Perustelut
Voimassa oleva luopumisjärjestelmä perustuu maatalouden
harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annettuun lakiin (612/2006),
joka tuli voimaan vuoden 2007 alusta. Lakia sovelletaan luopumisiin,
jotka toteutetaan vuosina 2007—2014. Alun perin laki koski
vuosina 2007—2010 toteutettuja luopumisia, mutta luopumisaikaa jatkettiin
lailla (1787/2009) vuoden 2014 loppuun. Tuolloin lakiin
tehtiin myös eräitä tuen saannin edellytyksiä koskevia
muutoksia. Jollei lakia muuteta siten, että luopumisen
toteuttamisaikaa jatketaan, vuoden 2014 jälkeen luopuminen
tuen avulla maatalouden harjoittamisesta ei enää ole
mahdollista.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että luopumistukijärjestelmän
tarkoituksena on ollut sukupolvenvaihdosten edistäminen
siten, että maatiloille saadaan riittävän
varhain tilanpidon vastuulleen ottavia jatkajia. Toinen tavoite
on ollut maatalouden rakenteen kehittäminen. Lisäksi
tavoitteena on ollut turvata luopuvien maatalousyrittäjien
toimeentulo siten, että maatalouden harjoittamisesta luopuminen
ennen vanhuuseläkeiän saavuttamista ylipäätään
on mahdollista.
Valiokunta toteaa, että EU:ssa valmistaudutaan parhaillaan
uuteen rahastokauteen, joka tullee koskemaan vuosia 2014—2020.
Tätä varten EU:n komissio on antanut vuoden 2011
lokakuussa jäsenvaltioille luonnokset lainsäädäntökokonaisuudeksi,
joka tulee koskemaan sekä yhteistä maatalouspolitiikkaa
ja sen rahoitusta että maaseudun kehittämistä ja
lisäksi EU:n rakennerahastoja. Asetusluonnoksiin ei tällä hetkellä sisälly
säännöksiä maatalousyrittäjien
varhaiseläkejärjestelmästä.
EU:n komissio uusii myös valtiontukisääntönsä,
joiden soveltamisaika pääosin päättyy
vuoden 2013 lopussa. Toistaiseksi luonnoksia maatalouden uusiksi
valtiontukisäännöksiksi ei ole vielä annettu
jäsenvaltioille.
Käsiteltävänä olevan esityksen
tavoitteena on tasapainottaa valtion tuloja ja menoja vähentämällä luopumistukijärjestelmästä
aiheutuvia kustannuksia.
Valiokunta pitää tärkeänä kustannusten
vähentämistä siten, että tukijärjestelmä supistettunakin
mahdollisimman pitkälle edistää niitä edellä todettuja
keskeisiä tavoitteita, joita järjestelmälle
on alun perin asetettu.
Esityksessä ehdotetaan maatalouden harjoittamisesta
luopumisen tukemisesta annettua lakia muutettavaksi siten, että vuoden
2013 alusta laista kumottaisiin lain 16 §, jossa säädetään
lisäalueluovutuksista luopumistapana. Parhaillaan toteutetaan
kuitenkin sellaisia sukupolvenvaihdoksia, jotka on aloitettu siten,
että kotitilan tuleva tilanpidon jatkaja on jo hankkinut
nimiinsä sellaisen tilan, jonka nojalla hänelle
on myönnetty nuoren viljelijän aloitustuki. Tällöin
kotitilan tai muun lähisukulaisen maatilan hankintaa ei
enää voida toteuttaa siten, että sen
luovuttajille myönnettäisiin luopumistuki sukupolvenvaihdoksen
perusteella, vaan luopumistapana on lisäalueen luovutus
toiseen maatilaan. Valiokunta pitää tärkeänä,
että nämä sukupolvenvaihdokset voidaan
ehdotetun lainmuutoksen estämättä saattaa
loppuun suunnitellulla tavalla. Siten on esityksen mukaisesti tarpeellista
lisätä lakiin uusi 77 a §, jossa
säädetään tästä mahdollisuudesta.
Vuoden 2014 alusta luopujien vähimmäisikä maatilan
sukupolvenvaihdoksissa olisi 59 vuotta, jos luovutuksensaaja on
luopujan lapsi tai muu lähisukulainen. Jos luovutuksensaaja
on muu henkilö, vähimmäisikä säilyisi
voimassa olevan lain mukaisena eli olisi edelleen 60 vuotta. Myös
porotalouden harjoittajia koskeva ikäraja 56 vuotta jäisi
ennalleen. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen,
että tarkoituksena on kuitenkin, että luopumistukijärjestelmän
avulla on edelleen mahdollista toteuttaa sukupolvenvaihdos keskimääräistä aikaisemmin.
