Yleisperustelut
Puun energiakäyttöä tuetaan nykyisin
kestävän metsätalouden rahoituksesta
annetun lain (1094/1996) nojalla. Tukimuodot ovat nuoren metsän
hoitotuki, energiapuun korjuutuki ja energiapuun haketuksen tuki.
Esityksessä ehdotetaan, että energiapuun korjuutuen
myöntämisen edellytyksiä muutettaisiin.
Energiapuun korjuutuen edellytyksenä ei enää vastaisuudessa olisi
se, että energiapuu on korjattu kestävän metsätalouden
rahoituslain mukaisesti rahoitetun nuoren metsän hoitotyön
yhteydessä. Sen sijaan laissa määriteltäisiin
alueet, joilta kerättävän energiapuun
korjuusta maksettaisiin tukea. Lisäksi energiapuun korjuutuen
määrää ehdotetaan eriytettäväksi
vyöhykkeittäin. Tuen määrästä säädettäisiin
valtioneuvoston asetuksella.
Hallituksen esityksen (HE 174/2004 vp) taustalla ovat
eduskunnan päätös uuden ydinvoimalayksikön
rakentamisesta (M 4/2001 vp) ja siihen
liittyvä lausuma uusiutuvan energiankäytön edistämisestä muun
muassa metsänparannusvarojen lisäresurssein. Korjuutuen
porrastamisen taustalla on eduskunnan lausuma, joka on hyväksytty
vuoden 2002 ensimmäisen lisätalousarvion käsittelyn
yhteydessä ja jossa momenttiin 30.31.44 liittyen edellytetään,
että kehitettäessä energiapuuketjulogistiikkaa
selvitetään mahdollisuudet alueellisten kustannuserojen
tasaamiseen. Molempiin lausumiin liittyen on kauppa- ja teollisuusministeriön
asettama työryhmä uudistaessaan vuonna 2002 Uusiutuvien
energialähteiden edistämisohjelman (Uusiutuvan
energian edistämisohjelma 2003—2006; kauppa- ja teollisuusministeriön
työryhmä- ja toimikuntaraportteja 5/2003)
esittänyt energiapuun korjuutuen ja haketustuen laajentamista
puuenergian käytön edistämiseksi.
Esityksen perusteluista käy ilmi, että metsähakkeen
kokonaismäärästä, joka vuonna
2003 oli 2,1 miljoonaa kuutiometriä, valtion tukemasta
nuoren metsän hoidosta saatua kokopuuhaketta oli noin seitsemän
prosenttia ja loppuosa oli pääasiallisesti kuusikoiden
avohakkuualojen tähteistä valmistettua metsähaketta,
jossa ovat mukana risupaalit ja kannot. Tämän
pääosan tuotanto on lähes puhtaasti kaupallisella
pohjalla, vaikka sen kilpailukyky vaihtoehtoisiin polttoaineisiin
nähden on vielä heikohko. Koska "Uusiutuvan energian
edistämisohjelmassa 2003—2006" painopiste on bioenergian
ja siinä pääosin puun energiakäytön
lisäämisessä, rahoituslain muutosesityksellä laajennetaan
valtion tuen piiriä niin, että tukea voitaisiin
myöntää kaikelle muulle energiapuulle
paitsi jo tällä hetkellä taloudellisesti
kannattavasti tavanomaisilta päätehakkuuleimikoilta
korjattavalle energiapuulle. Valiokunta pitää tärkeänä,
että korjuu- ja kuljetusteknologiaa kehittämällä tuen
käyttöä voidaan vähentää pitkällä aikavälillä ja
että siitä voidaan tulevaisuudessa jopa luopua
kokonaan.
Ehdotetun 18 c §:n 1 momentin mukaan energiapuun tuki
määräytyisi luovutetun energiapuun kiintokuutiometrimäärän
perusteella. Lisäksi tuki voitaisiin eriyttää lain
9 §:ssä tarkoitettujen vyöhykkeiden mukaisesti.
Tukivyöhykkeet on määritelty kestävän
metsätalouden rahoituksesta annetun asetuksen 4 §:ssä.
Lain 9 §:n mukaan tuki määräytyy
nykyisin kiintokuutiomäärän mukaan, mutta
lainkohta ei mahdollista tuen määrän
eriyttämistä vyöhykkeittäin
energiapuun korjuutuen osalta. Esityksen perusteluissa on kiinnitetty
huomiota siihen, että korjattavan energiapuuerän
suuruus vaikuttaa ratkaisevasti korjuun kannattavuuteen. Mitä pienemmäksi
korjattu puumäärä hehtaaria kohti jää,
sitä kalliimpaa korjuu on. Tästä syystä energiapuun talteenotto
on kuutiometriä kohti Pohjois-Suomessa selvästi
muuta maata kalliimpaa. Esityksessä energiapuun korjuutukea
esitetään alennettavaksi Etelä-Suomessa.
Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä,
ettei tuen tasoa lasketa siten, että korjuu jää osassa
kohteita kokonaan tekemättä heikon kannattavuuden
takia. Kun toisaalta tukitaso ei myöskään
saa johtaa ylikompensaatioihin, valiokunta pitää tärkeänä,
että lopulliset säännökset korjuutuen
tasosta ja porrastuksesta perustuvat asianmukaisiin laskelmiin.
