Perustelut
Valiokunta toteaa, että kasvinsuojeluaineita koskevan
kokonaisuudistuksen yleisenä lähtökohtana
on toimeenpanna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o
1107/2009 kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta
(kasvinsuojeluaineasetus) sekä Euroopan parlamentin ja
neuvoston direktiivi (2009/128/EY) yhteisön
politiikan perusteista torjunta-aineiden kestävän
käytön aikaansaamiseksi (puitedirektiivi).
Yleiset kasvinsuojeluaineita koskevat vaatimukset sisältyvät
nykyisin EU:n kasvinsuojeluaineasetukseen, jota sovelletaan 14.6.2011
lähtien. EU:n uusi kasvinsuojeluasetus rakentuu
samoille periaatteille kuin vanha kasvinsuojeluainedirektiivikin:
kasvinsuojeluaineiden tehoaineet arvioidaan ja niiden hyväksyttävyydestä päätetään
unionissa, kun taas kasvinsuojeluaineiden hyväksyttävyydestä päätetään
erikseen joka maassa. Kasvinsuojeluaineiden hyväksymistä koskevissa
yleisissä vaatimuksissa ei ole uudistuksen myötä tapahtunut
merkittäviä muutoksia.
EU:n kasvinsuojeluasetuksen tarkoituksena on varmistaa sekä ihmisten
ja eläinten terveyden että ympäristön
korkeatasoinen suojelu ja varmistaa samalla yhteisön maatalouden
kilpailukyky. Asetuksen edellyttämän kasvinsuojeluaineiden
vyöhykearvioinnin, jossa yksi jäsenvaltio arvioi
valmisteen muiden vyöhykkeellä olevien valtioiden
puolesta, odotetaan tuovan tehokkuutta arviointityöhön,
kun järjestelmä saadaan toimimaan täysimääräisesti.
Valiokunta toteaa, että päätökset
valmisteiden hyväksymisestä tehdään
edelleen kansallisesti erikseen.
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi
uusi laki kasvinsuojeluaineista, jolla kumottaisiin vuonna 2006
kasvinsuojeluaineista annettu laki. Lakiehdotuksen mukaan uudistuksen
tavoitteena on kasvinsuojeluaineiden hallittu ja kestävä käyttö sekä niiden
käytöstä aiheutuvien riskien vähentäminen.
Valiokunta pitää lain tavoitetta asianmukaisena
ja korostaa kasvinsuojeluaineiden käytön riskien
vähentämisen keskeistä merkitystä.
Lainsäädännöllä ei
aseteta kasvinsuojeluaineiden käytölle suoranaista
määrällistä vähentämisvelvoitetta,
koska kasvinsuojeluaineiden käyttö vaihtelee muun
muassa kasvukauden sääolojen mukaan. Valiokunta
pitää kuitenkin tärkeänä yleisesti
pyrkiä vähentämään
kasvinsuojeluaineiden käyttöä täsmäkäyttöä tehostamalla
ja integroitua torjuntaa lisäämällä.
Ilmastonmuutos, muuttuva viljelytekniikka sekä muutokset
eri viljelykasvien viljelyaloissa voivat aiheuttaa vaihtelua kasvinsuojeluaineiden
käyttötarpeissa. Luomutuotannon kasvu vähentää osaltaan
tarvetta kasvinsuojeluaineiden käyttöön.
Esityksen mukaan kasvinsuojeluaineita koskevalla koulutuksella,
tutkinnolla ja levitysvälineiden testauksella pyritään
kasvinsuojeluaineiden turvalliseen ja hallittuun käyttöön.
Tukesin rooli koulutusasioissa on varmistaa, että asianmukaista
koulutusta on tarjolla. Tukes hyväksyy muun muassa koulutusohjelmien
sisällöt sekä koulutuksen ja tutkinnon
järjestäjät. Valiokunta katsoo, että tuloksellisen
koulutuksen toteuttamiseen tarvitaan kiinteää yhteistyötä Tukesin
ja muiden viranomaisten, tutkimuksen, neuvonnan, viljelijöiden
ja muiden alan toimijoiden kesken. Koulutuksella voidaan edistää kasvinsuojeluaineiden
hallittua käyttöä siten, että kasvinsuojeluaineita
käytetään entistä suunnitelmallisemmin
oikea määrä oikeassa paikassa ja oikeaan
aikaan. Valiokunta pitää koulutuksen osalta tärkeänä sitä,
että koulutus on räätälöity
eri viljelijäryhmien tarpeita vastaavaksi.
Ammattimaisilta kasvinsuojeluaineiden käyttäjiltä vaaditaan
suoritettu tutkinto loppuvuodesta 2015 ja testattu levitysväline
loppuvuodesta 2016. Tällä hetkellä kasvinsuojelukoulutus
ja traktoriruiskujen testaus kuuluvat ympäristötuen
vähimmäisvaatimuksiin. Valiokunta toteaa,
että päällekkäisten järjestelmien
välttämiseksi henkilöltä, joka
on käynyt ympäristötuen vähimmäisvaatimusten
mukaisessa koulutuksessa, ei vaadita tutkintoa niin kauan kuin koulutus on
voimassa. Samoin ympäristötuen mukaisesti testattua
traktoriruiskua ei esityksen mukaan tarvitse testata niin kauan
kuin edellinen testaus on voimassa.
