Yleisperustelut

Puun energiakäyttöä tuetaan nykyisin kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) nojalla. Tukimuodot ovat nuoren metsän hoitotuki, energiapuun korjuutuki ja energiapuun haketuksen tuki. Esityksessä ehdotetaan, että energiapuun korjuutuen myöntämisen edellytyksiä muutettaisiin. Energiapuun korjuutuen edellytyksenä ei enää vastaisuudessa olisi se, että energiapuu on korjattu kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisesti rahoitetun nuoren metsän hoitotyön yhteydessä. Sen sijaan laissa määriteltäisiin alueet, joilta kerättävän energiapuun korjuusta maksettaisiin tukea. Lisäksi energiapuun korjuutuen määrää ehdotetaan eriytettäväksi vyöhykkeittäin. Tuen määrästä säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella.

Hallituksen esityksen (HE 174/2004 vp) taustalla ovat eduskunnan päätös uuden ydinvoimalayksikön rakentamisesta (M 4/2001 vp) ja siihen liittyvä lausuma uusiutuvan energiankäytön edistämisestä muun muassa metsänparannusvarojen lisäresurssein. Korjuutuen porrastamisen taustalla on eduskunnan lausuma, joka on hyväksytty vuoden 2002 ensimmäisen lisätalousarvion käsittelyn yhteydessä ja jossa momenttiin 30.31.44 liittyen edellytetään, että kehitettäessä energiapuuketjulogistiikkaa selvitetään mahdollisuudet alueellisten kustannuserojen tasaamiseen. Molempiin lausumiin liittyen on kauppa- ja teollisuusministeriön asettama työryhmä uudistaessaan vuonna 2002 Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman (Uusiutuvan energian edistämisohjelma 2003—2006; kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmä- ja toimikuntaraportteja 5/2003) esittänyt energiapuun korjuutuen ja haketustuen laajentamista puuenergian käytön edistämiseksi.

Esityksen perusteluista käy ilmi, että metsähakkeen kokonaismäärästä, joka vuonna 2003 oli 2,1 miljoonaa kuutiometriä, valtion tukemasta nuoren metsän hoidosta saatua kokopuuhaketta oli noin seitsemän prosenttia ja loppuosa oli pääasiallisesti kuusikoiden avohakkuualojen tähteistä valmistettua metsähaketta, jossa ovat mukana risupaalit ja kannot. Tämän pääosan tuotanto on lähes puhtaasti kaupallisella pohjalla, vaikka sen kilpailukyky vaihtoehtoisiin polttoaineisiin nähden on vielä heikohko. Koska "Uusiutuvan energian edistämisohjelmassa 2003—2006" painopiste on bioenergian ja siinä pääosin puun energiakäytön lisäämisessä, rahoituslain muutosesityksellä laajennetaan valtion tuen piiriä niin, että tukea voitaisiin myöntää kaikelle muulle energiapuulle paitsi jo tällä hetkellä taloudellisesti kannattavasti tavanomaisilta päätehakkuuleimikoilta korjattavalle energiapuulle. Valiokunta pitää tärkeänä, että korjuu- ja kuljetusteknologiaa kehittämällä tuen käyttöä voidaan vähentää pitkällä aikavälillä ja että siitä voidaan tulevaisuudessa jopa luopua kokonaan.

Ehdotetun 18 c §:n 1 momentin mukaan energiapuun tuki määräytyisi luovutetun energiapuun kiintokuutiometrimäärän perusteella. Lisäksi tuki voitaisiin eriyttää lain 9 §:ssä tarkoitettujen vyöhykkeiden mukaisesti. Tukivyöhykkeet on määritelty kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun asetuksen 4 §:ssä. Lain 9 §:n mukaan tuki määräytyy nykyisin kiintokuutiomäärän mukaan, mutta lainkohta ei mahdollista tuen määrän eriyttämistä vyöhykkeittäin energiapuun korjuutuen osalta. Esityksen perusteluissa on kiinnitetty huomiota siihen, että korjattavan energiapuuerän suuruus vaikuttaa ratkaisevasti korjuun kannattavuuteen. Mitä pienemmäksi korjattu puumäärä hehtaaria kohti jää, sitä kalliimpaa korjuu on. Tästä syystä energiapuun talteenotto on kuutiometriä kohti Pohjois-Suomessa selvästi muuta maata kalliimpaa. Esityksessä energiapuun korjuutukea esitetään alennettavaksi Etelä-Suomessa. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, ettei tuen tasoa lasketa siten, että korjuu jää osassa kohteita kokonaan tekemättä heikon kannattavuuden takia. Kun toisaalta tukitaso ei myöskään saa johtaa ylikompensaatioihin, valiokunta pitää tärkeänä, että lopulliset säännökset korjuutuen tasosta ja porrastuksesta perustuvat asianmukaisiin laskelmiin.

