Perustelut

Yleistä

Perustuslakivaliokunta pitää valtioneuvoston tavoin komission ehdotusta EU:n tietosuojalainsäädännön oikeudellisen kehikon uudistamiseksi tervetulleena. Henkilötietojen suojan osalta yleinen tietosuoja-asetusehdotus ja tietosuojadirektiiviehdotus noudattelevat ja konkretisoivat varsin hyvin EU:n perusoikeuskirjan 8 artiklan määräyksiä henkilötietojen suojasta. Ehdotukset eivät ole ongelmallisia myöskään perustuslain 10 §:n 1 momentin ja sitä tarkentavan perustuslakivaliokunnan käytännön (ks. esim. PeVL 27/2006 vp, s. 2/I) näkökulmasta. Valiokunta yhtyy siten valtioneuvoston näkemykseen, jonka mukaan ehdotusten aineellisesta sisällöstä ei näyttäisi ainakaan tässä valmisteluvaiheessa olevan huomautettavaa henkilötietojen suojan kannalta. Valiokunta katsoo kuitenkin valtioneuvoston tavoin, että ehdotuksissa on eräitä muita osittain periaatteellisiksikin katsottavia kysymyksiä, joihin Suomen on jatkovalmistelun yhteydessä syytä pyrkiä aktiivisesti vaikuttamaan.

Yleinen tietosuoja-asetusehdotus

Tietosuoja ja julkisuusperiaate.

Asetusehdotuksen johdanto-osan 18. kohdassa todetaan, että asetuksen säännöksiä sovellettaessa voidaan ottaa huomioon virallisten asiakirjojen julkisuusperiaate. Julkisuusperiaatteen huomioon ottaminen jää valiokunnan mielestä sekä sisältönsä että säädösteknisen sijoittelunsa puolesta varsin heikoksi. Perustuslakivaliokunta pitää tämän vuoksi valtioneuvoston tavoin tärkeänä, että itse asetukseen otetaan säännös asiakirjajulkisuuden huomioon ottamisesta. Säännökseen olisi syytä lisäksi kirjata säännösten suhdetta selvittävä maininta siitä, että EU:n avoimuusasetus on asiakirjajulkisuutta koskeva yleissäädös EU:ssa (ks. PeVL 22/2008 vp, s. 3—4).

Delegointivaltuudet.

Perustuslakivaliokunta yhtyy valtioneuvoston näkemykseen siitä, että komissiolle asetusehdotuksessa esitetyt laajat valtuudet antaa delegoituja säädöksiä vaativat jatkossa vielä tarkempaa artiklakohtaista arviointia. Sääntelyssä on otettava huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artikla, jonka perusteella komissiolle voidaan siirtää valta täydentää lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyä säädöstä vain muilta kuin keskeisiltä osin. Valiokunta katsoo, että tässä kysymys on myös yleisemmästä periaatteellisesta EU:n lainsäädäntövallan delegoinnin rajoja koskevasta asiasta. Valiokunnan mielestä erityisesti läheisesti perusoikeuksien toteutumiseen liittyvässä sääntelyssä vaatimusta keskeisten osien sisällyttämisestä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävään säädökseen on tulkittava laajasti. Tämä merkitsee sitä, että ainakin yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista tulee säätää lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävän asetuksen tasolla.

Soveltamisala.

Yleistä tietosuoja-asetusta ei sen 2 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaan sovelleta lainkaan unionin toimielimissä, elimissä ja laitoksissa. Tämä soveltamisalan rajaus on omiaan heikentämään sääntelyn uskottavuutta. Valiokunnan mielestä sääntelyn tulisi koskea myös EU:n toimielimiä. Jos soveltamisalan laajentaminen ei tässä yhteydessä ole mahdollista, valtioneuvoston on syytä pyrkiä vaikuttamaan siihen, että vastaava tietosuojan taso ulotetaan mahdollisimman pikaisesti myös unionin toimielinten toimintaan.

Suomenkielinen käännös.

Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota eräisiin suomenkielisen asetusluonnoksen oikeusturvan takeita koskeviin termeihin. Valiokunta huomauttaa ensinnäkin, että asetusehdotuksen VIII luvussa käytetty termi "oikeussuojakeinot" on jossain määrin epätäsmällinen. Englanninkielisessä tekstissä ehdotuksen 74 ja 75 artiklan kohteena on "right to judicial remedy", joka viittaa nimenomaisesti tuomioistuinmenettelyssä toteutettavaan oikeusturvaan. Tämän tulisi näkyä myös suomenkielisessä tekstiversiossa. Vastaavasti termit "kanne" ja "kanteen nostaminen" voidaan valiokunnan mielestä ymmärtää niin, että oikeudenkäynti rajoittuisi vain siviiliprosessiin yleisissä tuomioistuimissa. Englanninkielisessä versiossa käytetty termi "proceedings against a controller or a processor" viittaa kuitenkin yleisemmin oikeudenkäyntiin jäsenvaltion tuomioistuimessa.

Tietosuojadirektiiviehdotus

Perustuslakivaliokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan siitä, että yleisen tietosuoja-asetuksen ja tietosuojadirektiivin sääntelyn tulisi olla ehdotettua yhtenäisempää. Tietosuojadirektiivin määrittelemä henkilötietojen suojan taso voi olla asetuksessa määriteltyä suojan tasoa matalampaa vain siltä osin, kuin se on poliisi- ja rikosoikeudellisen yhteistyön erityisluonne huomioon ottaen ehdottoman välttämätöntä.