Perustelut

Valiokunta toteaa, että kasvinsuojeluaineita koskevan kokonaisuudistuksen yleisenä lähtökohtana on toimeenpanna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009 kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta (kasvinsuojeluaineasetus) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2009/128/EY) yhteisön politiikan perusteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi (puitedirektiivi).

Yleiset kasvinsuojeluaineita koskevat vaatimukset sisältyvät nykyisin EU:n kasvinsuojeluaineasetukseen, jota sovelletaan 14.6.2011 lähtien. EU:n uusi kasvinsuojeluasetus rakentuu samoille periaatteille kuin vanha kasvinsuojeluainedirektiivikin: kasvinsuojeluaineiden tehoaineet arvioidaan ja niiden hyväksyttävyydestä päätetään unionissa, kun taas kasvinsuojeluaineiden hyväksyttävyydestä päätetään erikseen joka maassa. Kasvinsuojeluaineiden hyväksymistä koskevissa yleisissä vaatimuksissa ei ole uudistuksen myötä tapahtunut merkittäviä muutoksia.

EU:n kasvinsuojeluasetuksen tarkoituksena on varmistaa sekä ihmisten ja eläinten terveyden että ympäristön korkeatasoinen suojelu ja varmistaa samalla yhteisön maatalouden kilpailukyky. Asetuksen edellyttämän kasvinsuojeluaineiden vyöhykearvioinnin, jossa yksi jäsenvaltio arvioi valmisteen muiden vyöhykkeellä olevien valtioiden puolesta, odotetaan tuovan tehokkuutta arviointityöhön, kun järjestelmä saadaan toimimaan täysimääräisesti. Valiokunta toteaa, että päätökset valmisteiden hyväksymisestä tehdään edelleen kansallisesti erikseen.

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki kasvinsuojeluaineista, jolla kumottaisiin vuonna 2006 kasvinsuojeluaineista annettu laki. Lakiehdotuksen mukaan uudistuksen tavoitteena on kasvinsuojeluaineiden hallittu ja kestävä käyttö sekä niiden käytöstä aiheutuvien riskien vähentäminen. Valiokunta pitää lain tavoitetta asianmukaisena ja korostaa kasvinsuojeluaineiden käytön riskien vähentämisen keskeistä merkitystä. Lainsäädännöllä ei aseteta kasvinsuojeluaineiden käytölle suoranaista määrällistä vähentämisvelvoitetta, koska kasvinsuojeluaineiden käyttö vaihtelee muun muassa kasvukauden sääolojen mukaan. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä yleisesti pyrkiä vähentämään kasvinsuojeluaineiden käyttöä täsmäkäyttöä tehostamalla ja integroitua torjuntaa lisäämällä. Ilmastonmuutos, muuttuva viljelytekniikka sekä muutokset eri viljelykasvien viljelyaloissa voivat aiheuttaa vaihtelua kasvinsuojeluaineiden käyttötarpeissa. Luomutuotannon kasvu vähentää osaltaan tarvetta kasvinsuojeluaineiden käyttöön.

Esityksen mukaan kasvinsuojeluaineita koskevalla koulutuksella, tutkinnolla ja levitysvälineiden testauksella pyritään kasvinsuojeluaineiden turvalliseen ja hallittuun käyttöön. Tukesin rooli koulutusasioissa on varmistaa, että asianmukaista koulutusta on tarjolla. Tukes hyväksyy muun muassa koulutusohjelmien sisällöt sekä koulutuksen ja tutkinnon järjestäjät. Valiokunta katsoo, että tuloksellisen koulutuksen toteuttamiseen tarvitaan kiinteää yhteistyötä Tukesin ja muiden viranomaisten, tutkimuksen, neuvonnan, viljelijöiden ja muiden alan toimijoiden kesken. Koulutuksella voidaan edistää kasvinsuojeluaineiden hallittua käyttöä siten, että kasvinsuojeluaineita käytetään entistä suunnitelmallisemmin oikea määrä oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan. Valiokunta pitää koulutuksen osalta tärkeänä sitä, että koulutus on räätälöity eri viljelijäryhmien tarpeita vastaavaksi.

Ammattimaisilta kasvinsuojeluaineiden käyttäjiltä vaaditaan suoritettu tutkinto loppuvuodesta 2015 ja testattu levitysväline loppuvuodesta 2016. Tällä hetkellä kasvinsuojelukoulutus ja traktoriruiskujen testaus kuuluvat ympäristötuen vähimmäisvaatimuksiin. Valiokunta toteaa, että päällekkäisten järjestelmien välttämiseksi henkilöltä, joka on käynyt ympäristötuen vähimmäisvaatimusten mukaisessa koulutuksessa, ei vaadita tutkintoa niin kauan kuin koulutus on voimassa. Samoin ympäristötuen mukaisesti testattua traktoriruiskua ei esityksen mukaan tarvitse testata niin kauan kuin edellinen testaus on voimassa.

