Yleisperustelut

Valiokunta toteaa, että tällä hetkellä Siemenperunakeskuksen toiminnasta säädetään Siemenperunakeskuksesta annetussa laissa (1406/1995) ja asetuksessa (1407/1995). Perunanviljelyä keskuksen tuotantoalueella sääntelee Siemenperunakeskuksen tuotantoalueella noudatettavista perunanviljelyn vaatimuksista annettu laki (365/1995).

Siemenperunakeskus on valtion laitos, jonka tehtäviksi on määritelty Suomessa yleisesti viljeltävien perunalajikkeiden terveen siemenaineiston ylläpito sekä tällaisten lajikkeiden perus- ja sertifioidun siemenen tuotanto ja markkinointi Suomessa, erityisesti keskuksen tuotantoalueen perunanviljelijöille, sekä muissa maissa. Lisäksi keskuksen tehtävänä on tutkia ja kehittää korkealaatuisen siemenperunan tuotantotekniikkaa nimenomaan Suomen pohjoisiin oloihin sopivaksi. Hallituksen esityksen perusteluista käy ilmi, että Siemenperunakeskuksen tehtävänä on erityisesti terveen siemenaineiston (lajikepuhdas- ja aito siemenaineisto, jossa ei esiinny tavanomaisia kasvitauteja eikä vaarallisia kasvintuhoojia) ylläpitäminen. Lisäksi keskus tuottaa ainoana Suomessa esiperussiemenen kasvusolukkoaineistoa. Keskuksen tuottamassa siemenperunassa ei ole ollut vaarallisia kasvintuhoojia.

Siemenperunakeskuksen tuotantoalue sijaitsee pääasiassa Tyrnävän ja Limingan kuntien alueella eli niin sanotulla High Grade -alueella, jolla saadaan markkinoida siemenperunan tuotannossa ja perunanviljelyssä käytettäväksi vain Siemenperunakeskuksen tuotantoalueella noudatettavista perunanviljelyn vaatimuksista annetussa maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä määritellyt laatuvaatimukset täyttävää siemenperunaa.

Korostetun merkityksellinen Siemenperunakeskuksen kannalta on siemenkauppalain (896/1977) 14 §:ssä säännelty korvausvelvollisuus. Korvausvelvollisuus on tuottamuksesta riippumaton, ja se koskee säännöksen perustelujen mukaan sekä välittömiä että välillisiä vahinkoja.

Hallituksen esityksen perusteluissa on tuotu esiin, että perunantuotannon ja siten myös Siemenperunakeskuksen toimintaympäristö on muuttunut voimakkaasti. Kaupan ketjuuntuminen on vähentänyt perunan ostajia ja suurten perunapakkaamoiden merkitys perunantuottajien ja -ostajien välissä on merkittävästi kasvanut. Ulkomaisen siemenperunan tuonnin lisääntyessä ja kilpailun kiristyessä Siemenperunakeskuksella ei ole ollut nykyisessä muodossa toimiessaan riittäviä mahdollisuuksia vastata kiristyvään kilpailuun ja markkinatalouden nopeisiin muutosvaatimuksiin esimerkiksi modernisoimalla tuotantoaan korkealaatuisemman siemenperunan tuottamiseksi. Se on ollut nettobudjetoitu valtion laitos, jolla ei ole ollut lainanottomahdollisuutta.

Esityksessä on katsottu, että toimiminen osakeyhtiömuodossa antaisi mahdollisuuden tehostaa toimintaa edelleen ja poistaisi valtion laitoksena toimimisesta aiheutuvaa jäykkyyttä. Lisäksi se helpottaisi kansainvälistä yhteistyötä ja mahdollistaisi maatalousalan toimijoiden ja teollisuuden sitouttamisen yhtiön toimintaan ja riskirahoitukseen osakkaina. Näin voitaisiin esityksen mukaan turvata korkealaatuisen kotimaisen siemenperunan tuotannon säilyminen Suomessa myös tulevaisuudessa.

Edellä esitetyillä perusteilla esityksessä ehdotetaan, että Siemenperunakeskuksesta muodostetaan osakeyhtiö. Valtio merkitsisi perustamisvaiheessa osakeyhtiön koko osakekannan. Osakeyhtiön omistuspohjaa on tarkoitus laajentaa heti yhtiöittämisen jälkeen. Omistuspohjan laajentamista koskeva valtuus sisältyy hallituksen esitykseen vuoden 2002 lisätalousarvioesitykseksi.

Valiokunta pitää sinänsä oikeana tavoitetta muodostaa vahva kotimainen siemenperunatuotannon toimija, jolla on mahdollisuus ja kyky kilpailla ulkomaisten siemenperunantuottajien kanssa. Kotimaisen siemenperunatuotannon toimivuuden ja kannattavuuden kannalta on myös tärkeää, että peruna-alan teollisuus ja toimijat ovat voimakkaasti sitoutuneet siemenperunan alkutuotantoon. Esityksessä onkin tuotu esiin, että pääomasijoitusten johdosta yhtiöllä olisi mahdollisuus investoida alan parhaan tuotantotekniikan hankkimiseen ja sitä kautta parantaa tuotettavan siemenperunan laatua ja varmistaa perustettavan yhtiön kannattavuutta.Valiokunta painottaa kuitenkin sitä, että maamme pohjoisesta sijainnista johtuviin ilmasto- ja ympäristöolosuhteisiin soveltuvan siemenperunan tuotannon jatkuminen on turvattava kaikissa olosuhteissa. Vaikka valtion pitkän aikavälin omistajastrategiana onkin luopua yhtiön omistuksesta kokonaan, valiokunta katsoo, että valtion tulee säilyttää osakkuutensa yhtiössä niin kauan kuin yh-tiön kansallisen huoltovarmuuden takaavien toimintatavoitteiden saavuttamisen varmistaminen sitä edellyttää.

