Yleisperustelut
Valiokunta toteaa, että kiinteistöä ja
kiinteistöön kohdistuvia oikeuksia ja rajoituksia
koskevia tietoja sisältyy kiinteistörekisteriin
ja lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Näitä tietoja
välitetään asiakkaille sopimukseen perustuvan
kiinteistötietojärjestelmän (KTJ) avulla,
jonka kiinteistöosa muodostuu kiinteistörekisterilain (392/1985)
mukaisesta kiinteistörekisteristä ja kirjaamisosa
lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä annetun lain (353/1987)
mukaisesta lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä. Näiden
tietojen lisäksi on olemassa myös muita kiinteistöjä koskevia tietoja,
jotka eivät sisälly kumpaankaan edellä tarkoitettuun
rekisteriin ja joiden osalta tietopalvelu on nykyisin järjestämättä.
Esityksen perustelujen mukaisesti valiokunta kiinnittää huomiota
siihen, että koko valtakunnan kattavia ja luotettavia kiinteistöjärjestelmiä ei
ole kovin monessa maassa. Toimivista järjestelmistä Suomen
kiinteistöjärjestelmä on eräs
pisimmälle kehittyneistä. Valiokunta tuokin tässä yhteydessä esiin
kiinteistöjärjestelmän merkityksen yhteiskunnan
taloudellisen toiminnan perustana. Toimiva kiinteistöjärjestelmä on
edellytyksenä toimivalle vakuusjärjestelmälle.
Tämä puolestaan mahdollistaa toimivat rahoitusmarkkinat.
Kiinteistöjä koskevien tietojen saatavuuteen, ominaisuuksiin,
laatuun ja ajantasaisuuteen sekä luotettavuuteen kohdistuu
jatkuvasti uusia vaatimuksia. Yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti näillä tiedoilla
on suuri merkitys, koska kiinteistöjä koskevat
tiedot ovat edellä todetun mukaisesti vakuusjärjestelmän
perusta ja kansallisvarallisuudesta noin kaksi kolmasosaa muodostuu kiinteistöistä.
Näiden tietojen tietopalvelun järjestämiseksi
sekä kiinteistötietojärjestelmän ajan
tasalla pitämisen ja kehittämisen turvaamiseksi
tarvitaan vankka lainsäädännöllinen
perusta, mikä on tuotu esiin myös esityksen perusteluissa.
Esityksen keskeisenä tavoitteena onkin, että nykyisin
valtioneuvoston periaatepäätökseen ja
tiedon tuottajien väliseen sopimukseen perustuvasta kiinteistötietojärjestelmästä
luotaisiin
lakisääteinen valtakunnallinen rekisteri- ja tietopalvelujärjestelmä,
jonka toteuttaminen olisi valtion vastuulla. Kiinteistötietojärjestelmän tavoitteena
tulee olla tietojen virheettömyys, mikä erillisillä rekistereillä ja
ilman yhtenäistä kiinteistötietojärjestelmää on
vaikea saavuttaa. Esityksen perustelujen mukaan uudistuksen painopiste
olisikin tietojen laadun parantamisessa ottaen huomioon tietojen
luotettavuuteen kohdistuvat vaatimukset. Kiinteistötietojärjestelmän
toimivuuden ja erityisesti sen tietojen ajantasaisuuden varmistamiseksi
tiedot olisi käsiteltävä automaattisen
tietojenkäsittelyn avulla.
Esityksessä ehdotetaan kiinteistöjä koske-vien
tietojen ylläpito ja saatavuus järjestettäväksi
automaattisen tietojenkäsittelyn avulla niin, että yhdestä yhtenäisestä valtakunnallisesta
tietopalvelujärjestelmästä, kiinteistötietojärjestelmästä,
voitaisiin antaa tietoja kiinteistöistä ja muista
maa- ja vesialueiden yksiköistä, niihin kohdistuvista
oikeuksista ja rajoituksista sekä niiden omistajista ja
haltijoista. Ottaen huomioon, että kiinteistörekisteri
ja lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri ovat jo voimassa olevankin lainsäädännön
mukaan osa kiinteistötietojärjestelmää,
esityksessä ehdotetaan, että kiinteistötietojärjestelmän
ydintiedot käsittäisivät kiinteistörekisterilain
mukaiset tiedot sekä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin
merkittävät tiedot. Ehdotuksen mukaan kiinteistötietojärjestelmään olisi
mahdollista sisällyttää kiinteistörekisteritietojen
sekä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteritietojen lisäksi
muita tietoja sen mukaan kuin muualla laissa säädettäisiin.