Lakiehdotuksen 18 a §:n 3 momentin 4 kohdan mukaan
tuen myöntämisen edellytyksenä olisi,
että hakija toimittaa metsäkeskukselle selvityksen
energiapuun luovutuksesta kahden kuukauden kuluessa luovutuksen
jälkeen. Valiokunta pitää tärkeänä,
että tuen valvonta toteutetaan käytännössä virkavaltaisuutta
ja lisäkustannuksia välttäen.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että vuosittain
kestävän metsätalouden rahoituksesta
annetun lain toimeenpanoon käytettävissä olevien
määrärahojen taso perustuu vuonna 1999 valtioneuvoston
hyväksymässä Kansallinen metsäohjelma
2010:ssä esitettyjen metsänhoito- ja metsänparannustöiden
suoritetavoitteiden saavuttamiseksi arvioituun määrärahatarpeeseen.
Valtion vuoden 2005 talousarvioesityksessä on otettu huomioon
tuen piirin laajentamisesta aiheutuvat määrärahan
lisätarpeet. Laajennettuun energiapuun korjuuseen ja haketukseen osoitettaisiin
erillinen määräraha kaksi miljoonaa euroa.
Esityksessä säännöksiä on
ehdotettu määräaikaisiksi sen vuoksi,
että maa- ja metsätalousministeriön nykyisten
määrärahakehysten puitteissa ei olisi
vuoden 2005 jälkeen mahdollista rahoittaa lakiehdotuksesta
aiheutuvaa valtion tuen lisätarvetta, ellei valtion muuta
tukea metsänhoito- ja metsänparannustoimiin vähennetä,
mitä valiokunta ei pidä tarkoituksenmukaisena.
Valiokunta katsoo lisäksi, ettei ehdotettuja muutoksia
tukijärjestelmään ole myöskään
tarkoituksenmukaista toteuttaa siten, että ne olisivat
voimassa vain vuoden 2005 loppuun. Kun lain voimaantulosta säädettäisiin
asetuksella sen jälkeen, kun Euroopan yhteisöjen
komissio on hyväksynyt esitetyn muutoksen energiapuun korjuuta
ja haketusta koskevaan tukeen, valiokunta katsoo edellä esitetyillä perusteilla,
ettei säännöksiä muutoksista
energiapuun korjuuta ja haketusta koskevaan tukeen tule saattaa
voimaan ennen kuin on saatu varmistus siitä, että vastaavista
tukisäännöksistä aiheutuva lisärahoituksen
tarve vuoden 2005 jälkeen voidaan kattaa valtion muuta
tukea metsänhoito- ja metsänparannustoimiin vähentämättä (Valiokunnan lausumaehdotus
1). Viimeksi mainitun edellytyksen täyttyessä esitys
tukisäännöksiksi vuoden 2005 jälkeen
tulee saattaa viipymättä eduskunnan käsiteltäväksi.
Mikäli nyt käsiteltävänä olevia
säännöksiä ei edellä todetun
mukaisesti kuitenkaan voida saattaa voimaan, valiokunta pitää tärkeänä,
että lain muutoksesta aiheutuviin menoihin osoitettu määräraha
voidaan käyttää nyt voimassa olevan kestävän
metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaisten valtiontukien
maksamiseen.
Hallituksen esityksen perusteluista käy ilmi, että kestävän
metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin on tarkoitus
tehdä kokonaisuudistus. Valiokunta kiirehtii uudistuksen
toimeenpanoa (Valiokunnan lausumaehdotus 2). Samalla valiokunta
toteaa, että merkittävä osa voimassa olevan
lain nojalla tapahtuvasta rahoituksesta joudutaan nykyisin käyttämään
suunnitteluun ja toteutusselvitysten aiheuttamiin kustannuksiin. Valiokunta
painottaakin sitä, että rahoitus tulee käyttää mahdollisimman
tehokkaasti varsinaisiin töihin kestävän
metsätalouden edistämiseksi, mikä tulee
olla myös kokonaisuudistuksen tavoitteena. Rahoitusjärjestelmää yksinkertaistamalla
voidaan lisätä metsänomistajien aktiivisuutta
ja tehostaa samalla metsäammattilaisten neuvonta- ja valvontatyötä.
Tässä yhteydessä valiokunta kiinnittää huomiota
myös siihen, että uusiutuvan energian käytön
edistämiseksi ja siihen liittyvien tukien valvonnan helpottamiseksi
on tarpeen luoda selkeät säännökset
energia-ainesten, turve mukaan lukien, mittaamiseen.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin
huomautuksin ja jäljempänä ehdotettavin
muutoksin.
Yksityiskohtaiset perustelut
1 §.
Pykälän 2 momentissa luetellaan rahoitettavat
toimenpiteet. Kyseistä momenttia esitetään muutettavaksi
ainoastaan siltä osin, että energiapuun korjuu
ja haketus lisätään rahoitettavien toimenpiteiden
luetteloon omaksi kohdakseen. Tästä johtuen momentin
numerointia on ehdotettu muutettavaksi. Momenttiin on kuitenkin
jäänyt kirjoitusvirhe, jonka oikaisemista valiokunta
ehdottaa.
Voimaantulosäännös.
Edellä todetun mukaisesti lain voimaantulosta on tarkoitus
säätää valtioneuvoston asetuksella
sen jälkeen, kun Euroopan yhteisöjen komissio
on hyväksynyt muutokset tukijärjestelmään.
Valiokunta katsoo, että uudet säännökset
koskien energiapuun korjuun ja haketuksen tukea on tarkoituksenmukaista kohdistaa
lain voimaantulon jälkeen harjoitettuun toimintaan. Valiokunta
ehdottaa voimaantulosäännökseen lisättäväksi
asiaa koskevan uuden 2 momentin.