Yleisperustelut

Valiokunta toteaa, että kiinteistöä ja kiinteistöön kohdistuvia oikeuksia ja rajoituksia koskevia tietoja sisältyy kiinteistörekisteriin ja lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Näitä tietoja välitetään asiakkaille sopimukseen perustuvan kiinteistötietojärjestelmän (KTJ) avulla, jonka kiinteistöosa muodostuu kiinteistörekisterilain (392/1985) mukaisesta kiinteistörekisteristä ja kirjaamisosa lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä annetun lain (353/1987) mukaisesta lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä. Näiden tietojen lisäksi on olemassa myös muita kiinteistöjä koskevia tietoja, jotka eivät sisälly kumpaankaan edellä tarkoitettuun rekisteriin ja joiden osalta tietopalvelu on nykyisin järjestämättä.

Esityksen perustelujen mukaisesti valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että koko valtakunnan kattavia ja luotettavia kiinteistöjärjestelmiä ei ole kovin monessa maassa. Toimivista järjestelmistä Suomen kiinteistöjärjestelmä on eräs pisimmälle kehittyneistä. Valiokunta tuokin tässä yhteydessä esiin kiinteistöjärjestelmän merkityksen yhteiskunnan taloudellisen toiminnan perustana. Toimiva kiinteistöjärjestelmä on edellytyksenä toimivalle vakuusjärjestelmälle. Tämä puolestaan mahdollistaa toimivat rahoitusmarkkinat.

Kiinteistöjä koskevien tietojen saatavuuteen, ominaisuuksiin, laatuun ja ajantasaisuuteen sekä luotettavuuteen kohdistuu jatkuvasti uusia vaatimuksia. Yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti näillä tiedoilla on suuri merkitys, koska kiinteistöjä koskevat tiedot ovat edellä todetun mukaisesti vakuusjärjestelmän perusta ja kansallisvarallisuudesta noin kaksi kolmasosaa muodostuu kiinteistöistä. Näiden tietojen tietopalvelun järjestämiseksi sekä kiinteistötietojärjestelmän ajan tasalla pitämisen ja kehittämisen turvaamiseksi tarvitaan vankka lainsäädännöllinen perusta, mikä on tuotu esiin myös esityksen perusteluissa. Esityksen keskeisenä tavoitteena onkin, että nykyisin valtioneuvoston periaatepäätökseen ja tiedon tuottajien väliseen sopimukseen perustuvasta kiinteistötietojärjestelmästä luotaisiin lakisääteinen valtakunnallinen rekisteri- ja tietopalvelujärjestelmä, jonka toteuttaminen olisi valtion vastuulla. Kiinteistötietojärjestelmän tavoitteena tulee olla tietojen virheettömyys, mikä erillisillä rekistereillä ja ilman yhtenäistä kiinteistötietojärjestelmää on vaikea saavuttaa. Esityksen perustelujen mukaan uudistuksen painopiste olisikin tietojen laadun parantamisessa ottaen huomioon tietojen luotettavuuteen kohdistuvat vaatimukset. Kiinteistötietojärjestelmän toimivuuden ja erityisesti sen tietojen ajantasaisuuden varmistamiseksi tiedot olisi käsiteltävä automaattisen tietojenkäsittelyn avulla.