Lakiehdotuksen 18 a §:n 3 momentin 4 kohdan mukaan tuen myöntämisen edellytyksenä olisi, että hakija toimittaa metsäkeskukselle selvityksen energiapuun luovutuksesta kahden kuukauden kuluessa luovutuksen jälkeen. Valiokunta pitää tärkeänä, että tuen valvonta toteutetaan käytännössä virkavaltaisuutta ja lisäkustannuksia välttäen.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että vuosittain kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain toimeenpanoon käytettävissä olevien määrärahojen taso perustuu vuonna 1999 valtioneuvoston hyväksymässä Kansallinen metsäohjelma 2010:ssä esitettyjen metsänhoito- ja metsänparannustöiden suoritetavoitteiden saavuttamiseksi arvioituun määrärahatarpeeseen. Valtion vuoden 2005 talousarvioesityksessä on otettu huomioon tuen piirin laajentamisesta aiheutuvat määrärahan lisätarpeet. Laajennettuun energiapuun korjuuseen ja haketukseen osoitettaisiin erillinen määräraha kaksi miljoonaa euroa. Esityksessä säännöksiä on ehdotettu määräaikaisiksi sen vuoksi, että maa- ja metsätalousministeriön nykyisten määrärahakehysten puitteissa ei olisi vuoden 2005 jälkeen mahdollista rahoittaa lakiehdotuksesta aiheutuvaa valtion tuen lisätarvetta, ellei valtion muuta tukea metsänhoito- ja metsänparannustoimiin vähennetä, mitä valiokunta ei pidä tarkoituksenmukaisena. Valiokunta katsoo lisäksi, ettei ehdotettuja muutoksia tukijärjestelmään ole myöskään tarkoituksenmukaista toteuttaa siten, että ne olisivat voimassa vain vuoden 2005 loppuun. Kun lain voimaantulosta säädettäisiin asetuksella sen jälkeen, kun Euroopan yhteisöjen komissio on hyväksynyt esitetyn muutoksen energiapuun korjuuta ja haketusta koskevaan tukeen, valiokunta katsoo edellä esitetyillä perusteilla, ettei säännöksiä muutoksista energiapuun korjuuta ja haketusta koskevaan tukeen tule saattaa voimaan ennen kuin on saatu varmistus siitä, että vastaavista tukisäännöksistä aiheutuva lisärahoituksen tarve vuoden 2005 jälkeen voidaan kattaa valtion muuta tukea metsänhoito- ja metsänparannustoimiin vähentämättä (Valiokunnan lausumaehdotus 1). Viimeksi mainitun edellytyksen täyttyessä esitys tukisäännöksiksi vuoden 2005 jälkeen tulee saattaa viipymättä eduskunnan käsiteltäväksi. Mikäli nyt käsiteltävänä olevia säännöksiä ei edellä todetun mukaisesti kuitenkaan voida saattaa voimaan, valiokunta pitää tärkeänä, että lain muutoksesta aiheutuviin menoihin osoitettu määräraha voidaan käyttää nyt voimassa olevan kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaisten valtiontukien maksamiseen.

Hallituksen esityksen perusteluista käy ilmi, että kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin on tarkoitus tehdä kokonaisuudistus. Valiokunta kiirehtii uudistuksen toimeenpanoa (Valiokunnan lausumaehdotus 2). Samalla valiokunta toteaa, että merkittävä osa voimassa olevan lain nojalla tapahtuvasta rahoituksesta joudutaan nykyisin käyttämään suunnitteluun ja toteutusselvitysten aiheuttamiin kustannuksiin. Valiokunta painottaakin sitä, että rahoitus tulee käyttää mahdollisimman tehokkaasti varsinaisiin töihin kestävän metsätalouden edistämiseksi, mikä tulee olla myös kokonaisuudistuksen tavoitteena. Rahoitusjärjestelmää yksinkertaistamalla voidaan lisätä metsänomistajien aktiivisuutta ja tehostaa samalla metsäammattilaisten neuvonta- ja valvontatyötä.

Tässä yhteydessä valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että uusiutuvan energian käytön edistämiseksi ja siihen liittyvien tukien valvonnan helpottamiseksi on tarpeen luoda selkeät säännökset energia-ainesten, turve mukaan lukien, mittaamiseen.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin ja jäljempänä ehdotettavin muutoksin.