Yleisperustelut
Valiokunta toteaa, että esityksen tavoitteena on muun
ohella toteuttaa tilatukiasetuksen ((EY) N:o 1782/2003)
edellyttämä neuvontajärjestelmä toimivalla
ja hallinnollisesti yksinkertaisella tavalla. Neuvontaa tulee ensisijaisesti
antaa tilatukiasetuksessa tarkoitetuista täydentävistä ehdoista,
joiden noudattaminen on EU-tukien saamisen ehtona. Koska täydentävien
ehtojen noudattamisella on vaikutusta tukien myöntämiseen,
annettavalla neuvonnalla on viljelijöille suuri merkitys.
Tilatukiasetuksen johdanto-osan kohdassa 8 Euroopan unionin
neuvosto on todennut, että neuvontajärjestelmän
olisi lisättävä viljelijöiden
tietämystä materiaalivirroista ja maatilan toiminnoista,
joita koskevat ympäristöön, elintarvikkeiden
turvallisuuteen sekä eläinten terveyteen ja hyvinvointiin
liittyvät vaatimukset. Samalla on myös todettu,
ettei järjestelmän kuitenkaan mitenkään
tule vaikuttaa viljelijöiden velvollisuuksiin ja vastuuseen
noudattaa näitä vaatimuksia. Tilaneuvontajärjestelmän
tarkoituksena ei siten ole lisätä viljelijöille
asetettavia vaatimuksia, vaan ainoastaan auttaa viljelijöitä saamaan
työssään tarvitsemaansa tietoa. Neuvontaan
osallistuminen on viljelijöille täysin vapaaehtoista.
Esityksen perusteluista käy ilmi, että tilaneuvontajärjestelmän
valmistelun yhteydessä on arvioitu neuvontaseteleiden käyttöön
perustuvaa, neuvontaorganisaatioiden kilpailuttamiseen perustuvaa
sekä nyt ehdotettavaa mallia, jossa kaikki hyväksytyt
neuvontaorganisaatiot ja yksittäiset neuvojat voivat tarjota
neuvontapalvelujaan. Nyt ehdotetussa mallissa viljelijälle
maksetaan neuvontaa varten tukea, mikä on hallinnollisesti
yksinkertaisempaa kuin neuvontasetelien käyttö.
Tämän mallin katsottiin olevan muutoinkin yksinkertainen
soveltaa niin viljelijöiden kuin hallinnonkin kannalta.
Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on todettu,
että nykyistä neuvontajärjestelmää voidaan
helposti kehittää niin, että se palvelee
uuden tilaneuvontajärjestelmän tarpeita. Neuvonta antaa
jo nyt muun muassa viljelysuunnitteluun, ravinnelaskentaan sekä ruokintasuosituksiin
liittyviä palveluita ja ohjelmia. Viime vuosina palveluihin
on lisätty tuotannon ympäristövaikutusten
tarkastelua sekä eläinten hyvinvoinnin ja tuotanto-olojen
mittauksia. Neuvonta perustuu pääosin tilakäynneillä annettaviin
palveluihin.
Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on painotettu
sitä, että tilaneuvonta on komission ottaman kannan
mukaisesti toteutettava ensisijaisesti tilakäynnein. Hallinnon
ei ole mahdollista tarjota riittävästi nyt tarkoitettua
neuvontapalvelua. Viitaten lisäksi jo edellä esitettyyn
valiokunta katsookin, että tilaneuvontajärjestelmän perustaminen
nyt ehdotetulla tavalla siten, että tilaneuvontaa antaisivat
neuvontajärjestöt ja yksittäiset neuvojat,
on tarkoituksenmukaista. Valiokunta korostaa kuitenkin sitä,
että tilaneuvonta ei saa vähentää tai
muuttaa viranomaisten hallintolain mukaista neuvontavelvollisuutta,
eikä tilaneuvonta saa lisätä viljelijöiden
vastuuta tai velvollisuutta noudattaa heitä koskevia säännöksiä.
Valiokunta pitääkin erittäin tärkeänä sitä, että neuvonta
ei saa olla millään tavoin rinnastettavissa valvontaan,
vaan sen avulla tulee vain lisätä neuvontaa haluavien
viljelijöiden tietoisuutta täydentävistä ehdoista.
Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on tuotu esiin,
että jos viljelijä ei halua nyt ehdotettua tilaneuvontaa,
hän voi edelleen, kuten nykyisinkin, saada neuvoja virkamiehiltä hallintolain
(434/2003) 8 §:n mukaisesti. Tavoitteena tuleekin
olla, että neuvonnan kautta viljelijä voi toiminnassaan
varmistua tekevänsä asiat säännösten
mukaisesti ja välttyy siten muun muassa tahattomien virheiden
aiheuttamilta seuraamuksilta.
