Perustelut

Valiokunta toteaa, että esityksen antamiseen ovat vaikuttaneet nykyisen ja sitä edeltävän hallituksen linjaukset kehittää valtion keskushallinnon rakenteita siten, että strateginen päätöksenteko ja toimeenpano pidetään erillään. Siten ministeriön tulisi olla ohjaava, valtioneuvoston päätöksenteon valmisteluun ja yhteiskuntapolitiikan strategisiin kysymyksiin sekä kansainvälisiin asioihin suuntautunut virasto, jonka asettamia tavoitteita ja linjauksia sen alainen hallinto toteuttaa. Operatiiviset ja muut kuin valtakunnalliset kehittämistehtävät sijoitetaan ministeriötä alemmalle tasolle tai siirretään alue- ja paikallistasolle. Esityksen lähtökohtana onkin, että maatalous- ja maaseutupolitiikan toimeenpano muodostaa sellaisen viranomaistehtävien kokonaisuuden, joka tulee hoitaa yhdessä virastossa. Varsinaisia toimeenpanotehtäviä hoidettaisiin nykyiseen tapaan pääasiassa alue- ja paikallistasolla.

Edellä esitetyn mukaisesti esityksessä ehdotetaan maataloushallinnon suunnittelu-, ohjaus- ja toimeenpanotehtävien keskittämistä perustettavalle keskusvirastolle, jonka nimeksi tulisi Maaseutuvirasto. Tarkoituksena on myös jatkaa valtion toimintojen alueellistamista sijoittamalla Maaseutuvirasto Seinäjoelle. Maaseutuvirasto aloittaisi toimintansa Helsingissä toukokuussa 2007. Maaseutuviraston toimintojen siirtäminen Seinäjoelle tapahtuisi vaiheittain vuosien 2008—2011 aikana.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että vaikka laissa säädettäisiin maaseutuviraston tehtävistä, tehtävien tarkemmasta sisällöstä ja niiden hoitamiseen tarvittavasta toimivallasta säädettäisiin kutakin tehtäväkokonaisuutta koskevassa lainsäädännössä. Tukien maksuliike-, kirjanpito- ja perintätehtäviä siirrettäisiin kuitenkin jo tässä yhteydessä Maaseutuviraston hoidettavaksi muuttamalla maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annettua lakia. Tietopalvelukeskuksen tehtävät keskitettäisiin tietohallinnon asiantuntijapalveluihin, tietopalveluihin ja maaseutuelinkeinotilastojen tuottamiseen ja julkaisemiseen.

Valiokunta pitää sinänsä tarkoituksenmukaisena sitä, että maa- ja metsätalousministeriön kaikki toimeenpanotehtävät kootaan yhdelle viranomaisyksikölle. Maaseutuviraston perustaminen selkeyttää maataloushallinnon työnjakoa, mikä on omiaan helpottamaan viljelijöiden ja heidän sidosryhmiensä asiointia maataloushallinnon kanssa. Tähän liittyen valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että uudistuksesta ja uuden viraston tehtävistä tiedotetaan laajasti. Valiokunta pitää myös erittäin tärkeänä, että Maaseutuviraston toiminnan alkaessa ja toimintoja alueellistettaessa syntyy välitön vuorovaikutus ja hyvä yhteistyö hallinnon tehtäviä hoitavien viranomaisten ja hallinnon asiakkaita edustavien eri tahojen välillä sekä toisaalta eri viranomaisten välillä. Valiokunta katsookin, että jo Maaseutuviraston perustamisen yhteydessä Helsingissä tulee luoda toimivat yhteydenpito- ja yhteistyömenettelyt viljelijä- ja maaseutuväestön eri tahojen, etujärjestöjen sekä muiden sidosryhmien ja eri virastojen kanssa. Viraston perustamisessa tulee ottaa huomioon muun muassa tarve asettaa erilaisia toimielimiä, kuten neuvottelukuntia, työryhmiä ja yhteistyöryhmiä.

Valiokunta toteaa, että vuorovaikutuksen ja hyvän yhteistyön tarve korostuu Maaseutuviraston itsenäisen aseman ja sen toiminnallisen laajuuden vuoksi. Virasto toimisi maksajavirastona ja hallintoviranomaistehtäviä hoitavana viranomaisena. Kansallisten tukijärjestelmien toimeenpanosta vastaavana viranomaisena Maaseutuvirasto vastaisi toimialaansa kuuluvien tuki- ja kiintiöjärjestelmien toimeenpanon suunnittelusta sekä toimeenpanossa tarvittavien ohjeiden, päätöskaavojen ja lomakkeiden laatimisesta ja ylläpidosta sekä toimeenpanoa koskevasta koulutuksesta ja neuvonnasta. EU-tukien lisäksi Maaseutuvirasto hallinnoisi kokonaan kansallisesti rahoitettavia tukia.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että uuden viraston perustaminen toisi maataloushallintoon uuden lisätason. Sen vuoksi toimiva yhteistyö ministeriön ja viraston välillä tulee olemaan välttämätöntä. Erityisen tärkeätä tämä yhteistyö on osallistuttaessa päätöksentekoon Euroopan yhteisön toimielimissä sekä kansallisen lainsäädännön valmistelussa. Tärkeää on myös, että tehtävä- ja vastuujako maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ja Maaseutuviraston välillä tulee mahdollisimman selkeäksi.

Valiokunta korostaa sitä, että Maaseutuviraston perustaminen ja alueellistaminen asettavat suuria haasteita myös poliittisen päätöksenteon ja toimeenpanon väliselle vuorovaikutukselle. Poliittisen päätöksenteon valmistelussa tarvitaan käytännön toimeenpanon asiantuntemusta. Toimeenpanon kannalta on taas äärimmäisen tärkeää taata ennakoiva, viivytyksetön ja virheetön tiedonkulku poliittisen päätöksenteon valmistelusta. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että selkeästi määritellään maa- ja metsätalousministeriön ja Maaseutuviraston tehtävänjako, organisaation osien vastuusuhteet sekä tätä kautta ne tahot, jotka vastaavat tiedonkulusta ja tekevät erityisen tiivistä yhteistyötä.