Kyseisiä tietoja ovat esimerkiksi kaupanvahvistajan ilmoituksiin
perustuvat tiedot kiinteistön luovutuksista. Muina kiinteistöjärjestelmään
sisältyvinä tietoina tulisivat kysymykseen myös
sellaiset viranomaistoiminnassa syntyvät tiedot (esimerkiksi
maankäytön suunnitelmat), jotka ovat yhteiskunnan tai
yksilön kannalta tarpeen viedä julkiseen rekisteriin.
Kiinteistötietojärjestelmän tiedot
olisivat julkisia sen mukaan kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta
annetussa laissa (621/1999) säädetään
ja toisaalta myös suojattuja sen mukaan kuin henkilötietolaissa
(523/1999) säädetään. Henkilötietojen
luovutuksen edellytyksenä olisi, että luovutuksensaajalla
on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten
mukaan oikeus käyttää henkilötietoja.
Esityksessä ehdotettu laki kiinteistötietojärjestelmästä ja
siitä tuotettavasta tietopalvelusta antaisi myös
perustan yhteiselle kiinteistötietojärjestelmän
hallinnolle. Ottaen huomioon, että kiinteistötietojärjestelmän
pohjatietoina ovat kiinteistörekisterin kiinteistöjaotusta
koskevat tiedot, esityksessä ehdotetaan kiinteistötietojärjestelmän
perustamisesta, hallinnosta, ylläpitämisestä,
tietopalvelusta ja järjestelmän kehittämisestä huolehtivaksi
viranomaiseksi Maanmittauslaitosta. Maanmittauslaitoksesta tulisi
kiinteistötietojärjestelmän hallinnosta
vastuussa oleva organisaatio. Myös lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin
liittyvän tietopalvelun hallinnointivastuu siirtyisi oikeusministeriöltä Maanmittauslaitokselle.
Ehdotuksen mukaan kiinteistötietojärjestelmään
sisältyvän tiedon tuottaminen ja tiedon ajan tasalla
pitäminen tulisivat selkeästi tiedon tuottajan
vastuulle, jolloin ei enää voisi syntyä epäselvyyttä siitä,
kuka on hallinnollisesti vastuussa kiinteistötietojärjestelmään
sisältyvän tiedon ajan tasalla pitämisestä.
Viranomaisella, jonka vastuulla on kiinteistötietojärjestelmän tietosisältöön
kuuluvan tiedon tuottaminen, olisi velvollisuus huolehtia tällaisen
tiedon tallentamisesta kiinteistötietojärjestelmään
ja sen pitämisestä ajan tasalla. Siten viranomainen,
joka ensimmäisenä tuottaa kiinteistötietojärjestelmän
tietosisältöön kuuluvan valtakunnallisen tiedon,
huolehtisi siitä, että tieto viedään
välittömästi numeerisessa muodossa ja
teknisten standardien mukaisena sekä sisällöltään
oikeana yhtenäiseen valtakunnalliseen kiinteistötietojärjestelmään.
Siirtyminen uusittuun numeeriseen kiinteistötietojärjestelmään
aiheuttaa teknisinä kehityshankkeina kustannuksia, joiden
arvioimista on pidetty hyvin vaikeana, koska se, miten tiedon siirto
järjestetään tiedon tuottajan järjestelmistä kiinteistötietojärjestelmään
ja vastaavasti kiinteistötietojärjestelmästä tiedon
tuottajan käyttöön, voidaan toteuttaa
usealla eri tavalla. Esityksessä ehdotetaan, että maa-
ja metsätalousministeriön asetuksella tulisi säätää siitä,
mikä osuus järjestelmän suoritteista
kertyvistä tuloista käytetään
järjestelmän hallinnosta, ylläpitämisestä,
tietopalvelusta ja kehittämisestä aiheutuvien
menojen kattamiseksi.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä edellä esitetyin
huomautuksin ja jäljempänä esitettävin
muutosehdotuksin.
Yksityiskohtaiset perustelut
1. Laki kiinteistötietojärjestelmästä ja
siitä tuotettavasta tietopalvelusta
5 §.
