Perustelut
Luonnos Euroopan vakausmekanismin perustamista koskevaksi valtiosopimukseksi
Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy
sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet,
jotka sisältävät lainsäädännön
alaan kuuluvia määräyksiä. Eduskunnan
on hyväksyttävä myös sellaiset
kansainväliset sopimukset, jotka ovat muutoin merkitykseltään
huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan
suostumuksen. Tällaisia ovat esimerkiksi eduskunnan budjettivaltaa
sitovat kansainväliset velvoitteet (HE 1/1998
vp, s. 149/I).
EVM:n tarkoituksena on turvata euroalueen vakautta ja myöntää taloudellista
tukea vakaviin rahoitusvaikeuksiin joutuneelle jäsenelleen. EVM:n
pääoma jakaantuu maksettuun pääomaan
ja takuupääomaan. EVM-sopimuksella Suomi sitoutuu
maksamaan osallistumisosuutensa EVM:n pääomasta.
Maksettavaa pääomaa koskeva velvoite liittyy välittömästi
eduskunnalle perustuslain 3 §:n 1 momentin ja 7 luvun perusteella
kuuluvaan budjettivaltaan. Takuupääomavelvoitteen
täyttäminen edellyttää puolestaan
perustuslain 82 §:n 2 momentin nojalla eduskunnan suostumusta.
Valtioneuvoston kirjelmässä tehdään
selkoa sopimuksen lainsäädännön
alaan kuuluvista määräyksistä.
Sopimuksella perustettava EVM on itsenäinen oikeushenkilö.
Sopimus sisältää määräykset
EVM:n varojen ja omaisuuden samoin kuin toimitusjohtajan ja henkilökunnan erioikeuksista
ja -vapauksista. Lisäksi sopimus sisältää määräykset
riitojen ratkaisemisesta. Nämä kaikki kuuluvat
lainsäädännön alaan. Sopimusluonnos
ei näytä sisältävän
määräyksiä, jotka koskisivat
perustuslakia sen 94 §:n 2 momentin tarkoittamalla tavalla.
EVM-sopimuksen pääpiirteet on määritelty maaliskuussa
2011 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa. EVM:n jäseninä voivat
olla vain euroalueeseen kuuluvat maat, ja sen tehtävänä on
turvata euroalueen vakautta ja tukea vakaviin rahoitusvaikeuksiin
joutunutta jäsenmaataan. Komissiolla ja EKP:llä on
keskeinen rooli laadittaessa tuensaajalle talouden sopeutusohjelmaa,
jonka on oltava sopusoinnussa EU:n perussopimuksen puitteissa tehtävien
neuvoston päätösten kanssa. EVM-sopimusta
koskevat riidat ratkaisee Euroopan unionin tuomioistuin.
Perustuslain 93 §:n 2 momentin mukaan valtioneuvosto
vastaa Euroopan unionissa tehtävien päätösten
kansallisesta valmistelusta ja päättää niihin
liittyvistä Suomen toimenpiteistä, jollei päätös
vaadi eduskunnan hyväksymistä. Erityisen oikeusperustan
luominen vakausmekanismia varten Euroopan unionin toiminnasta tehdyn
sopimuksen 136 artiklan täydentämisellä osoittaa,
että kyse on selvästi unioniasia, joka kuuluu
valtioneuvoston toimivaltaan.
Eduskunnan tiedonsaanti- ja vaikutusmahdollisuudet
Suomen EVM:n osuus kokonaispääomasta olisi noin
12,5 miljardia euroa. Tästä noin 1,4 miljardia
euroa olisi maksettua pääomaa ja noin 11,1 miljardia
euroa takuupääomaa. EVM:n jäsenvaltiolle
myönnettävästä tuesta, sen ehdoista
ja edellytyksistä päättää keskinäisellä sopimuksella
EVM:n hallintoneuvosto, johon kuuluvat jäsenvaltioiden
talousasioista vastaavat ministerit. Lisäksi EVM:n päätöksin
voidaan lisätä jäsenvaltioiden maksusitoumuksia
ja EVM:n toimitusjohtaja voi esittää jäseniä velvoittavan
kutsun maksaa lisää pääomaa.
Käsitellessään ehdotuksia euroalueen
talouspolitiikan koordinaation tehostamiseksi perustuslakivaliokunta
korosti eduskunnan perustuslain 96 ja 97 §:n mukaisten
tiedonsaanti- ja vaikutusmahdollisuuksien asianmukaista turvaamista
(PeVL 49/2010 vp,
s. 4—5). Valiokunta katsoo, että EVM:n päätökset
esimerkiksi laina-avun myöntämisestä ovat
luonteeltaan ja taloudellisilta vaikutuksiltaan niin merkittäviä,
että eduskunnan tiedonsaanti ja osallistuminen vakausmekanismin
puitteissa tehtäviin päätöksiin on
turvattava esimerkiksi edellyttämällä asianomaisen
ministerin informoivan eduskuntaa ennen EVM:n hallintoneuvoston
kokouksia.