Perustelut

Voimassa oleva luopumisjärjestelmä perustuu maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annettuun lakiin (612/2006), joka tuli voimaan vuoden 2007 alusta. Lakia sovelletaan luopumisiin, jotka toteutetaan vuosina 2007—2014. Alun perin laki koski vuosina 2007—2010 toteutettuja luopumisia, mutta luopumisaikaa jatkettiin lailla (1787/2009) vuoden 2014 loppuun. Tuolloin lakiin tehtiin myös eräitä tuen saannin edellytyksiä koskevia muutoksia. Jollei lakia muuteta siten, että luopumisen toteuttamisaikaa jatketaan, vuoden 2014 jälkeen luopuminen tuen avulla maatalouden harjoittamisesta ei enää ole mahdollista.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että luopumistukijärjestelmän tarkoituksena on ollut sukupolvenvaihdosten edistäminen siten, että maatiloille saadaan riittävän varhain tilanpidon vastuulleen ottavia jatkajia. Toinen tavoite on ollut maatalouden rakenteen kehittäminen. Lisäksi tavoitteena on ollut turvata luopuvien maatalousyrittäjien toimeentulo siten, että maatalouden harjoittamisesta luopuminen ennen vanhuuseläkeiän saavuttamista ylipäätään on mahdollista.

Valiokunta toteaa, että EU:ssa valmistaudutaan parhaillaan uuteen rahastokauteen, joka tullee koskemaan vuosia 2014—2020. Tätä varten EU:n komissio on antanut vuoden 2011 lokakuussa jäsenvaltioille luonnokset lainsäädäntökokonaisuudeksi, joka tulee koskemaan sekä yhteistä maatalouspolitiikkaa ja sen rahoitusta että maaseudun kehittämistä ja lisäksi EU:n rakennerahastoja. Asetusluonnoksiin ei tällä hetkellä sisälly säännöksiä maatalousyrittäjien varhaiseläkejärjestelmästä. EU:n komissio uusii myös valtiontukisääntönsä, joiden soveltamisaika pääosin päättyy vuoden 2013 lopussa. Toistaiseksi luonnoksia maatalouden uusiksi valtiontukisäännöksiksi ei ole vielä annettu jäsenvaltioille.

Käsiteltävänä olevan esityksen tavoitteena on tasapainottaa valtion tuloja ja menoja vähentämällä luopumistukijärjestelmästä aiheutuvia kustannuksia. Valiokunta pitää tärkeänä kustannusten vähentämistä siten, että tukijärjestelmä supistettunakin mahdollisimman pitkälle edistää niitä edellä todettuja keskeisiä tavoitteita, joita järjestelmälle on alun perin asetettu.

Esityksessä ehdotetaan maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annettua lakia muutettavaksi siten, että vuoden 2013 alusta laista kumottaisiin lain 16 §, jossa säädetään lisäalueluovutuksista luopumistapana. Parhaillaan toteutetaan kuitenkin sellaisia sukupolvenvaihdoksia, jotka on aloitettu siten, että kotitilan tuleva tilanpidon jatkaja on jo hankkinut nimiinsä sellaisen tilan, jonka nojalla hänelle on myönnetty nuoren viljelijän aloitustuki. Tällöin kotitilan tai muun lähisukulaisen maatilan hankintaa ei enää voida toteuttaa siten, että sen luovuttajille myönnettäisiin luopumistuki sukupolvenvaihdoksen perusteella, vaan luopumistapana on lisäalueen luovutus toiseen maatilaan. Valiokunta pitää tärkeänä, että nämä sukupolvenvaihdokset voidaan ehdotetun lainmuutoksen estämättä saattaa loppuun suunnitellulla tavalla. Siten on esityksen mukaisesti tarpeellista lisätä lakiin uusi 77 a §, jossa säädetään tästä mahdollisuudesta.

