Yleisperustelut

Yleistä

Hallituksen esityksen perusteluihin viitaten valiokunta toteaa, että Suomessa broilerinlihantuotanto on pitkälle erikoistunutta sopimustuotantoa. Broilerikasvattajia on alle 200. Tuotantopolven broilerit kasvatetaan lattiakasvatuksessa kestokuivikkeella parvissa, joissa on osaston koosta riippuen 6 000—60 000 lintua. Kasvatuskausi kestää painotavoitteesta riippuen 32—41 vuorokautta. Lähes koko tuotanto teurastetaan kolmessa broileriteurastamossa. Tuotanto tapahtuu sopimustuotantona kiinteässä yhteistyössä teurastamoyritysten kanssa. Broilereiden terveydenhuolto ja eläintautitilanne ovat Suomessa kansainvälisesti verraten erinomaisella tasolla, minkä vuoksi myös lintujen lääkitystarve on vähäinen. Broilereiden kasvatuksessa noudatetaan elinkeinon vapaaehtoisesti toteuttamaa hyvää tuotantotapaa ja omavalvontaa. Tuotantotilat ovat alueellisesti keskittyneet broileriteurastamoiden lähiympäristöön.

Broilereiden suojelusta säädetään neuvoston direktiivissä lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista (2007/43/EY) (broileridirektiivi). Aiemmin yksityiskohtaisia, EU:ssa kasvatettavia broilereita koskevia säännöksiä ei ole ollut. Neuvoston direktiivissä tuotantoeläinten suojelusta (98/581/EY) (tuotantoeläindirektiivi) säädetään kuitenkin yleisistä tuotantoeläinten hyvinvointivaatimuksista, jotka koskevat myös broilereiden pitoa. Broileridirektiivissä säädetään muun muassa broilereiden suurimmasta sallitusta kasvatustiheydestä, sallituille kasvatustiheyksille asetettavista erityisvaatimuksista sekä vaatimuksista hyvälle lintujen hoitotavalle. Direktiivissä säädetään myös tilojen teknisen varustetason vaatimuksista, laitteiden toiminnan ja olosuhteiden valvonnasta tiloilla sekä kanoja käsittelevien henkilöiden koulutuksesta. Lisäksi direktiivi sisältää säännökset broilereiden kuolleisuutta koskevasta kirjanpidosta, broilereiden lihantarkastuslöydösten seurannasta sekä tiedonkulusta broilerikasvattajan, tarkastuseläinlääkärin ja toimivaltaisen viranomaisen välillä.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että valtaosa broileridirektiivin broilereiden pitoa koskevista vaatimuksista voidaan panna täytäntöön valtioneuvoston asetuksella. Asetus annetaan eläinsuojelulain 4—6 §:n nojalla, jotka koskevat eläinten pitopaikkaa, hoitoa ja kohtelua. Siten broileridirektiivin määrittämien kasvatustiheyksien edellyttämistä tiloista ja olosuhteista voidaan säätää jo nykyisen lain nojalla.

Valiokunta toteaa kuitenkin, että broileridirektiivi asettaa vaatimuksia, joita nykyinen laki tai siihen sisältyvät asetuksenantovaltuudet eivät kata. Esityksen perusteluista käy ilmi, että broilereiden pitäjän koulutustasolle tai broilereiden kasvatustiheyksille ei nykyään aseteta eläinsuojelulakiin perustuvia vaatimuksia, rajoituksia tai ilmoitusmenettelyitä. Eläinsuojelulaissa ei ole säädetty yksityiskohtaisesti sellaisesta broilereiden kasvatusaikaisen hyvinvoinnin arvioimisesta, joka tapahtuu jälkikäteen teurastamolla, eikä broilereiden omistajalla tai pitäjällä ole velvollisuutta opastaa broilereiden hoitoon ja käsittelyyn palkkaamiaan henkilöitä broilereiden hyvinvointiin liittyvistä vaatimuksista. Nykyään broilereiden omistajalle tai pitäjälle ei myöskään aseteta kirjanpitovelvoitteita eikä toimintaan liittyvää ilmoitusvelvollisuutta eläinsuojelulain nojalla.