Valiokunta toteaa, että esityksessä ehdotetaan
lain 7 §:ään lisättäväksi
uusi 2 momentti, jossa muun ohella ehdotetaan säädettäväksi
tahoista, jotka valvovat tilatukiasetuksen liitteessä III
tarkoitettujen lakisääteisten hoitovaatimusten
noudattamista. Näitä tahoja olisivat Elintarviketurvallisuusvirasto,
työvoima- ja elinkeinokeskukset, kunnaneläinlääkärit,
lääninhallitukset ja lääninhallitusten
määräämät virkaeläinlääkärit.
Tähän liittyen valiokunta toteaa, että se
on mietinnössään hallituksen esityksestä Elintarviketurvallisuusviraston
perustamisen edellyttämistä muutoksista eräisiin
lakeihin (MmVM 2/2006 vp — HE 203/2005
vp) kiinnittänyt huomiota kunnaneläinlääkäreiden
asemaan valvonnassa. Kunnaneläinlääkärit
kokevat itsensä esteellisiksi valvoessaan omia asiakkaitaan.
Kun voimassa olevan eläinlääkintähuoltolain
(685/1990) 9 §:ssä säädetään
kunnan eläinlääkärin virasta,
valiokunta on pitänyt tarpeellisena, että kysymys
kunnaneläinlääkäreiden esteellisyydestä tulee
ottaa tarkasteltavaksi käynnissä olevan eläinlääkintähuollon
kokonaisuudistuksen yhteydessä.
Lakiin lisättäväksi ehdotetusta 7 §:n
2 momentista käy myös ilmi, että valtioneuvoston asetuksella
voitaisiin antaa tarkentavia säännöksiä muun
muassa valvonnasta ja valvonnassa noudatettavasta menettelystä.
Lakisääteisten hoitovaatimusten noudattaminen
on suorien tukien, ympäristötukien, luonnonhaittakorvauksen
ja eläinten hyvinvointituen saamisen ehtona. Valiokunta
kiinnittää huomiota siihen, että vuoden
2007 alusta täydentävät ehdot koskevat myös
EU:n osarahoitteisia pinta-alatukia, jolloin täydentävien
ehtojen valvonnan merkitys kasvaa nykyisestään.
Valiokunta pitääkin erittäin tärkeänä,
että lakisääteisten hoitovaatimusten
valvonta suoritetaan muun tilavalvonnan yhteydessä, jotta
valvontakäyntien määrä tiloilla
ei lisäänny.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä jäljempänä
esitettävin muutosehdotuksin.
Yksityiskohtaiset perustelut
18 a §.
Perustuslakivaliokunnan lausunnosta käy ilmi, että ehdotettuun
lakiin on lisättävä nimenomainen säännös
siitä, että tilaneuvonta on maksullista. Valiokunta
ehdottaa, että säännös lisätään
pykälän 1 momenttiin.
18 c §.
Jotta yleishallinto-oikeudelliset lait tulisivat perustuslakivaliokunnan
lausunnon mukaisesti sovellettaviksi kattavasti esitettyyn neuvontatoimintaan,
valiokunta ehdottaa 1 momenttia täsmennettäväksi.
Perustuslakivaliokunnan lausunnosta käy ilmi, että säännöksiä neuvontajärjestön
ja neuvojan hyväksynnän peruuttamisesta tulee
täsmentää. Valiokunta ehdottaa 2 momentin
säännöksiä täydennettäviksi
perustuslakivaliokunnan lausunnossa esitetyn mukaisesti.
18 d §.
Suunniteltaessa neuvontarekisterin käytännön
hallinnoinnin järjestämistä on käynyt
ilmi, että maa- ja metsätalousministeriön
tietopalvelukeskus ja kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset ovat
tahoja, joilla tulee olla oikeus käyttää neuvontarekisteriä tallettamalla
ja muuttamalla rekisterin tietoja. Sen sijaan Elintarviketurvallisuusvirasto
ja työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastot tarvitsevat
vain oikeuden saada rekisteristä tietoja teknisen käyttöyhteyden
avulla. Valiokunta ehdottaakin 2 momenttia muutettavaksi edellä todetun
käyttötarpeen mukaisesti. Lisäksi valiokunta
ehdottaa momenttiin lisättäväksi säännöksen
siitä, että tietoja luovutettaessa luovutuksensaajan
olisi esitettävä selvitys tietojen suojaamisesta.
Perustuslakivaliokunnan lausunnossa on tuotu esiin, että henkilörekisterissä säilytettävien
tietojen
säilyttämisaikoja koskevan sääntelyn
tulee lain tasolla olla kattavaa ja yksityiskohtaista ja että asiaa
koskevaa säännöstä on siten
syytä täydentää aikamääreellä.
Valiokunta toteaa, että valvontojen ja mahdollisten vahingonkorvauskysymysten
selvittämisen vuoksi rekisteriin talletetut tiedot tulisi
voida säilyttää rekisterissä ainakin
10 vuoden ajan. Valiokunta ehdottaakin pykälän
4 momenttia muutettavaksi siten, että tiedot säilytettäisiin
rekisterissä 10 vuoden ajan sen kalenterivuoden päättymisestä,
jona neuvontaa on annettu.