Vuoden 2014 alusta luopujien vähimmäisikä maatilan sukupolvenvaihdoksissa olisi 59 vuotta, jos luovutuksensaaja on luopujan lapsi tai muu lähisukulainen. Jos luovutuksensaaja on muu henkilö, vähimmäisikä säilyisi voimassa olevan lain mukaisena eli olisi edelleen 60 vuotta. Myös porotalouden harjoittajia koskeva ikäraja 56 vuotta jäisi ennalleen. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että tarkoituksena on kuitenkin, että luopumistukijärjestelmän avulla on edelleen mahdollista toteuttaa sukupolvenvaihdos keskimääräistä aikaisemmin. Jo nyt keski-ikä eläkkeelle siirtymisessä ilman luopumistuen vaikutusta on 61,3 vuotta ja luopumistuki mukaan lukien 60,7 vuotta. Kuitenkin luovuttavan osapuolen iän nouseminen nostaa yleensä myös jatkajan ikää, jos sukupolvenvaihdos toteutetaan perhepiirissä. Valiokunta kiinnittääkin huomiota siihen, että soveliaan jatkajan saaminen maatiloille on jatkossa entistä haasteellisempaa, kun ottaa huomioon myös maatalouden epävarmuustekijät ja muiden elinkeinosektoreiden vetovoimatekijät.

Jotta luopujilla olisi muuttuvista ikärajoista huolimatta riittävästi mahdollisuuksia maatilojensa sukupolvenvaihdosten järjestämiseen, esityksessä ehdotetaan, että nykyinen vuoden aika, jona luopumistukea voi hakea ennen luopumisiän saavuttamista, pidennetään kahteen vuoteen. Valiokunta toteaakin, että sukupolvenvaihdoksen ajoittumisen suhteen on otettava huomioon myös ne vaikutukset, joita tuen hakuajan pidentämisellä on sukupolvenvaihdosta toteutettaessa. Luopujan ikärajan nostaminen tarkoittaa sitä ikää, jonka täytyttyä luopumistukea aletaan maksaa luopujalle. Sen sijaan, kun luopumistukea voi hakea jo kaksi vuotta ennen tämän ikärajan täyttymistä, myös itse sukupolvenvaihdoksen voi toteuttaa jo hakemuksen jättämisen jälkeen. Tällaisessa tilanteessa jatkajan ikä ei siten välttämättä nouse kuin vuodella. Kun luopujien ikä jo nyt keskimäärin ylittää olennaisesti nykyisen vähimmäisiän, useassa tapauksessa lainmuutoksella ei välttämättä ole lainkaan vaikutusta jatkajan ikään.

Esityksessä sukupolvenvaihdosten ehtoja ehdotetaan tiukennettaviksi myös siten, että maatilalta saatavaa yrittäjätuloa korotettaisiin. Nykyinen 10 000 euron vuotuinen yrittäjätulo vuodessa luovutuksensaajaa kohden ehdotetaan nostettavaksi 15 000 euroon vuoden 2013 alusta lukien, mikä voi vaikuttaa sukupolvenvaihdoksiin. Toisaalta liian matala yrittäjätulovaatimus voi edistää tuettavia sukupolvenvaihdoksia myös sellaisilla tiloilla, joilla itse asiassa ei ole riittäviä edellytyksiä pitkäjänteiseen maatalouden harjoittamiseen. Jatkajalta edellytetään sitoutumista maatalouden harjoittamiseen tuen maksamisen ajaksi, vähintään kuitenkin viideksi vuodeksi. Jos jatkaja lopettaa maatalouden harjoittamisen vastoin sitoumustaan ilman laissa säädettyä syytä, eläkelaitos perii luopujalle maksettavan tuen pääoma-arvon jatkajalta. Jotta tällaisilta tapauksilta vältyttäisiin, on maatilalta edellytettävä riittävää tulopohjaa.

Ehdotetuissa tukijärjestelmän muutoksissa on otettu huomioon mahdollisuus, että tukijärjestelmää jatkettaisiin vuoden 2014 jälkeenkin huolimatta siitä, että edellä todetun mukaisesti näyttää siltä, ettei varhaiseläkejärjestelmää EU:n lainsäädännössä ainakaan EU:n osaksi rahoittamana jatketa. Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on todettu, että tukijärjestelmää mahdollisesti jatkettaessa nyt ehdotettuihin tukiehtoihin ei ole tarkoitus tehdä muutoksia.

Valiokunta pitää tärkeänä, että tukijärjestelmään nyt tehtävistä muutoksista tiedotetaan siten, että luopumista suunnittelevilla viljelijöillä on mahdollisimman täsmällinen ja ajantasainen tieto tukijärjestelmän sisällöstä ja tuen edellytyksistä sekä menettelystä tukea haettaessa.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.