Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä jäljempänä esitettävin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Valiokunta toteaa, että vuoden 2006 heinäkuun alusta on metsässä tapahtuva lannoitevalmisteiden käyttö kuulunut kokonaisuudessaan lannoitevalmistelainsäädännön piiriin (Lannoitevalmistelaki, 539/2006). Jotta metsälannoituksesta ja siellä käytettävistä lannoitevalmisteista voidaan käydä jatkossa mahdollisimman laaja-alaista, kaikki sidosryhmät huomioon ottavaa keskustelua ja tehdä linjanvetoa metsänlannoittamisesta ja metsässä sallituista lannoitevalmisteista, on maa- ja metsätalousministeriö päättänyt perustaa metsälannoituksen kysymyksiä pohtimaan pysyvän työryhmän, jossa edustettuina ovat eri sidosryhmät. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että se on mietinnössään hallituksen esityksestä lannoitelaiksi (MmVM 3/2006 vp — HE 71/2005 vp) pitänyt tärkeänä, että hyvälaatuisen puun ja turpeen poltosta syntyneen tuhkan käyttö metsänlannoitukseen samoin kuin siihen liittyvien uusien tuotteiden kehittäminen ja käyttöönotto ovat mahdollisia jatkossakin.

Viitaten valiokunnan aikaisempaan mietintöön valiokunta korostaa uudelleen sitä, että lannoitevalmisteiden sisältämien raskasmetallien ja muiden haitta-aineiden ylärajoja määrättäessä on otettava huomioon metsänlannoituksen erityispiirteet. Erityispiirteisiin kuuluu se, että metsiä ei lannoiteta vuosittain vaan yleensä vain kerran tai kahdesti 80—100 vuoden kiertoajan kuluessa. Sen vuoksi raskasmetallikuorma vuositasolla jää metsäkäytössä alhaisemmaksi, vaikka metsäkäytössä olevalle lannoitevalmisteelle hyväksyttäisiinkin korkeammat raskasmetallipitoisuudet kuin maatalouskäyttöön soveltuvalle lannoitteelle. Kaikkia raja-arvoja asetettaessa käyttönäkökohdat on otettava huomioon. Valiokunta toteaa, että tuhkalannoitus vähentää maaperän happamuutta, jolloin se vilkastuttaa pitkällä aikavälillä maaperän hajotustoimintaa ja typen vapautumista kasvien käyttöön. Siksi tuhkalannoitettu puusto voi parantaa kasvuaan myös niukkatyyppisillä turvemailla ja kangasmailla. Pelletöidyn tuhkan käyttö metsän lannoitteena vähentää ravinnepäästöjä vesistöihin.

Valiokunta edellyttää, että metsälannoitusta koskevat lakia alemmanasteiset säännökset laaditaan sen sisältöisiksi, että valiokunnan aikaisemmassa mietinnössä esitetyt kannanotot tulevat huomioon otetuiksi. (Valiokunnan lausumaehdotus)

Valiokunta toteaa lisäksi, että lannoitelain soveltamisala kattaa muun ohella myös kompostoinnin. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, ettei pienimuotoista, riskitöntä, tilan omaan käyttöön tapahtuvaa kompostointia rasiteta tarpeettomilla ilmoitus- tai hyväksymismenettelyillä taikka niihin liittyvillä maksuilla.