ennen tämän lain voimaantuloa ja suunnitelman toteuttamisen tukea on haettu vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta. Tällöin metsäkeskuksen tulee ratkaista asia kahden vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta. Asia voidaan ratkaista kumotun kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaisesti myös, jos kyse on lisärahoituksen myöntämisestä sellaiseen hankkeeseen, jota koskeva rahoituspäätös on tehty ennen tämän lain voimaantuloa. Edellä 2 momentista poiketen myös energiapuun haketuksen tukea koskeva asia ratkaistaan kumotun kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaisesti, jos nuoren metsän hoitotyö tai energiapuun korjuu, josta saatavan puun haketukseen tukea haetaan, on rahoitettu kumotun kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaisesti nuoren metsän hoidon tai energiapuun korjuutuella. Haketustuen myöntämistä koskeva päätös on tällöin tehtävä ja tuki maksettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2012.

Tämän lain tarkoitukseen osoitettuja varoja saadaan käyttää viiden vuoden ajan tämän lain voimaantulosta, jos kyse on kumotun kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaisesti myönnetyn lainarahoituksen taikka metsänuudistamiseen tai yhteishankkeina toteutettavaan kunnostusojitukseen tai metsätien tekemiseen myönnetyn tuen maksamisesta. Kumotun lain nojalla myönnettyyn haketustukeen varoja saa käyttää 31 päivään joulukuuta 2012 saakka. Kumotun lain nojalla myönnetyn muun rahoituksen maksamiseen varoja saa käyttää kolmen vuoden ajan tämän lain voimaantulosta. (Uusi).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

(6 mom. kuten HE)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

2.

Laki

pienpuun energiatuesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1—5 §

(Kuten HE)

6 §

Tuen määrä ja varojen suuntaaminen

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tuen määrästä ja sen määräytymisen perusteista sekä tuen määräytymisen perusteena olevasta pienpuun hehtaarikohtaisesta enimmäismäärästä. Tuen määrä voidaan säätää pienemmäksi sillä perusteella, että energiapuuerä on peräisin (poist.) kunnan, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tai Suomen ortodoksisen kirkkokunnan omistamista metsistä.

(2 mom. kuten HE)

7 §

Pienpuun energiatuki

(1 mom. kuten HE)

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että energiakäyttöön luovutettava energiapuuerä on vähintään 40 kiintokuutiometriä ja että energiapuuerästä on mittaustodistus. Tukea ei myönnetä, jos energiapuuerä on peräisin valtion omistamista metsistä.

(3 ja 4 mom. kuten HE)

8—18 §

(Kuten HE)

19 §

Voimaantulo

(1 mom. kuten HE)

Pienpuun energiatukea ei myönnetä, jos pienpuuerän luovutusta koskeva sopimus on tehty ennen 1 päivää tammikuuta 2011. Pienpuun energiatukea ei myönnetä myöskään, jos pienpuuerä on kohteelta, josta aiemmin korjatun energiapuuerän perusteella on maksettu lain voimaantuloa edeltävien viiden vuoden aikana kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaista energiapuun korjuutukea tai energiapuun haketustukea.

_______________

Valiokunnan lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että pienpuun energiatuesta annettavan lain vaikutuksia puun energiakäyttöön ja raakapuun markkinoihin seurataan ja että seurannan tuloksista toimitetaan valiokunnalle selvitys vuoden 2012 loppuun mennessä.

Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2010

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Jari Leppä /kesk
  • vpj. Pertti Hemmilä /kok
  • jäs. Lasse Hautala /kesk
  • Hannu Hoskonen /kesk
  • Anne Kalmari /kesk
  • Johanna Karimäki /vihr
  • Lauri Kähkönen /sd
  • Esa Lahtela /sd (osittain)
  • Mats Nylund /r
  • Pentti Oinonen /ps
  • Klaus Pentti /kesk
  • Petri Pihlajaniemi /kok
  • Erkki Pulliainen /vihr
  • Kari Rajamäki /sd (osittain)
  • Pekka Vilkuna /kesk
  • vjäs. Matti Kangas /vas

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Carl Selenius

VASTALAUSE

Perustelut

Valiokunta ehdottaa, että pienpuun energiatukea voitaisiin myöntää alennettuna sillä perusteella, että energiapuuerä on peräisin kunnan, Suomen evankelis-luterilaisen tai Suomen ortodoksisen kirkkokunnan omistamasta metsästä. Valiokunta ehdottaa tätä tarkoittavaa muutosta hallituksen esitykseen pienpuun energiatuesta annetun lain 6 §:ksi.

Valiokunnan ehdotuksen mukaan "valtioneuvoston asetuksella säädetään tuen määrästä ja sen määräytymisen perusteista sekä tuen määräytymisen perusteena olevasta pienpuun hehtaarikohtaisesta enimmäismäärästä. Tuen määrä voidaan säätää pienemmäksi sillä perusteella, että energiapuuerä on peräisin (poist.) kunnan, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tai Suomen ortodoksisen kirkkokunnan omistamista metsistä." (2. laki 6 §).

Ehdotin valiokunnan enemmistön hyväksymään säännökseen muutosta. Ehdotukseni mukaan pienpuun energiatuen määrää ei tulisi pienentää kuntien ja seurakuntien omistamille energiapuuerille, vaan tuki tulisi myöntää myös näille täysimääräisesti. Ensiharvennushakkuut nuorille metsille tulee suorittaa kaikissa Suomen metsissä. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista, että myös kunnat ja seurakunnat saavat täyden pienpuun energiatuen.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöön sisältyvä 2. lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 6 § muutettuna seuraavasti:

Vastalauseen muutosehdotus
6 §

Tuen määrä ja varojen suuntaaminen

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tuen määrästä ja sen määräytymisen perusteista sekä tuen määräytymisen perusteena olevasta pienpuun hehtaarikohtaisesta enimmäismäärästä. (Poist.)

(2 mom. kuten MmVM)

Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2010

  • Matti Kangas /vas

​​​​