Perustelut

Yleistä

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että yhdistettävät virastot sekä maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosasto toimivat nykyisin samojen horisontaalisten Euroopan yhteisön säädösten täytäntöönpanijoina esimerkiksi elintarvikkeiden hygieenisen ja kemiallisen turvallisuuden ja laadun, eläinten ja ihmisten välillä tarttuvien tautien, elintarvikkeiden jäljitettävyyden ja aitouden (luonnonmukainen tuotanto, muuntogeeniset organismit), eläintuotannon sivutuotteiden sekä eläinten, kasvien ja elintarvikkeiden kansainvälisen kaupan valvonnassa. Hajautettu hallinto on aiheuttanut valvonnassa päällekkäisyyksiä ja erilaisia käytäntöjä sekä useasta eri lähteestä tulevaa ohjeistusta sekä valvojille että valvontakohteille. Hajanaisuus on ongelmallista myös virastojen ohjauksen kannalta, kun yhteisen toimintaympäristön muutoksien vaikutuksia toimialan tehtäviin joudutaan jakamaan osiksi kunkin viraston tulostavoitteisiin.

Edellä esitetyn perusteella valiokunta pitääkin tärkeänä tavoitteena sitä, että kaikki elintarvike- ja eläinlääkintähallinnon keskushallintoviranomaiset voidaan koota yhdeksi toimijaksi, Elintarviketurvallisuusvirastoksi, jolloin hallintoa voidaan selkeyttää ja voimavarojen käyttöä tehostaa. Uuden viraston keskeinen tehtävä on elintarviketurvallisuuden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden ja kasvintuotannon edellytysten varmistaminen. Esityksestä käy ilmi, että virasto toimisi elintarvike- ja eläinlääkintävalvonnassa ensisijaisesti johto-, suunnittelu-, ohjaus- ja kehittämistehtävissä sekä kansallisena vertailulaboratoriona. Virastolle kuuluisi myös operatiivisia valvontatehtäviä muun muassa lihantarkastuksessa, eläinlääkinnällisessä rajatarkastuksessa, kasvintarkastuksessa, siementarkastuksessa, rehuvalvonnassa, lannoitevalvonnassa ja luonnonmukaisen tuotannon tarkastuksessa sekä EU:n kokonaan rahoittamien tukien täydentäviin ehtoihin liittyvien tiettyjen lakisääteisten hoitovaatimusten valvonnassa. Lisäksi virasto tekisi hallinnonalan tutkimus- ja kehittämisstrategian mukaista tutkimusta toimialansa poliittisen päätöksenteon pohjaksi ja yhteiskunnan kehittämiseksi sekä hankkisi, arvioisi ja välittäisi muualla tuotettua tietoa päättäjien ja toimijoiden käyttöön. Valiokunta toteaakin, että Elintarviketurvallisuusviraston perustamisella saadaan synergiaetua ja päällekkäisyyksien poistoa sekä yhteisiä toimintatapoja koko elintarviketuotantoketjun valvonnassa sekä toimialan päätöksentekoa palvelevassa tutkimuksessa ja laboratoriotoiminnassa.

Tutkimuksen ja viranomaistehtävien riippumattomuus

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että uusi virasto tulisi tekemään sekä toimialansa viranomaistehtäviä että tutkimusta. Tutkimuksella tarkoitettaisiin tässä yhteydessä laboratoriotutkimuksia, tieteellistä tutkimusta ja riskinarviointia. Elintarviketurvallisuusviraston tutkimustoiminta olisi niin sanottua sektoritutkimusta, jolla tarkoitetaan ministeriöiden alaista tutkimustoimintaa erotuksena yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimustoiminnasta. Sektoritutkimusta tekeviä valtion laitoksia ohjaamalla ministeriöt varmistavat, että laitokset tuottavat hallinnonalan tarvitsemaa tutkimustietoa. Sektoritutkimuksen ohjausta on linjattu muun muassa 7.4.2005 annetussa valtioneuvoston periaatepäätöksessä julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellisesta kehittämisestä.