EU:n kasvinsuojelulainsäädännön
toimeenpano tuo jäsenvaltioiden viranomaisille runsaasti uusia
lisätehtäviä. Kemikaalien tuotevalvontatehtävät,
mukaan lukien kasvinsuojeluaineiden riskinarviointi, hyväksymis-
ja valvontatehtävät, joita aiemmin hoidettiin
Valvirassa, SYKE:ssä ja Evirassa, keskitettiin 1.1.2011
lukien Tukesiin. Kasvinsuojeluaineasiantuntijuuden keskittäminen
antaa Tukesille periaatteessa hyvät lähtökohdat
uuden lain edellyttämille moninaisille tehtäville.
Valiokunta toteaa, että Tukesin uudet tehtävät
esimerkiksi koulutuksen suunnittelussa, integroidun torjunnan käyttöönotossa
ja kasvinsuojeluaineiden ruiskujen testausvaatimuksissa vaativat
korkeaa ammattitaitoa ja riittäviä henkilöresursseja.
Tukesin tehtäväalue on niin laaja, että se
asettaa sekä uuden organisaation sisäiselle toiminnalle
sekä Tukesin ja muiden toimijoiden sujuvalle yhteistoiminnalle suuret
vaatimukset.
Kasvinsuojeluaineiden tuoteväärennökset ovat
myös maatalousalalla kasvava ongelma. Väärennettyjä kasvinsuojeluaineita
voi päästä markkinoille esimerkiksi laillisen
rinnakkaistuonnin ohessa. Ostaessaan tuotetta toisesta jäsenvaltiosta
rinnakkaistuotteen jakelija ei aina voi helposti selvittää,
onko tuote väärennetty ja onko valmisteella lupaa
Suomessa tai muussakaan jäsenvaltiossa. Riski siitä,
että valmisteen etiketti ei vastaa pakkauksen sisältöä,
syntyy varsinkin tuotetta uudelleen pakattaessa tai laitettaessa
tuotteeseen uusi etiketti. Valiokunta korostaa, että väärennettyjen
tuotteiden pysäyttämiseksi erityisen tärkeätä on
kiinnittää huomiota valvojien ja tullin koulutukseen,
valvojien ja tullin yhteistyöhön ja
tietojenvaihtoon sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
Lisäksi tarvitaan riittävästi laboratorioiden
tutkimusresursseja tuotteen vahvistamiseksi aidoksi tai väärennökseksi.
Valiokunta toteaa, että lakiehdotuksen 16 §:n mukaan
kasvinsuojeluaineen jakelijan palveluksessa on oltava riittävä määrä kasvinsuojeluaineita
koskevan tutkinnon suorittanutta henkilökuntaa. Vaikka
koulutuksen esitetään olevan vapaaehtoista, on
tärkeää, että mahdollisimman moni
tutkinnon suorittajista tulee käymään
myös koulutuksessa. Valiokunta pitää tärkeänä,
että koulutuksen ja tutkinnon sekä riittävän
muun tiedotuksen kautta kasvinsuojeluaineiden käyttäjät,
jakelijat ja neuvojat saavat riittävästi ajantasaista
tietoa myös kasvinsuojeluaineiden tuoteväärennöksistä ja
niitä koskevista riskeistä. Valiokunta korostaa
myös nopean ja kattavan viranomaistiedotuksen merkitystä kasvinsuojeluaineväärennösten
paljastumisten tiedottamisessa.
Lakiehdotuksen 46 §:ssä säädetään
perittävistä maksuista sekä alennusprosenteista.
Hyväksymismaksuista myönnettäviä alennusprosentteja on
kuitenkin esitetty hieman pienennettäväksi nykyisestä tasosta.
Valiokunta pitää välttämättömänä alennusten
säilymistä jatkossakin ja vähintään
esitetyllä tasolla. Valiokunta katsoo, että maksualennukset
ovat erittäin tärkeitä pienimenekkisten
valmisteiden markkinoille tulon varmistamisessa. Tällä on
merkitystä erityisesti puutarhakasvien viljelyssä sekä viljelyalaltaan pienten
kasvien ja uusien viljelykasvien viljelyn kehittymisen kannalta.
Käytännössä viljelijäjärjestöt
ovat hakeneet maksualennuksen turvin jo markkinoilla oleville valmisteille
käytön laajennuksia (ns. off label -lupia), joilla
on saatu parannuksia erikoiskasvien kasvinsuojelun ongelmiin. Valiokunta
pitää tämän käytännön
jatkamista erittäin tarpeellisena.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.