Perustelut

Hallitus on esityksessään HE 102/2012 vp lähtenyt tavoittelemaan oman ohjelmansa mukaisesti sitä, että korkotukiprosentin alentaminen säästää valtion korkotukimenoja jo ensi vuodesta (2013) alkaen. Toisaalta hallitus haluaa, että lainansaajat (viljelijät) neuvottelisivat uudelleen omista lainoistaan eri luottolaitosten kanssa.

Ensinnäkin perussuomalaisten mielestä esitystä ei voi kannattaa, koska se voi vaarantaa nyt Etelä-Suomen saaman 141-tuen jatkon ja samaten sen tulevat jatkoneuvottelut komission kanssa. Tuki on elintärkeä maamme maatalouden jatkuvuuden ja elinvoimaisuuden kannalta, eikä sitä pidä asettaa vaaraan.

Toisekseen perussuomalaiset näkevät, että esitys jatkaa muutoinkin hallituksen poukkoilevaa rakennetukipolitiikkaa, mikä hankaloittaa muiden muassa viljelijöiden tulevaisuuden suunnitelmia sekä valmistautumista tulevaisuuteen.

Kolmanneksi esitys vaikeuttaa luottolaitosten toimintaa, sillä se tuo niille lisäkustannuksia tietokonejärjestelmiin vaadittavien muutosten johdosta.

Perustelut

Maataloudenkin lainoituksessa korkotaso on ollut viime vuosina varsin matalalla. Investointien rahoitukseen liittyvissä kustannuksissa on kuitenkin huomioitava se, että pankkien perimät lainamarginaalit ovat merkittävästi nousseet. Keskustan valiokuntaryhmä ei pidä perusteltuna, että esityksessä perustellaan korkotuen määrän alentamista vetoamalla tämän hetken mataliin korkoihin. Esityksessä ei myöskään ole huomioitu sitä, että korot voivat nousta nopeastikin, kukaan ei voi ennakoida minkälaisten korkojen ja marginaalien kanssa viljelijät joutuvat elämään parin vuoden päästä. Maataloudessa investoinnit on tehtävä ja tehdään pitkälle tulevaisuuteen, tämän vuoksi viljelijöillä olisi oltava mahdollisimman suuri varmuus maatalouspoliittisten toimenpiteiden vakaudesta myös tulevina vuosina.

Hallituksen esityksessä suunniteltua muutosta perustellaan valtiontaloudellisilla syillä. Esitetyt mahdolliset säästöt ovat kuitenkin hyvin epävarmalla pohjalla. Keskustan valiokuntaryhmä pitää esitystä erittäin huonona ja osoituksena hallituksen todella lyhytjänteisestä ja poukkoilevasta politiikasta.

Arvioissa esityksen vaikutuksista valtion talouteen on tehty yleistyksiä, jotka eivät vastaa todellisuutta. Korkotukimenot on arvioitu 16,1 milj. euroa alhaisemmaksi, jos 90 % ensi vuoden 250 milj. euron myöntövaltuudesta myönnettäisiin esityksen mukaisesti edellyttäen, että korkotuki toteutuisi joka vuosi täysimääräisenä ja laina-aika olisi nykyinen eli keskimäärin 14 vuotta. Oletus, johon esitys perustuu, on väärä. Nykyisin korkotuki ei toteudu täysimääräisesti viljelijöille ja valtion korkotukimenot ovat hallituksen arviota alhaisemmat. Siten myöskään arvio 13,6 milj. euron korkotukimenosäästöistä ei vastaa todellisuutta.

Keskustan valiokuntaryhmä korostaa, että viljelijöillä on perusteltu syy odottaa valtion tukijärjestelmiltä vakautta. Järjestelmien muuttaminen ja heikentäminen kesken meneillään olevaa EU:n ohjelmakautta on osoitus huonosta ja tempoilevasta hallinnosta. Esitys osoittaa samalla piittaamattomuutta maataloustuotannon kannattavuuden turvaamisesta tulevina vuosina.

Keskusta on pettynyt siihen, että hallitus tällä esityksellään edelleen murentaa erityisesti nuorten viljelijöiden ja alalle aikovien uskoa elinkeinon tulevaisuuteen heikentämällä lähes kaikkien maatalouden tuotannonalojen kannattavuutta. Hallituksen maatalouselinkeinoon liittyvät toimenpide-esitykset koskevat laajasti viljelijöiden tulonmuodostusta ja rakennekehitystä. Viljelijöitä kohtaan hallituksen linja on valitettavan selkeä: suuret leikkaukset kansallisiin tukiin, Makeran rahoitusmomentin poistaminen talousarviosta, luopumistukijärjestelmän ehtojen voimakas tiukentaminen sekä lomitusmenojen ja maatalousyrittäjien eläkkeiden valtionosuuden leikkaaminen.

Keskusta korostaa, että Suomen on pystyttävä esittämään myös uskottavat perusteet EU:n päättäjille maataloutemme riittävästä EU-rahoituksen tarpeesta ja kansallisten tukien jatkosta. Nyt on vaarana, että hallituksen esittämät leikkaukset vievät myös pohjan pois Suomen perusteluilta välttämättömän EU-rahoituksen saamiseksi.

Keskustan valiokuntaryhmä korostaa, että hallitus toimii täysin oman ohjelmansa vastaisesti. Kataisen hallituksen ohjelmassa todetaan esimerkiksi, että "hallitus seuraa nuorten viljelijöiden ja aktiivitilojen kannattavuuden kehitystä muun muassa maitotaloudessa ja ryhtyy tarvittaessa toimintaedellytykset turvaaviin toimenpiteisiin".