Perustelut
Valiokunta toteaa, että esityksen antamiseen ovat vaikuttaneet
nykyisen ja sitä edeltävän hallituksen
linjaukset kehittää valtion keskushallinnon rakenteita
siten, että strateginen päätöksenteko
ja toimeenpano pidetään erillään.
Siten ministeriön tulisi olla ohjaava, valtioneuvoston päätöksenteon
valmisteluun ja yhteiskuntapolitiikan strategisiin kysymyksiin sekä kansainvälisiin
asioihin suuntautunut virasto, jonka asettamia tavoitteita ja linjauksia
sen alainen hallinto toteuttaa. Operatiiviset ja muut kuin valtakunnalliset
kehittämistehtävät sijoitetaan ministeriötä alemmalle
tasolle tai siirretään alue- ja paikallistasolle.
Esityksen lähtökohtana onkin, että maatalous-
ja maaseutupolitiikan toimeenpano muodostaa sellaisen viranomaistehtävien
kokonaisuuden, joka tulee hoitaa yhdessä virastossa. Varsinaisia
toimeenpanotehtäviä hoidettaisiin nykyiseen tapaan
pääasiassa alue- ja paikallistasolla.
Edellä esitetyn mukaisesti esityksessä ehdotetaan
maataloushallinnon suunnittelu-, ohjaus- ja toimeenpanotehtävien
keskittämistä perustettavalle keskusvirastolle,
jonka nimeksi tulisi Maaseutuvirasto. Tarkoituksena on myös
jatkaa valtion toimintojen alueellistamista sijoittamalla Maaseutuvirasto
Seinäjoelle. Maaseutuvirasto aloittaisi toimintansa Helsingissä toukokuussa 2007.
Maaseutuviraston toimintojen siirtäminen Seinäjoelle
tapahtuisi vaiheittain vuosien 2008—2011 aikana.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että vaikka
laissa säädettäisiin maaseutuviraston
tehtävistä, tehtävien tarkemmasta sisällöstä ja
niiden hoitamiseen tarvittavasta toimivallasta säädettäisiin
kutakin tehtäväkokonaisuutta koskevassa lainsäädännössä.
Tukien maksuliike-, kirjanpito- ja perintätehtäviä siirrettäisiin
kuitenkin jo tässä yhteydessä Maaseutuviraston
hoidettavaksi muuttamalla maa- ja metsätalousministeriön
tietopalvelukeskuksesta annettua lakia. Tietopalvelukeskuksen tehtävät
keskitettäisiin tietohallinnon asiantuntijapalveluihin,
tietopalveluihin ja maaseutuelinkeinotilastojen tuottamiseen ja
julkaisemiseen.
Valiokunta pitää sinänsä tarkoituksenmukaisena
sitä, että maa- ja metsätalousministeriön kaikki
toimeenpanotehtävät kootaan yhdelle viranomaisyksikölle.
Maaseutuviraston perustaminen selkeyttää maataloushallinnon
työnjakoa, mikä on omiaan helpottamaan viljelijöiden ja
heidän sidosryhmiensä asiointia maataloushallinnon
kanssa. Tähän liittyen valiokunta pitää erittäin
tärkeänä, että uudistuksesta
ja uuden viraston tehtävistä tiedotetaan laajasti.
Valiokunta pitää myös erittäin
tärkeänä, että Maaseutuviraston
toiminnan alkaessa ja toimintoja alueellistettaessa syntyy välitön
vuorovaikutus ja hyvä yhteistyö hallinnon tehtäviä hoitavien viranomaisten
ja hallinnon asiakkaita edustavien eri tahojen välillä sekä toisaalta
eri viranomaisten välillä. Valiokunta katsookin,
että jo Maaseutuviraston perustamisen yhteydessä Helsingissä tulee
luoda toimivat yhteydenpito- ja yhteistyömenettelyt viljelijä-
ja maaseutuväestön eri tahojen, etujärjestöjen
sekä muiden sidosryhmien ja eri virastojen kanssa. Viraston
perustamisessa tulee ottaa huomioon muun muassa tarve asettaa erilaisia
toimielimiä, kuten neuvottelukuntia, työryhmiä ja
yhteistyöryhmiä.