Jo nyt keski-ikä eläkkeelle siirtymisessä ilman
luopumistuen vaikutusta on 61,3 vuotta ja luopumistuki mukaan lukien
60,7 vuotta. Kuitenkin luovuttavan osapuolen iän nouseminen
nostaa yleensä myös jatkajan ikää,
jos sukupolvenvaihdos toteutetaan perhepiirissä. Valiokunta
kiinnittääkin huomiota siihen, että soveliaan
jatkajan saaminen maatiloille on jatkossa entistä haasteellisempaa,
kun ottaa huomioon myös maatalouden epävarmuustekijät
ja muiden elinkeinosektoreiden vetovoimatekijät.
Jotta luopujilla olisi muuttuvista ikärajoista huolimatta
riittävästi mahdollisuuksia maatilojensa sukupolvenvaihdosten
järjestämiseen, esityksessä ehdotetaan,
että nykyinen vuoden aika, jona luopumistukea voi hakea
ennen luopumisiän saavuttamista, pidennetään
kahteen vuoteen. Valiokunta toteaakin, että sukupolvenvaihdoksen
ajoittumisen suhteen on otettava huomioon myös
ne vaikutukset, joita tuen hakuajan pidentämisellä on
sukupolvenvaihdosta toteutettaessa. Luopujan ikärajan nostaminen
tarkoittaa sitä ikää, jonka täytyttyä luopumistukea
aletaan maksaa luopujalle. Sen sijaan, kun luopumistukea voi hakea
jo kaksi vuotta ennen tämän ikärajan
täyttymistä, myös itse sukupolvenvaihdoksen
voi toteuttaa jo hakemuksen jättämisen jälkeen.
Tällaisessa tilanteessa jatkajan ikä ei siten välttämättä nouse
kuin vuodella. Kun luopujien ikä jo nyt keskimäärin
ylittää olennaisesti nykyisen vähimmäisiän,
useassa tapauksessa lainmuutoksella ei välttämättä ole
lainkaan vaikutusta jatkajan ikään.
Esityksessä sukupolvenvaihdosten ehtoja ehdotetaan
tiukennettaviksi myös siten, että maatilalta saatavaa
yrittäjätuloa korotettaisiin. Nykyinen 10 000
euron vuotuinen yrittäjätulo vuodessa luovutuksensaajaa
kohden ehdotetaan nostettavaksi 15 000 euroon vuoden 2013
alusta lukien, mikä voi vaikuttaa sukupolvenvaihdoksiin.
Toisaalta liian matala yrittäjätulovaatimus voi
edistää tuettavia sukupolvenvaihdoksia myös
sellaisilla tiloilla, joilla itse asiassa ei ole riittäviä edellytyksiä pitkäjänteiseen
maatalouden harjoittamiseen. Jatkajalta edellytetään
sitoutumista maatalouden harjoittamiseen tuen maksamisen ajaksi,
vähintään kuitenkin viideksi vuodeksi.
Jos jatkaja lopettaa maatalouden harjoittamisen vastoin sitoumustaan
ilman laissa säädettyä syytä,
eläkelaitos perii luopujalle maksettavan tuen pääoma-arvon
jatkajalta. Jotta tällaisilta tapauksilta vältyttäisiin,
on maatilalta edellytettävä riittävää tulopohjaa.
Ehdotetuissa tukijärjestelmän muutoksissa
on otettu huomioon mahdollisuus, että tukijärjestelmää jatkettaisiin
vuoden 2014 jälkeenkin huolimatta siitä, että edellä todetun
mukaisesti näyttää siltä, ettei
varhaiseläkejärjestelmää EU:n lainsäädännössä ainakaan
EU:n osaksi rahoittamana jatketa. Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on
todettu, että tukijärjestelmää mahdollisesti
jatkettaessa nyt ehdotettuihin tukiehtoihin ei ole tarkoitus tehdä muutoksia.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että tukijärjestelmään nyt tehtävistä muutoksista
tiedotetaan siten, että luopumista suunnittelevilla viljelijöillä on
mahdollisimman täsmällinen ja ajantasainen tieto
tukijärjestelmän sisällöstä ja
tuen edellytyksistä sekä menettelystä tukea
haettaessa.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.