Valiokunta toteaa, että Elintarviketurvallisuusvirastolle esitettyjen tutkimus- ja valvontatehtävien sijoittaminen samaan virastoon tehostaisi tutkimustiedon käyttöä ja käyttökelpoisuutta sekä varmistaisi osaltaan, että tutkimusta suunnataan päätöksenteon ja valvontatehtävien kannalta tarpeellisiin aiheisiin. Kansainvälisesti hyväksytyt riskinarviointitoiminnan periaatteet edellyttävät myös, että riskinarviointi toimii vuorovaikutuksessa riskinhallintaa suorittavan valvontatoiminnan kanssa, jotta riskinarvioinnin tulokset ovat käytännössä sovellettavissa. Samalla valiokunta kuitenkin korostaa sitä, että päätöksenteon ja viraston valvontatoiminnan uskottavuus edellyttää, että päätöksenteko ja valvonta voivat nojautua riippumattomasti tuotettuun tietoon ja tutkimustuloksiin. Valvonnalla ei saa olla samaan virastoon kuulumisesta huolimatta vaikutusta tutkimustuloksiin tai oikeuteen julkaista tutkimustuloksia. Tiedontuotannon ja tutkimustoiminnan järjestäminen asianmukaisesti edellyttää siten tiedon ja tutkimustulosten syntyvän sen tarvitsijasta ja käyttäjästä riippumattomalla tavalla.

Viitaten edellä esitettyyn valiokunta toteaa, että kansainvälisten periaatteiden ja tieteellisen tutkimuksen kriteerien mukaan laboratoriotutkimusten, tieteellisen tutkimuksen ja riskinarvioinnin on oltava riippumattomia valvonnasta, päätöksenteosta ja riskinhallinnasta. Euroopan yhteisön lainsäädäntö ja kansainväliset standardit edellyttävät yhä useammin, että virallista valvontaa varten otetut näytteet tutkitaan akkreditoiduissa tai virallisten laatustandardien mukaan toimivissa laboratorioissa, jotka on hyväksytty virallisten näytteiden tutkimiseen. Akkreditointi ja laatustandardit edellyttävät muun muassa laboratorioiden riippumattomuutta, jotta luottamus tutkimustulosten puolueettomuuteen ei vaarannu. Esityksen perusteluista käy ilmi, että ehdotetun lain 8 §:n nojalla annettavalla valtioneuvoston asetuksella on tarkoitus säätää tutkimuksen ja valvonnan toiminnallisen erillisyyden periaatteesta Elintarviketurvallisuusvirastossa. Viraston sisäisistä toimintayksiköistä määrättäisiin tarkemmin viraston työjärjestyksessä. Edellä esitetyn perusteella valiokunta pitää erittäin keskeisenä sitä, että ehdotetun lain nojalla annettavaan valtioneuvoston asetukseen otettavilla säännöksillä varmistetaan Elintarviketurvallisuusviraston organisaation muodostuminen sellaiseksi, että tieteellisen tutkimuksen, laboratoriotutkimuksen ja riskinarvioinnin riippumattomuus valvonnasta, päätöksenteosta ja riskinhallinnasta voidaan taata.

Valiokunta toteaa lisäksi, että tutkimuksen riippumattomuus valvonnasta on vahvasti sidoksissa siihen tapaan, jolla tietoa ja tutkimustuloksia tuotetaan. Siten riippumattomuuden käytännön toteuttaminen tulee varmistaa myös viraston omilla toimenpiteillä. Toimenpiteet liittyvät sekä viraston työjärjestykseen että käytännön toimintatapoihin. Valiokunta pitääkin erittäin tärkeänä sitä, ettei sama henkilöstö suorita sekä valvonta- että tutkimustehtäviä. Lisäksi viraston tieteellisessä tutkimuksessa tulee noudattaa yleisiä tieteellisen tutkimuksen kriteereitä ja siten varmistaa tulosten kiistattomuus, toistettavuus ja muut vastaavat riippumattomuutta koskevat vaatimukset. Laboratorioiden tulee myös noudattaa kansainvälisiä laatustandardeja, joihin sisältyy vaatimukset laboratoriotulosten tuottamisesta riippumattomasti.

Eduskunnalle on 18.11.2005 annettu hallituksen esitys Elintarviketurvallisuusviraston perustamisen edellyttämistä muutoksista eräisiin lakeihin (HE 203/2005 vp), jossa ehdotetaan tehtäviksi uuden Elintarviketurvallisuusviraston perustamisesta aiheutuvat välttämättömät muutokset eläintautilakiin, helposti leviävistä eläintaudeista annettuun lakiin, eläinten lääkitsemisestä annettuun lakiin, eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annettuun lakiin, lääkelakiin, eläinsuojelulakiin ja eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta annettuun lakiin. Ehdotetut muutokset koskevat maa- ja metsätalousministeriön tehtävien siirtoa Elintarviketurvallisuusvirastolle. Tehtävät on kuvattu hallituksen esityksessä laiksi Elintarviketurvallisuusvirastosta ja ne sisältyvät viimeksi mainitussa esityksessä virastolle ehdotettuun toimialaan. Esityksessä (HE 203/2005 vp) ei ehdoteta mitään muutoksia nyt käsiteltävänä olevaan lakiin Elintarviketurvallisuusvirastosta.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.