Ehdotetun pykälän 2 momentin mukaan maa- ja
metsätalousministeriön asetuksella säädettäisiin
siitä, mikä osuus järjestelmän
suoritteista kertyvistä tuloista käytetään
järjestelmän hallinnosta, ylläpitämisestä,
tietopalvelusta ja kehittämisestä aiheutuvien
menojen kattamiseen.
Valiokunta pitää tärkeänä sen
varmistamista, että kiinteistötietojärjestelmän
kustannukset katetaan tasapuolisesti kaikkien toimijoiden osalta tietopalvelutuloista.
Sen vuoksi valiokunta ehdottaa pykälään
lisättäväksi uuden 3 momentin, jonka
mukaan ne kunnat, jotka lain voimaan tullessa toimivat kiinteistörekisterin
pitäjinä, saavat valtakunnallisen kiinteistötietojärjestelmän suoritteista
kertyvistä tuloista maa- ja metsätalousministeriön
asetuksella säädettävän osuuden.
12 § (Uusi).
Lakiehdotuksen 11 §:n perustelujen mukaan asetuksella
voitaisiin säätää muun muassa
kiinteistötietojärjestelmän ylläpitäjän
eli Maanmittauslaitoksen ja keskeisten tiedon tuottajien välisestä yhteistoimintaorganisaatiosta.
Perustelujen
mukaan tällaisena organisaationa voisi toimia neuvottelukunta,
jonka kokoonpanosta ja tehtävistä säädettäisiin
tarkemmin asetuksella.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että laki varmistaa puitteet eri toimijoiden yhteistyölle
samoin kuin toimijoiden vaikutusmahdollisuudet järjestelmän
kehittämiseen ja käyttämiseen. Tämän vuoksi
valiokunta ehdottaa lakiin otettavaksi uuden 12 §:n, jonka
mukaan kiinteistötietojärjestelmän toteuttamista,
ylläpitoa ja tietopalvelua ohjaisi neuvottelukunta, jonka
tehtävistä ja kokoonpanosta säädettäisiin
tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
13 § (12 §).
Pykälän 1 momenttiin sisältyy voimaantulosäännös.
Esityksen perustelujen mukaan laki on tarkoitettu tulemaan voimaan
1 päivänä kesäkuuta 2003.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kiinteistötietojärjestelmästä ja
siitä tuotettavasta tietopalvelusta annettavan lain mukaisen
järjestelmän perustamisen ja kehittämisen
tehokas käynnistäminen ja lain 12 §:ssä tarkoitetun
neuvottelukunnan asettamistarve puoltavat sitä, että laki
tulisi mahdollisimman pian voimaan. Asetusten antamiseen ja Maanmittauslaitokselle
lain mukaan tulevien taloushallintoon ja tietopalveluun sekä 10 §:n
mukaisten määräysten antamiseen liittyviä valmistelutehtäviä varten
on kuitenkin varattava riittävä aika. Näillä perusteilla valiokunta
ehdottaa, että laki kiinteistötietojärjestelmästä ja
siitä tuotettavasta tietopalvelusta saatettaisiin voimaan
1 päivänä tammikuuta 2003.
2. Laki kiinteistörekisterilain muuttamisesta
Voimaantulosäännös.
Kiinteistörekisterilain muuttamista koskevaan
lakiehdotukseen sisältyy kiinteistötietojärjestelmästä ja
siitä tuotettavasta tietopalvelusta annettavaan lakiin
liittyvien säännöksien lisäksi
myös kiinteistörekisterilain ajantasaistamista
koskevat 3 §:n 2 momenttiin, 11 §:ään
ja 14 b §:n 3 momenttiin sisältyvät säännökset.
Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa, että kiinteistörekisterilain
3 §:n 2 momentti ja 11 § sekä 14 b §:n
3 momentti saatettaisiin voimaan jo 1 päivänä tammikuuta
2003. Muilta osin laki kiinteistörekisterilain muuttamisesta
ehdotetaan saatettavaksi voimaan 1 päivänä kesäkuuta
2005, jotta kiinteistörekisterin pitäjillä olisi
lain voimaan tullessa riittävä tekninen valmius
lain edellyttämiin muutoksiin.
Edellä voimaantulosäännöksen
1 momenttiin ehdotettujen muutosten vuoksi valiokunta ehdottaa myös
voimaantulosäännöksen 2 momentin tarkistamista.