Esityksen perustelujen mukaisesti valiokunta kiinnittää vielä huomiota siihen, että ulkomaisen siemenperunan tuonnissa on olemassa merkittävä riski siitä, että sen mukana Suomeen kulkeutuu jokin sellainen vaarallinen kasvintuhooja, jota täällä ei esiinny tai jota esiintyy vain hyvin vähäinen määrä. Jos tällainen kasvintuhooja pääsisi Suomeen leviämään, aiheutuisi sen hävittämisestä ja torjunnasta valtiolle mittavat kustannukset ja myös perunanviljelijät kärsisivät merkittäviä tappioita kasvintuhoojan aiheuttamien sadonmenetysten vuoksi. Tällöin olisi myös vaarana menettää Euroopan unionin Suomelle myöntämä High Grade -alueen suoja-alueluokitus. Lisäksi valiokunta korostaa sitä, että Suomen elintarviketaloudessa elintarviketurvallisuus ja elintarvikkeiden laatukysymykset ovat keskeisessä asemassa. Suomessa toteutetaan laajaa kansallista laatustrategiaa, jonka toteuttamisessa kotimaisella siemenperunan tuotannolla on merkittävä asema. Uudessa tilanteessa valiokunta katsookin, että siemenperunan tuotannon ja markkinoinnin valvontaa on tehostettava.

Valiokunta pitää myös ensiarvoisen tärkeänä, että alan tutkimustoimintaan panostetaan Siemenperunakeskuksen yhtiöittämisen jälkeen entistä voimakkaammin. Nykyisin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus harjoittaa perunanviljelyyn liittyvää tutkimustoimintaa, jota rahoitetaan valtion talousarvion kautta, lähinnä Jokioisten ja Ruukin tutkimusasemilla. Ruukissa tehtävä perunantutkimus koostuu lähinnä käytännön viljelykokeista (tutkitaan esim. erilaisten lannoitteiden merkitystä perunanviljelyssä). Patologinen perunantutkimus tehdään Jokioisissa. Lisäksi perunantutkimuslaitos, jota ylläpitää tärkkelys- ja ruokaperunateollisuuden sekä Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto ry:n perustama Perunantuotannon Tutkimus- ja Kehityssäätiö, harjoittaa tutkimusta, jonka tavoitteena on hankkia perunanviljelijälle tietoa ruoka-, ruokateollisuus-, siemen- ja tärkkelysperunan tuotantoedellytyksistä EU-ympäristössä. Tutkimuksissa selvitetään mm. perunan viljely- ja käsittelytekniikkaa, laadunmuodostusta, perunan kasvinsuojelua ja laatukäsitettä sekä laadun mittaamista. Lisäksi alalla on käynnistetty Euroopan unionin rahoittamia tutkimuksia ja Helsingin yliopisto on yhdessä Siemenperunakeskuksen kanssa käynnistänyt Perunaruven aiheuttajat ja niiden torjunta -nimisen yhteishankkeen vuonna 1999.

Edellä esitetystä käy ilmi, että nykyisin Siemenperunakeskuksen tehtävänä on muun ohella tutkia ja kehittää korkealaatuisen siemenperunan tuotantotekniikkaa nimenomaan Suomen pohjoisiin oloihin sopivaksi. Kun kyseistä tutkimus- ja kehitystoimintaa ei voida velvoittavasti siirtää uuden osakeyhtiön tehtäväksi, valiokunta edellyttää, että sitä tulee jatkaa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Ruukin tutkimusasemalla. Lisäksi valiokunta edellyttää, että valtion talousarviossa osoitetaan vuosittain perunanviljelyä koskevaan tutkimus- ja kehitystoimintaan riittävät määrärahat (Valiokunnan lausumaehdotus 1).

Valiokunta korostaa myös sitä, että kotimainen siemenperunatuotanto on erittäin merkityksellinen maamme huoltovarmuuden kannalta. Esityksen perusteluista käy ilmi, että Siemenperunakeskuksen varastoissa on vuosittain varastoituna perunamäärä, joka riittää noin 2 500 hehtaarin alan istuttamiseen. Tämä on yli 7 prosenttia koko Suomen kokonaisperunanviljelyalasta. Tästä määrästä on mahdollista yhden lisäysviljelyn jälkeen saada siemenmäärä, joka riittää lähes 70 prosentille nykyisestä perunanviljelyalasta. Valiokunta edellyttääkin, että Siemenperunakeskusta osakeyhtiöksi muutettaessa maamme huoltovarmuus perunantuotannon osalta turvataan (Valiokunnan lausumaehdotus 2).

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin ja jäljempänä esitettävin muutosehdotuksin.