Maaseutuvirastossa päätettävät asiat ratkaisisi ylijohtaja, joka voisi työjärjestyksellä siirtää ratkaisuvaltaa myös viraston muulle virkamiehelle. Ylijohtaja voisi kuitenkin esityksen mukaan pidättää itsellään päätösvallan asiassa, jonka virkamies työjärjestyksen mukaan saisi ratkaista. Valiokunta toteaa, että lakiehdotuksen mukainen päätöksentekomenettely muodostaa sinänsä perustan viraston tehokkaalle toiminnalle. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että järjestely ei saa johtaa päätöksenteon liialliseen keskittymiseen.

Valiokunta toteaa, että valtion vuoden 2007 talousarvioesityksessä on tarkoitus ottaa huomioon ne järjestelyt, joita viraston perustaminen sekä tehtävien ja määrärahojen siirtäminen ministeriöstä ja tietopalvelukeskuksesta virastoon edellyttävät. Esityksen vaatimat toimenpiteet on tarkoitus toteuttaa pääsääntöisesti voimavaroja uudelleen kohdentamalla. Lisämenot katetaan ministeriön hallinnonalan tuottavuuden noususta syntyvillä säästöillä valtioneuvoston vuosille 2007—2011 antamien menokehysten puitteissa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että viraston perustamisesta aiheutuvat kustannukset voidaan kattaa siten, ettei siitä aiheudu vaikutuksia muualle maataloushallintoon.

Valiokunta korostaa sitä, että henkilöstökysymysten järjestämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota Maaseutuvirastoa alueellistettaessa. Tärkeää on toisaalta, että alueellistamisessa Maaseutuvirastolle voidaan taata osaava henkilöstö, ja toisaalta, että nykyisin tehtäviä hoitavan henkilöstön oikeudet voidaan turvata.

Maaseutuviraston toimintojen siirtäminen Helsingistä Seinäjoelle toteutettaisiin edellä todetun mukaisesti vaiheittain vuodesta 2008 lukien. Esityksen perusteluissa on todettu, että muutoksen hallinta tulee olemaan erittäin vaativaa sekä henkilöstökysymysten että toiminnan jatkuvuuden varmistamisen kannalta. Valiokunta pitääkin erittäin tärkeänä, että osaamisen siirtämiseen, luottamuksen säilyttämiseen ja toiminnan turvaamiseen kohdistuvat epävarmuustekijät pystytään välttämään. Tätä edesauttaa se, että Maaseutuviraston toiminnan käynnistyminen maa- ja metsätalousministeriön yhteydessä Helsingissä antaa mahdollisuuden viraston johtamisen, organisoitumisen ja asioiden käsittelymenettelyjen suunnittelemiseen etukäteen. Valiokunta korostaa kuitenkin sitä, että muun muassa monimutkaisten ja laajojen tukijärjestelmien moitteeton toimeenpano on varmistettava kaikkien tilanteiden varalta. Viraston siirtyminen ei saa edes tilapäisesti heikentää viraston henkilöstön asiantuntemusta eikä siten asioiden käsittelyä.

Alueellistamisessa valiokunta pitää erittäin tärkeänä sitä, että Maaseutuviraston palvelujen antamisesta maamme kummallakin kansalliskielellä huolehditaan. Ruotsin kielellä annettavien palvelujen merkitystä alueellistamisessa korostaa maamme ruotsinkielisen maaseutuväestön laaja yksikielisyys. Valiokunta toteaakin, että uutta henkilöstöä viraston palvelukseen otettaessa tulee erityistä huomiota kiinnittää kotimaisten kielten taitoon.

Esityksen perusteluissa on todettu, että henkilöstöpoliittisia toimintatapoja viraston perustamisessa ja alueellistamisen toteuttamisessa ohjaa valtioneuvoston 23 päivänä maaliskuuta 2006 antama periaatepäätös, jonka tavoitteena on luoda yhtenäiset toimintatavat valtionhallinnossa tapahtuviin organisaation muutostilanteisiin. Periaatepäätöksestä käy ilmi muun ohella, että toimintayksikön palveluksessa olevan henkilöstön, jonka tehtäviä muutos koskee ja jolle on tarjottavissa tehtäviä uudessa tai siirtyvässä organisaatiossa, tulee ensisijaisesti siirtyä tämän organisaation palvelukseen. Jos henkilö ei siirry, hänelle etsitään samanlaisia tai vastaavia tehtäviä asianomaisessa toimintayksikössä tai muussa saman hallinnonalan toimintayksikössä. Jollei samalla hallinnonalalla ole tarjottavissa työtä tai jollei samalla hallinnonalalla tarjottava työ ole samalla työssäkäyntialueella, etsitään työtä toisen hallinnonalan toimintayksiköstä samalla työssäkäyntialueella. Edellä esitetyn lisäksi valiokunta pitää tärkeänä, että muun muassa tiedottamiseen, henkilökohtaisiin muutoskeskusteluihin ja henkilöstön tukemiseen muutoinkin kiinnitetään tarpeellista huomiota. Sen lisäksi, että henkilöstöä tulee tukea siirtymiseen, tulee myös kiinnittää erityistä huomiota sellaisten henkilöiden asemaan, jotka eivät tule siirtymään viraston uuteen toimipaikkaan. Siirtymävaiheen aikana myös etätyön tarjoamat mahdollisuudet on hyödynnettävä.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.