PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 14/2007 vp

PeVL 14/2007 vp - HE 97/2007 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta

Sivistysvaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 9 päivänä lokakuuta 2007 lähettäessään hallituksen esityksen laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta (HE 97/2007 vp) valmistelevasti käsiteltäväksi sivistysvaliokuntaan samalla määrännyt, että perustuslakivaliokunnan on annettava asiasta lausunto sivistysvaliokunnalle.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

hallitusneuvos Eerikki Nurmi, opetusministeriö

professori Mikael Hidén

professori Olli Mäenpää

professori Teuvo Pohjolainen

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia. Tarkoitus on tehdä mahdolliseksi korkeakoulujen ulkomaille suuntautuva tutkintoon johtava tilauskoulutus. Lakiehdotukset sisältävät säännökset tilauskoulutuksen tilaajista, kohderyhmästä ja sisällöstä, koulutukseen osallistuviin sovellettavista yliopistolain ja ammattikorkeakoululain säännöksistä sekä koulutuksen järjestämisestä perittävästä vähimmäismaksusta. Lakiehdotukseen yliopistolain muuttamisesta sisältyy lisäksi säännös, jonka nojalla tilauskoulutukseen osallistuvat opiskelijat eivät kuulu ylioppilaskuntaan.

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

Esityksen säätämisjärjestysperusteluissa tilauskoulutusta koskevaa sääntelyä arvioidaan perustuslain 6 §:n 2 momentin ja 16 §:n 2 momentin kannalta. Ylioppilaskuntaan kuulumista koskevaa sääntelyä tarkastellaan perustuslain   13 §:n 2 momentin näkökulmasta. Perusteluissa katsotaan, että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Hallituksen mukaan säätämisjärjestyksestä tulisi pyytää perustuslakivaliokunnan lausunto, koska asia voi kuitenkin olla tulkinnanvarainen.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Tilauskoulutus
Yhdenvertaisuus.

Yliopisto voi yliopistolakiehdotuksen 8 a §:n perusteella järjestää Euroopan talousalueen ulkopuolisten maiden kansalaisista koostuvalle opiskelijaryhmälle kotimaisen tai ulkomaisen julkis- tai yksityisoikeudellisen oikeushenkilön tilaamaa ja rahoittamaa korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta. Ammattikorkeakoululla on vastaava oikeus ammattikorkeakoululakiehdotuksen 26 a §:n nojalla. Euroopan talousalueeseen kuuluvien maiden kansalaiset ja muut lakiehdotuksissa tarkoitetut henkilöt eivät voi osallistua tilauskoulutukseen. Tilauskoulutusta voidaan järjestää sekä Suomessa että Suomen ulkopuolella.

Sääntely on merkityksellistä perustuslain            6 §:n yhdenvertaisuussäännösten näkökulmasta.

Ehdotettu sääntely ei merkitse muutosta siihen, että kaikille kelpoisuusehdot täyttäville henkilöille on kansalaisuudesta riippumatta turvattu yhtäläinen mahdollisuus osallistua tutkintoon johtavaan maksuttomaan koulutukseen. Tilauskoulutukseen osallistuviin opiskelijoihin sovelletaan lakiehdotusten mukaan samoja opintokelpoisuusehtoja kuin muihin korkeakouluopiskelijoihinkin. Tarkoituksena ei siten ole, että nämä opiskelijat voisivat suorittaa korkeakoulututkinnon lievemmin vaatimuksin kuin muut. Tällainen tilauskoulutusta koskeva sääntely ei perustuslakivaliokunnan mielestä muodostu perustuslain 6 §:n 2 momentin tarkoittamassa mielessä syrjiväksi tai muutenkaan perustuslain yhdenvertaisuussäännösten kannalta ongelmalliseksi.

Perustuslain 16 §:n 2 momentti.

Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Säännös ei välttämättä edellytä opetuksen maksuttomuutta, jos muulla tavoin huolehditaan siitä, että vähävaraisilla on tosiasiallinen mahdollisuus kouluttaa itseään. Viittaus yhtäläiseen mahdollisuuteen saada opetusta merkitsee sitä, että jokaiselle tulisi turvata säännöksen tarkoittamat mahdollisuudet muun muassa asuinpaikasta riippumatta (HE 309/1993 vp, s. 64).

Tilauskoulutuksen järjestämisellä ei ole vaikutusta siihen, että kaikille kelpoisuusehdot täyttäville henkilöille on vastaisuudessakin turvattu yhtäläinen mahdollisuus osallistua tutkintoon johtavaan maksuttomaan koulutukseen. Tilauskoulutuksen järjestäminen ei lakiehdotusten mukaan saa heikentää yliopiston tai ammattikorkeakoulun antamaa perus- tai jatkokoulutusta. Esityksen perusteluista ilmenee, että tilauskoulutus voi päinvastoin hyödyttää myös muita opiskelijoita muun muassa mahdollistamalla maksuttoman tutkintokoulutuksen sisällön kehittämisen ja edistämällä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kansainvälistymistä. Tilauskoulutukseen osallistuvia opiskelijoita ei perustelujen mukaan lasketa ainakaan ammattikorkeakoulujen aloituspaikkamääriin. Tilauskoulutuksen järjestäminen ei siten vaikuta heikentävästi muiden henkilöiden mahdollisuuksiin päästä opiskelemaan ammattikorkeakouluun. Ehdotettu sääntely on perustuslain 16 §:n 2 momentin kannalta ongelmatonta.

Perustuslakivaliokunta korostaa perustuslain sivistyksellisten oikeuksien toteutumisen näkökulmasta lakiehdotusten sisältämien perus- ja jatkokoulutuksen heikentämiskieltojen merkitystä. Valiokunnan mielestä tähän liittyy myös se, että tilauskoulutuksen järjestämisen ei pidä yliopistoissakaan johtaa muiden opiskelijoiden aloituspaikkojen vähentämiseen. Lisäksi lakia sovellettaessa on syytä yhdenvertaisuusnäkökohtienkin vuoksi kiinnittää huomiota siihen, että koulutusta ei järjestetä tilaajalle, jonka tosiasiallisena aikomuksena on ehdotuksen tavoitteiden vastaisesti tilata koulutusta siinä tarkoituksessa, että koulutukseen osallistuvat voisivat näin välttää yliopiston tai korkeakoulun valintakokeet.

Ylioppilaskunnan jäsenyys

Tilauskoulutukseen osallistuvat opiskelijat eivät yliopistolain 40 §:n 1 momenttiin ehdotetun muutoksen perusteella kuulu ylioppilaskuntaan. Esityksen perustelujen mukaan ylioppilaskunta voi kuitenkin hakemuksesta hyväksyä myös heitä jäsenikseen. Tällainen sääntely on hyvin sopusoinnussa perustuslain 13 §:n 2 momentissa turvatun yhdistymisvapauden kanssa.

Lausunto

Lausuntonaan perustuslakivaliokunta esittää,

että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2007

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Kimmo Sasi /kok
  • vpj. Jacob Söderman /sd
  • jäs. Tuomo Hänninen /kesk
  • Ulla Karvo /kok
  • Elsi Katainen /kesk
  • Kimmo Kiljunen /sd
  • Esko Kiviranta /kesk
  • Kari Kärkkäinen /kd
  • Elisabeth Nauclér /r
  • Ville Niinistö /vihr (osittain)
  • Mikaela Nylander /r
  • Tuula Peltonen /sd
  • Veijo Puhjo /vas
  • Tuulikki Ukkola /kok
  • Ilkka Viljanen /kok

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Petri  Helander