Edellä esitettyyn viitaten valiokunta toteaa, että ehdotuksen tavoitteena on panna täytäntöön broileridirektiivi siltä osin kuin sen täytäntöönpano edellyttää lain tasoista sääntelyä. Esityksen tavoitteena on myös panna täytäntöön tuotantoeläindirektiivin vaatimus, joka käsittelee eläimen omistajan tai haltijan velvollisuutta pitää kirjaa tuotantoeläimille annetusta lääkinnällisestä hoidosta ja tarkastusten yhteydessä havaittujen kuolleiden eläinten määristä. Lisäksi lain tavoitteena on panna täytäntöön valvonta-asetuksen vaatimus, joka edellyttää toimivaltaisen viranomaisen suorittamaa alueellisten ja paikallisten valvontaviranomaisten auditointia.

Suurin sallittu kasvatustiheys

Broileridirektiivin 3 artiklan 4 kohdan mukaan suurin sallittu kasvatustiheys on 39 elopainokiloa neliömetriä kohti. Saman artiklan 5 kohdan mukaan jäsenvaltio voi sallia suurimman sallitun kasvatustiheyden nostamisen 3 kilolla neliömetriä kohti, jos direktiivin liitteessä V säädetyt lisäehdot täyttyvät.

Valiokunta toteaa, että Suomessa broilerikasvattamoissa on ollut vuosia käytössä kasvatustiheyksiä, jotka ovat jopa 42 elopainokiloa neliömetriä kohti. Edellä on todettu, että suomalainen broilerituotanto on kansainvälisessä vertailussa korkeatasoista: broilereiden terveystilanne on poikkeuksellisen hyvä, lääkitystarve on hyvin alhainen ja lintujen kasvunopeus on hyvä. Lisäksi suomalainen broilerituotanto perustuu edellä todetun mukaisesti sopimustuotantoon, jossa tuottajat ovat sitoutuneet noudattamaan teurastamoiden laatimia laatujärjestelmiä. Näiden laatujärjestelmien avulla ennaltaehkäistään eläintautien esiintymistä sekä parannetaan broilereiden omistajan tai pitäjän valmiuksia hallita kasvattamon olosuhteita sekä lintujen hoitoa. Korostaen suomalaisen broilerituotannon korkeaa tasoa valiokunta painottaa tässäkin yhteydessä sitä, että tuotteista tulee ilmetä selvästi niiden alkuperä, jotta kuluttaja voi varmuudella tietää, missä maassa ja minkälaisissa olosuhteissa tuotteet tuotetaan.

Edellä esitetyillä perusteilla valiokunta katsoo, että kasvatustiheyden laskemiseen broileridirektiivin yleiselle tasolle ei ole aihetta. Valiokunta pitääkin perusteltuna esityksen ehdotusta, että eläinsuojelulakiin lisätään säännös edellytyksistä kasvatustiheyden nostamiseksi enintään 42 elopainokiloon neliömetriä kohti. Edellytyksiksi ehdotetaankin broileridirektiivin liitteen V mukaisesti seuraavaa: broilerikasvattamon eläinsuojelutarkastuksissa ei ole todettu eläinsuojelusäädösten vastaista toimintaa viimeisten kahden vuoden aikana, broilereiden omistaja tai pitäjä käyttää hyvän käytännön opasta ja broilereiden kuolleisuus on riittävän alhainen. Asiaa koskevat säännökset ehdotetaan otettaviksi lakiehdotuksen 26 c §:n 4 momenttiin.

Esityksen perusteluista käy ilmi, että edellä mainittua broilereiden kuolleisuutta arvioitaessa on otettava huomioon broilereiden omistajasta tai pitäjästä riippumattomat tai poikkeukselliset syyt, joiden vuoksi broilereiden kuolleisuus on lisääntynyt kasvatuskauden aikana. Valiokunta palaa näihin syihin jäljempänä tässä mietinnössä. Näiden syiden lisäksi broilereiden omistaja tai pitäjä voi esittää ne toimenpiteet, joihin hän on jo ryhtynyt broilereiden kasvatusaikana kuolleisuuden havaittuaan. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi tehdyt laitteiden korjaukset, yhteydenotot terveydenhuoltoeläinlääkäriin ja tältä saatujen ohjeiden noudattaminen, broilereille mahdollisesti tehtyjen ruumiinavausten tulokset sekä annetut lääkitykset.