Esityksessä ehdotetaan kiinteistöjä koske-vien tietojen ylläpito ja saatavuus järjestettäväksi automaattisen tietojenkäsittelyn avulla niin, että yhdestä yhtenäisestä valtakunnallisesta tietopalvelujärjestelmästä, kiinteistötietojärjestelmästä, voitaisiin antaa tietoja kiinteistöistä ja muista maa- ja vesialueiden yksiköistä, niihin kohdistuvista oikeuksista ja rajoituksista sekä niiden omistajista ja haltijoista. Ottaen huomioon, että kiinteistörekisteri ja lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri ovat jo voimassa olevankin lainsäädännön mukaan osa kiinteistötietojärjestelmää, esityksessä ehdotetaan, että kiinteistötietojärjestelmän ydintiedot käsittäisivät kiinteistörekisterilain mukaiset tiedot sekä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin merkittävät tiedot. Ehdotuksen mukaan kiinteistötietojärjestelmään olisi mahdollista sisällyttää kiinteistörekisteritietojen sekä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteritietojen lisäksi muita tietoja sen mukaan kuin muualla laissa säädettäisiin. Kyseisiä tietoja ovat esimerkiksi kaupanvahvistajan ilmoituksiin perustuvat tiedot kiinteistön luovutuksista. Muina kiinteistöjärjestelmään sisältyvinä tietoina tulisivat kysymykseen myös sellaiset viranomaistoiminnassa syntyvät tiedot (esimerkiksi maankäytön suunnitelmat), jotka ovat yhteiskunnan tai yksilön kannalta tarpeen viedä julkiseen rekisteriin.

Kiinteistötietojärjestelmän tiedot olisivat julkisia sen mukaan kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään ja toisaalta myös suojattuja sen mukaan kuin henkilötietolaissa (523/1999) säädetään. Henkilötietojen luovutuksen edellytyksenä olisi, että luovutuksensaajalla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus käyttää henkilötietoja.

Esityksessä ehdotettu laki kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta antaisi myös perustan yhteiselle kiinteistötietojärjestelmän hallinnolle. Ottaen huomioon, että kiinteistötietojärjestelmän pohjatietoina ovat kiinteistörekisterin kiinteistöjaotusta koskevat tiedot, esityksessä ehdotetaan kiinteistötietojärjestelmän perustamisesta, hallinnosta, ylläpitämisestä, tietopalvelusta ja järjestelmän kehittämisestä huolehtivaksi viranomaiseksi Maanmittauslaitosta. Maanmittauslaitoksesta tulisi kiinteistötietojärjestelmän hallinnosta vastuussa oleva organisaatio. Myös lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin liittyvän tietopalvelun hallinnointivastuu siirtyisi oikeusministeriöltä Maanmittauslaitokselle.

Ehdotuksen mukaan kiinteistötietojärjestelmään sisältyvän tiedon tuottaminen ja tiedon ajan tasalla pitäminen tulisivat selkeästi tiedon tuottajan vastuulle, jolloin ei enää voisi syntyä epäselvyyttä siitä, kuka on hallinnollisesti vastuussa kiinteistötietojärjestelmään sisältyvän tiedon ajan tasalla pitämisestä. Viranomaisella, jonka vastuulla on kiinteistötietojärjestelmän tietosisältöön kuuluvan tiedon tuottaminen, olisi velvollisuus huolehtia tällaisen tiedon tallentamisesta kiinteistötietojärjestelmään ja sen pitämisestä ajan tasalla. Siten viranomainen, joka ensimmäisenä tuottaa kiinteistötietojärjestelmän tietosisältöön kuuluvan valtakunnallisen tiedon, huolehtisi siitä, että tieto viedään välittömästi numeerisessa muodossa ja teknisten standardien mukaisena sekä sisällöltään oikeana yhtenäiseen valtakunnalliseen kiinteistötietojärjestelmään.

Siirtyminen uusittuun numeeriseen kiinteistötietojärjestelmään aiheuttaa teknisinä kehityshankkeina kustannuksia, joiden arvioimista on pidetty hyvin vaikeana, koska se, miten tiedon siirto järjestetään tiedon tuottajan järjestelmistä kiinteistötietojärjestelmään ja vastaavasti kiinteistötietojärjestelmästä tiedon tuottajan käyttöön, voidaan toteuttaa usealla eri tavalla. Esityksessä ehdotetaan, että maa- ja metsätalousministeriön asetuksella tulisi säätää siitä, mikä osuus järjestelmän suoritteista kertyvistä tuloista käytetään järjestelmän hallinnosta, ylläpitämisestä, tietopalvelusta ja kehittämisestä aiheutuvien menojen kattamiseksi.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin ja jäljempänä esitettävin muutosehdotuksin.