PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 2/2001 vp

PeVL 2/2001 vp - HE 215/2000 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys laiksi valtion vientitakuista

Talousvaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 6 päivänä helmikuuta 2001 lähettäessään hallituksen esityksen laiksi valtion vientitakuista (HE 215/2000 vp) valmistelevasti käsiteltäväksi talousvaliokuntaan samalla määrännyt, että perustuslakivaliokunnan on annettava asiasta lausunto talousvaliokunnalle.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

apulaisosastopäällikkö Risto Paaermaa ja vanhempi hallitussihteeri Jorma Immonen, kauppa- ja teollisuusministeriö

lainsäädäntöneuvos Tuula Majuri, oikeusministeriö

professori Mikael Hidén

professori Olli Mäenpää

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion vientitakuista, jolla kumotaan nykyinen vientitakuulaki.

Vientitakuut myönnetään viennistä tai ulkomaille suuntautuvasta investoinnista syntyvän tappionvaaran varalle. Vientitakuutoiminnassa tulee ottaa huomioon Suomea sitovat kansainväliset säännökset ja määräykset vientitakuista, kansainväliset kilpailutekijät ja taattava hankkeen ympäristövaikutukset osana hankkeen kokonaisarviota. Valtion vientitakuut myöntää jatkossakin valtion erityisrahoitusyhtiö, Finnvera Oyj, joka myös hallinnoi niitä.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

Esityksessä ei ole erityistä jaksoa säätämisjärjestyksestä. Esityksen yleisperusteluissa käsitellään kuitenkin uuden perustuslain vaikutuksia, "sillä lainsäädäntövallan siirtämistä ja hallintotehtävän antamista muulle kuin viranomaiselle koskevan sääntelyn perusteet ovat muuttuneet kokonaisuudessaan perustuslain 80 ja 124 §:n säännöksillä".

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Perustuslain 124 §

Perustuslain 124 § koskee julkisen hallintotehtävän antamista muulle kuin viranomaiselle. Lakiehdotuksen 11 §:n perusteella vientitakuiden myöntäminen ja hallinnointi kuuluu valtion erityisrahoitusyhtiölle, Finnvera Oyj:lle. Vientitakuut ovat varallisuusarvoisia etuuksia, joita myöntämällä mainittu yhtiö tai viime kädessä valtion talousarvion ulkopuolella oleva, mutta siitä rahoitusta saava valtiontakuurahasto (PeVL 11/1998 vp) sitoutuu korvaamaan tietystä toiminnasta aiheutuvat tappiot tai menetykset.

Valtion vientitakuiden myöntäminen on valiokunnan käsityksen mukaan vahvoista yksityisoikeudellisista piirteistään huolimatta sellainen julkinen hallintotehtävä kuin perustuslain 124 §:ssä tarkoitetaan. Tässä perustuslainkohdassa tarkoitetusta merkittävästä julkisen vallan käytöstä ei kuitenkaan ole kysymys, kun otetaan huomioon päätöksentekoon kytkeytyvä varsin laaja harkinnanvaraisuus ja sekin, että vientitakuut ovat yksityisoikeudellisia sopimuksia.

Perustuslain mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle "vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia". Vientitakuutoiminnan hoitaminen yhtiömuodossa on valiokunnan mielestä tarkoituksenmukainen järjestely ennen muuta toiminnan erityisluonteen vuoksi. Muiden edellytysten osalta perustuslakivaliokunta korosti perustuslain säätämisen yhteydessä, että uskottaessa hallintotehtävä suoraan laissa muulle kuin viranomaiselle tulee säännösperusteisesti taata oikeusturvan ja hyvän hallinnon vaatimusten noudattaminen tässä toiminnassa (PeVM 10/1998 vp, s. 35/II). Keskeisenä on pidetty hallintomenettelystä, viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja viranomaisessa käytettävästä kielestä annettujen yleisten säännösten saattamista sovellettavaksi (PeVL 23/2000 vp, s. 5/II). Tavallisen lainsäätämisjärjestyksen edellytyksenä on näin ollen, että lakiehdotukseen lisätään tarvittavat säännökset kyseisten yleissäännösten soveltamisesta valtion vientitakuutoiminnassa.