EU:n kasvinsuojelulainsäädännön toimeenpano tuo jäsenvaltioiden viranomaisille runsaasti uusia lisätehtäviä. Kemikaalien tuotevalvontatehtävät, mukaan lukien kasvinsuojeluaineiden riskinarviointi, hyväksymis- ja valvontatehtävät, joita aiemmin hoidettiin Valvirassa, SYKE:ssä ja Evirassa, keskitettiin 1.1.2011 lukien Tukesiin. Kasvinsuojeluaineasiantuntijuuden keskittäminen antaa Tukesille periaatteessa hyvät lähtökohdat uuden lain edellyttämille moninaisille tehtäville. Valiokunta toteaa, että Tukesin uudet tehtävät esimerkiksi koulutuksen suunnittelussa, integroidun torjunnan käyttöönotossa ja kasvinsuojeluaineiden ruiskujen testausvaatimuksissa vaativat korkeaa ammattitaitoa ja riittäviä henkilöresursseja. Tukesin tehtäväalue on niin laaja, että se asettaa sekä uuden organisaation sisäiselle toiminnalle sekä Tukesin ja muiden toimijoiden sujuvalle yhteistoiminnalle suuret vaatimukset.

Kasvinsuojeluaineiden tuoteväärennökset ovat myös maatalousalalla kasvava ongelma. Väärennettyjä kasvinsuojeluaineita voi päästä markkinoille esimerkiksi laillisen rinnakkaistuonnin ohessa. Ostaessaan tuotetta toisesta jäsenvaltiosta rinnakkaistuotteen jakelija ei aina voi helposti selvittää, onko tuote väärennetty ja onko valmisteella lupaa Suomessa tai muussakaan jäsenvaltiossa. Riski siitä, että valmisteen etiketti ei vastaa pakkauksen sisältöä, syntyy varsinkin tuotetta uudelleen pakattaessa tai laitettaessa tuotteeseen uusi etiketti. Valiokunta korostaa, että väärennettyjen tuotteiden pysäyttämiseksi erityisen tärkeätä on kiinnittää huomiota valvojien ja tullin koulutukseen, valvojien ja tullin yhteistyöhön ja tietojenvaihtoon sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Lisäksi tarvitaan riittävästi laboratorioiden tutkimusresursseja tuotteen vahvistamiseksi aidoksi tai väärennökseksi.

Valiokunta toteaa, että lakiehdotuksen 16 §:n mukaan kasvinsuojeluaineen jakelijan palveluksessa on oltava riittävä määrä kasvinsuojeluaineita koskevan tutkinnon suorittanutta henkilökuntaa. Vaikka koulutuksen esitetään olevan vapaaehtoista, on tärkeää, että mahdollisimman moni tutkinnon suorittajista tulee käymään myös koulutuksessa. Valiokunta pitää tärkeänä, että koulutuksen ja tutkinnon sekä riittävän muun tiedotuksen kautta kasvinsuojeluaineiden käyttäjät, jakelijat ja neuvojat saavat riittävästi ajantasaista tietoa myös kasvinsuojeluaineiden tuoteväärennöksistä ja niitä koskevista riskeistä. Valiokunta korostaa myös nopean ja kattavan viranomaistiedotuksen merkitystä kasvinsuojeluaineväärennösten paljastumisten tiedottamisessa.

Lakiehdotuksen 46 §:ssä säädetään perittävistä maksuista sekä alennusprosenteista. Hyväksymismaksuista myönnettäviä alennusprosentteja on kuitenkin esitetty hieman pienennettäväksi nykyisestä tasosta. Valiokunta pitää välttämättömänä alennusten säilymistä jatkossakin ja vähintään esitetyllä tasolla. Valiokunta katsoo, että maksualennukset ovat erittäin tärkeitä pienimenekkisten valmisteiden markkinoille tulon varmistamisessa. Tällä on merkitystä erityisesti puutarhakasvien viljelyssä sekä viljelyalaltaan pienten kasvien ja uusien viljelykasvien viljelyn kehittymisen kannalta. Käytännössä viljelijäjärjestöt ovat hakeneet maksualennuksen turvin jo markkinoilla oleville valmisteille käytön laajennuksia (ns. off label -lupia), joilla on saatu parannuksia erikoiskasvien kasvinsuojelun ongelmiin. Valiokunta pitää tämän käytännön jatkamista erittäin tarpeellisena.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.