Valiokunta toteaa, että vuorovaikutuksen ja hyvän
yhteistyön tarve korostuu Maaseutuviraston itsenäisen
aseman ja sen toiminnallisen laajuuden vuoksi. Virasto toimisi maksajavirastona ja
hallintoviranomaistehtäviä hoitavana viranomaisena.
Kansallisten tukijärjestelmien toimeenpanosta vastaavana
viranomaisena Maaseutuvirasto vastaisi toimialaansa kuuluvien tuki-
ja kiintiöjärjestelmien toimeenpanon suunnittelusta
sekä toimeenpanossa tarvittavien ohjeiden, päätöskaavojen
ja lomakkeiden laatimisesta ja ylläpidosta sekä toimeenpanoa
koskevasta koulutuksesta ja neuvonnasta. EU-tukien lisäksi
Maaseutuvirasto hallinnoisi kokonaan kansallisesti rahoitettavia
tukia.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että uuden
viraston perustaminen toisi maataloushallintoon uuden lisätason.
Sen vuoksi toimiva yhteistyö ministeriön ja viraston
välillä tulee olemaan välttämätöntä.
Erityisen tärkeätä tämä yhteistyö on
osallistuttaessa päätöksentekoon Euroopan
yhteisön toimielimissä sekä kansallisen lainsäädännön
valmistelussa. Tärkeää on myös, että tehtävä-
ja vastuujako maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen
ja Maaseutuviraston välillä tulee mahdollisimman
selkeäksi.
Valiokunta korostaa sitä, että Maaseutuviraston
perustaminen ja alueellistaminen asettavat suuria haasteita myös
poliittisen päätöksenteon ja toimeenpanon
väliselle vuorovaikutukselle. Poliittisen päätöksenteon
valmistelussa tarvitaan käytännön toimeenpanon
asiantuntemusta. Toimeenpanon kannalta on taas äärimmäisen tärkeää taata
ennakoiva, viivytyksetön ja virheetön tiedonkulku
poliittisen päätöksenteon valmistelusta.
Valiokunta pitääkin tärkeänä,
että selkeästi määritellään
maa- ja metsätalousministeriön ja Maaseutuviraston
tehtävänjako, organisaation osien vastuusuhteet
sekä tätä kautta ne tahot, jotka vastaavat
tiedonkulusta ja tekevät erityisen tiivistä yhteistyötä.
Maaseutuvirastossa päätettävät
asiat ratkaisisi ylijohtaja, joka voisi työjärjestyksellä siirtää ratkaisuvaltaa
myös viraston muulle virkamiehelle. Ylijohtaja voisi kuitenkin
esityksen mukaan pidättää itsellään
päätösvallan asiassa, jonka virkamies
työjärjestyksen mukaan saisi ratkaista. Valiokunta
toteaa, että lakiehdotuksen mukainen päätöksentekomenettely
muodostaa sinänsä perustan viraston tehokkaalle
toiminnalle. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota
siihen, että järjestely ei saa johtaa päätöksenteon liialliseen
keskittymiseen.
Valiokunta toteaa, että valtion vuoden 2007 talousarvioesityksessä on
tarkoitus ottaa huomioon ne järjestelyt, joita
viraston perustaminen sekä tehtävien ja määrärahojen
siirtäminen ministeriöstä ja tietopalvelukeskuksesta
virastoon edellyttävät. Esityksen vaatimat toimenpiteet
on tarkoitus toteuttaa pääsääntöisesti
voimavaroja uudelleen kohdentamalla. Lisämenot katetaan
ministeriön hallinnonalan tuottavuuden noususta syntyvillä säästöillä valtioneuvoston
vuosille
2007—2011 antamien menokehysten puitteissa. Valiokunta
pitää välttämättömänä, että viraston
perustamisesta aiheutuvat kustannukset voidaan
kattaa siten, ettei siitä aiheudu vaikutuksia muualle
maataloushallintoon.