Perustuslain 80 §

Lakiehdotuksen 12 §:n mukaan tarkemmat säännökset vientitakuutoiminnassa noudatettavista periaatteista annetaan tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella. Pykälän 1 momentissa on luonnehdittu näiden periaatteiden alaa. Lisäksi 2 momentin perusteella valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkemmat säännökset lain täytäntöönpanosta.

Perustuslain 80 §:n 1 momentin perusteella asetuksia voidaan antaa perustuslaissa tai muussa laissa säädetyn valtuuden nojalla. Yleisellä tasolla on tarpeen huomata, että tämä perustuslainkohta jo suoraan rajoittaa annettavien asetusten sallittua sisältöä ja vastaavasti myös valtuutussäännösten tulkintaa. Tällä seikalla on merkitystä erityisesti lakiehdotuksen 12 §:n 2 momentin sisällöltään yleisluonteisen valtuutuksen kannalta. Pykälän 1 momentin yksilöidyt asetuksenantovaltuudet liittyvät kukin lakiehdotuksen eri säännöksiin, joiden kautta valtuudet täsmentyvät perustuslain kannalta riittävästi.

Perustuslain 87 §

Perustuslain 87 §:ssä säädetään valtion talousarvion ulkopuolisesta rahastosta. Käsiteltävänä oleva lakiehdotus ei suoraan koske nykyistä valtiontakuurahastoa. Vientitakuiden enimmäismäärän sääntely lakiehdotuksen 10 §:ssä saattaa periaatteessa vaikuttaa siihen, kuinka suuriksi valtiontakuurahaston vastuut voivat kasvaa ja kuinka suureksi tämä rahasto voi siten laajeta. Ehdotus ei kuitenkaan laajenna merkittävästi takuiden enimmäismääriä nykyisestä. Myöskään ne tarkoitukset, joihin vientitakuita voidaan myöntää, eivät muutu oleellisesti ehdotetun lain perusteella. Lakiehdotus ei näistä syistä ole ongelmallinen perustuslain 87 §:n säännösten kannalta.

Perustuslain 81 §

Perustuslain 81 §:n 2 momentin mukaan valtion viranomaisten virkatoimien, palvelujen ja muun toiminnan maksullisuuden sekä maksujen suuruuden yleisistä perusteista säädetään lailla. Lakiehdotuksen 8 §:n 1 momenttia on asianmukaista tarkastella tämän perustuslainkohdan sisältämien periaatteiden kannalta, koska vientitakuiden myöntämisessä on kysymys julkisen hallintotehtävän hoitamisesta perustuslain 124 §:n mielessä (vrt. PeVL 7/1994 vp).

Perustuslaista johtuu ensiksikin vaatimus, että lailla tulee säätää yleisesti siitä, mistä virkatoimista ja palveluista maksuja voidaan periä tai millaiset suoritteet ovat kokonaan maksuttomia (HE 1/1998 vp, s. 135/I). Lain tasolla ei siten ole välttämätöntä säätää, mistä toimista ja palveluista maksuja todella peritään (PeVM 17/1990 vp, s. 4/I). Lakiehdotus on näiden seikkojen kannalta asianmukainen. Esitykseen liitetyssä asetusluonnoksessa ei kuitenkaan kosketella toiminnan maksullisuutta ja maksuttomuutta, mikä on puute. Ehdotetusta maksujen suuruuden sääntelystä ei ole huomautettavaa, koska yleisenä maksuperusteena noudatetaan toiminnasta aiheutuneiden kustannusten kattamista (PeVL 14/1993 vp).

Lausunto

Lausuntonaan perustuslakivaliokunta kunnioittavasti esittää,

että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, jos valiokunnan lakiehdotuksesta hyvän hallinnon ja oikeusturvan takeiden johdosta tekemä valtiosääntöoikeudellinen huomautus otetaan asianmukaisesti huomioon.

Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 2001

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Paula Kokkonen /kok
  • vpj. Riitta Prusti /sd
  • jäs. Tuija Brax /vihr
  • Klaus Hellberg /sd
  • Esko Helle /vas
  • Gunnar Jansson /r
  • Jouko Jääskeläinen /skl
  • Jouni Lehtimäki /kok
  • Pekka Nousiainen /kesk
  • Osmo Puhakka /kesk
  • Pekka Ravi /kok
  • Markku Rossi /kesk
  • Petri Salo /kok
  • Ilkka Taipale /sd

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Jarmo Vuorinen