Broilereiden hyvinvoinnin arviointi

Valiokunta toteaa, että broileridirektiivin liitteen III 3 kohdan mukaan virkaeläinlääkäri on velvollinen ilmoittamaan broilereiden pitäjälle tai omistajalle ja toimivaltaiselle viranomaiselle kuolleisuudesta ja lihantarkastuslöydösten tuloksista, jotka viittaavat broilereiden heikentyneeseen hyvinvointiin kasvattamossa. Ilmoituksen saatuaan eläinten pitäjän tai omistajan on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin.

Valiokunta kiinnittääkin huomiota siihen, että broileridirektiivi edellyttää, että broilereiden hyvinvointia kasvattamoaikana arvioidaan jälkikäteen, mikä on aivan uudenlainen lähtökohta eläinsuojelulainsäädännössämme. Käytännössä eläinsuojeluvalvonta perustuu nykyisin pääosin paikan päällä, eläinten pitopaikassa tehtäviin tarkastuksiin, jotka tehdään epäiltäessä eläinsuojelusäädösten rikkomista. Broileridirektiivi kuitenkin edellyttää, että tarkastuseläinlääkäri arvioi myös muulla tavoin broilereiden hyvinvointia kasvatusaikana.

Esityksessä ehdotetaankin, että eläinsuojelulakiin lisätään säännökset broilereiden hyvinvointia kuvaavista tekijöistä, joita ovat broilereiden kasvatusaikainen kuolleisuus ja teurastamolla lihantarkastuksen yhteydessä tehty jalkapohjatulehdusten arviointi. Lisäksi lakiin ehdotetaan lisättäviksi säännökset tarkastuseläinlääkärin suorittamasta broilereiden hyvinvoinnin arvioinnista. Ehdotuksen mukaan tarkastuseläinlääkärin olisi ilmoitettava broilereiden omistajalle tai pitäjälle sekä aluehallintovirastolle, jos broilereiden hyvinvointiarvion tulos viittaa broilereiden heikentyneeseen hyvinvointiin kasvatusaikana.

Ehdotetun 41 a §:n 2 momentin mukaan parven pito-olosuhteiden tai muiden vastaavien tekijöiden vaikutuksesta broilereiden hyvinvointiin tehdään arvio parven kuolleisuuden ja parvelle lihantarkastuksen yhteydessä tehdyn jalkapohjatulehdusrvioinnin perusteella. Esityksen perusteluissa on todettu, että nämä broilereiden hyvinvointia kuvaavat tekijät toimivat broilereiden hyvinvoinnin indikaattoreina, jotka kuvaavat kasvuolosuhteiden vaikutusta broilereihin. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että kuolleisuuteen ja jalkapohjatulehdusten esiintymiseen voivat vaikuttaa kuitenkin myös broilereiden omistajasta tai kasvattajasta riippumattomat tai poikkeukselliset syyt. Esityksen perusteluiden mukaan tällaisia syitä, jotka eivät johdu kasvuolosuhteista, voivat olla esimerkiksi toimitettujen untuvikkojen laatu, käytetyn kaupallisen rehun laatu, broilerijalosteesta johtuva kohonnut kuolleisuus tai odottamatta syntynyt juoma- ja ruokintalaitteiden sekä ilmanvaihtolaitteiden toimintahäiriö. Untuvikoiden laatuongelmat voivat johtua esimerkiksi ruskuaispussin tulehduksesta sekä niin sanotusta non-starter-syndroomasta, jotka molemmat ovat hautomaperäisiä. Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota siihen, että broilerijalosteeseen liittyy akuutin sydänkuoleman ja jalkojen kasvuhäiriöiden aiheuttamia ongelmia, jotka lisäävät kuolleisuutta ja toisaalta lintujen lopetustarvetta eläinsuojelullisista syistä.

Valiokunta toteaa, että broilereiden kuolleisuudessa huomioon otettavista syistä annetaan tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella. Valiokunta katsoo, että asetuksen säännöksiin tulee niiden yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi sisällyttää kaikki edellä todetut, esityksen perusteluistakin ilmenevät syyt, jotka ovat omistajasta tai pitäjästä riippumattomia tai poikkeuksellisia ja jotka sen vuoksi eivät saa vaikuttaa alentavasti broilereiden kasvatustiheyteen.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin ja jäljempänä ehdotettavin muutoksin.