Valiokunta korostaa sitä, että henkilöstökysymysten
järjestämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota
Maaseutuvirastoa alueellistettaessa. Tärkeää on
toisaalta, että alueellistamisessa Maaseutuvirastolle voidaan
taata osaava henkilöstö, ja toisaalta, että nykyisin
tehtäviä hoitavan henkilöstön
oikeudet voidaan turvata.
Maaseutuviraston toimintojen siirtäminen Helsingistä Seinäjoelle
toteutettaisiin edellä todetun mukaisesti vaiheittain vuodesta
2008 lukien. Esityksen perusteluissa on todettu, että muutoksen
hallinta tulee olemaan erittäin vaativaa sekä henkilöstökysymysten
että toiminnan jatkuvuuden varmistamisen kannalta. Valiokunta
pitääkin erittäin tärkeänä,
että osaamisen siirtämiseen, luottamuksen säilyttämiseen
ja toiminnan turvaamiseen kohdistuvat epävarmuustekijät
pystytään välttämään.
Tätä edesauttaa se, että Maaseutuviraston
toiminnan käynnistyminen maa- ja metsätalousministeriön
yhteydessä Helsingissä antaa mahdollisuuden viraston
johtamisen, organisoitumisen ja asioiden käsittelymenettelyjen
suunnittelemiseen etukäteen. Valiokunta korostaa kuitenkin
sitä, että muun muassa monimutkaisten ja laajojen
tukijärjestelmien moitteeton toimeenpano on varmistettava kaikkien
tilanteiden varalta. Viraston siirtyminen ei saa edes tilapäisesti
heikentää viraston henkilöstön
asiantuntemusta eikä siten asioiden käsittelyä.
Alueellistamisessa valiokunta pitää erittäin tärkeänä sitä,
että Maaseutuviraston palvelujen antamisesta maamme kummallakin
kansalliskielellä huolehditaan. Ruotsin kielellä annettavien palvelujen
merkitystä alueellistamisessa korostaa maamme ruotsinkielisen
maaseutuväestön laaja yksikielisyys. Valiokunta
toteaakin, että uutta henkilöstöä viraston
palvelukseen otettaessa tulee erityistä huomiota kiinnittää kotimaisten
kielten taitoon.
Esityksen perusteluissa on todettu, että henkilöstöpoliittisia
toimintatapoja viraston perustamisessa ja alueellistamisen toteuttamisessa
ohjaa valtioneuvoston 23 päivänä maaliskuuta 2006
antama periaatepäätös, jonka tavoitteena on
luoda yhtenäiset toimintatavat valtionhallinnossa tapahtuviin
organisaation muutostilanteisiin. Periaatepäätöksestä käy
ilmi muun ohella, että toimintayksikön palveluksessa
olevan henkilöstön, jonka tehtäviä muutos
koskee ja jolle on tarjottavissa tehtäviä uudessa
tai siirtyvässä organisaatiossa, tulee ensisijaisesti
siirtyä tämän organisaation palvelukseen.
Jos henkilö ei siirry, hänelle etsitään
samanlaisia tai vastaavia tehtäviä asianomaisessa
toimintayksikössä tai muussa saman hallinnonalan
toimintayksikössä. Jollei samalla hallinnonalalla
ole tarjottavissa työtä tai jollei samalla hallinnonalalla
tarjottava työ ole samalla työssäkäyntialueella,
etsitään työtä toisen hallinnonalan
toimintayksiköstä samalla työssäkäyntialueella.
Edellä esitetyn lisäksi valiokunta pitää tärkeänä,
että muun muassa tiedottamiseen, henkilökohtaisiin
muutoskeskusteluihin ja henkilöstön tukemiseen
muutoinkin kiinnitetään tarpeellista huomiota.
Sen lisäksi, että henkilöstöä tulee
tukea siirtymiseen, tulee myös kiinnittää erityistä huomiota
sellaisten henkilöiden asemaan, jotka eivät tule
siirtymään viraston uuteen toimipaikkaan. Siirtymävaiheen aikana
myös etätyön tarjoamat mahdollisuudet on
hyödynnettävä.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.