Perustelut
Euroopan tason poliittisia puolueita pidetään EY:n
perustamissopimuksen 191 artiklassa tärkeinä yhdentymistä edistävinä tekijöinä unionissa.
Niiden todetaan myötävaikuttavan eurooppalaisen
tietoisuuden muodostumiseen ja unionin kansalaisten poliittisen
tahdon ilmaisemiseen. Unionin tason puolueiden tällaista
roolia käsitellään myös Euroopan
unionin perusoikeuskirjan 12 artiklan 2 kohdassa.
Euroopan tasolla toimivia puolueita eli ns. europuolueita
on nykyisin neljä. Euroopan parlamentissa on oma ryhmänsä Euroopan
kansanpuolueella (EFP), Euroopan liberaali- ja demokraattipuolueella
(ELDR), Euroopan sosiaalidemokraattisella puolueella (ESP) ja Euroopan vihreiden
puolueiden federaatiolla (EFGP). Europuolueilla ei ole
henkilöjäseniä, vaan ne koostuvat kansallisen
tason puolueista. Järjestöinä europuolueet
eivät ole kovin vahvoja, sillä ne ovat toiminnallisesti
ja taloudellisesti riippuvaisia jäsenpuolueista ja Euroopan
parlamentin puolueryhmistä.
Europuolueiden rahoitukseen liittyvien epäkohtien korjaamiseksi
EY:n perustamissopimuksen 191 artiklaan on Nizzan sopimuksella lisätty
uusi 2 kohta, jonka mukaan neuvosto vahvistaa 251 artiklassa määrättyä menettelyä
noudattaen
Euroopan tasolla toimivia poliittisia puolueita ja erityisesti niiden
rahoitusta koskevat säännöt. Nizzan sopimus
ei ole vielä tullut voimaan. Sääntöjen
antaminen europuolueiden rahoituksesta sitä ennen on selkeän
oikeusperustan puuttumisen vuoksi kyseenalaista.
Ehdotetun asetuksen yleisenä tavoitteena on selkeyttää Euroopan
tason poliittisten puolueiden asemaa ja rahoitusta unionissa. Valiokunta pitää tätä
tavoitetta
valtioneuvoston tavoin periaatteessa kannatettavana. Samalla valiokunta painottaa
Nizzan sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä annettua
yhteistä julistusta (nro 11), jonka mukaan europuolueille
annettavaa rahoitusta ei saa suoraan eikä välillisesti
käyttää kansallisten puolueiden rahoittamiseen.
Selvää on, että rahoitusta koskevia sääntöjä on
sovellettava samoin perustein kaikkiin Euroopan parlamentissa edustettuina
oleviin poliittisiin voimiin.
Asetusehdotuksen 1 artiklassa säädetään europuolueen
sääntöjen tallettamisesta Euroopan parlamenttiin.
Sääntöjen tallettaminen on edellytys
sille, että puolueelle voidaan myöntää rahoitusta
Euroopan yhteisöjen yleisestä talousarviosta.
Sääntönsä tallettavan puolueen
on asetusehdotuksen mukaan muun ohella noudatettava ohjelmassaan
ja toiminnassaan Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa
määrättyjä kansanvallan, perusoikeuksien
ja oikeusvaltion perusperiaatteita. Tarkoitus on estää rahoituksen
antaminen esimerkiksi sellaiselle puolueelle, jonka ohjelmaan kuuluu
oikeuksien rajoittaminen, suvaitsemattomuus ja muukalaisviha. Tavoite
on hyväksyttävä. Tallettamisen edellytyksiä koskevan
säännöksen yleispiirteinen ja väljä sanamuoto
kuitenkin korostaa tallettamista hakevan puolueen oikeusturvan varmistamisen
tarvetta. Asetusehdotuksen 2 artiklassa tarkoitettua merkittävien
henkilöiden suorittamaa valvontaa ei näiltä osin
voida pitää riittävänä.
Asetusehdotuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaan rahoitusta voidaan
osoittaa vain menoihin, joita käytetään
kyseisen europuolueen säännöissä mainittuihin
tarkoituksiin. Rahoituksen käyttötarkoituksista
tulee valiokunnan mielestä ottaa riittävän
täsmälliset säännökset
asetukseen eikä jättää asiaa
europuolueiden säännöissä ratkaistavaksi.
Europuolueen omarahoitusosuuden tulee asetusehdotuksen 6 artiklan
mukaan olla vähintään 25 prosenttia puolueen
talousarviosta. Valtioneuvosto nostaisi omarahoitusosuuden 50 prosenttiin.
Asiaa tulee valiokunnan mielestä jatkovalmistelussa vielä harkita
ottamalla muun ohella huomioon europuolueiden mahdollisuudet hankkia
omaa rahoitusta. Omarahoitusosuutta ei pidä säätää tältä kannalta
epäasiallisen suureksi.
Puoluerahoituksen täytäntöönpanosta
ja valvonnasta säädetään asetuksen
5 artiklassa, joka sisältää säännöksen
asianomaisten yksikköjen oikeudesta toimittaa tarkastuksia
paikalla. Ehdotuksesta ei ilmene, onko tarkastusvaltuudet tarkoitettu
ulottumaan myös henkilöiden kotirauhan piiriin.
Jokaisen kotirauha on turvattu Suomen perustuslain 10 §:n
1 momentissa. Saman pykälän 3 momentin mukaan
lailla voidaan säätää perusoikeuksien
turvaamiseksi tai rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin
ulottuvista toimenpiteistä. Perustuslakivaliokunta on lausuntokäytännössään
katsonut kotirauhan piiriin ulottuvan toimen olevan hyväksyttävä "rikosten
selvittämiseksi", jos toimi sidotaan säännöksessä siihen,
että on olemassa konkreettinen ja yksilöity syy
epäillä lakia rikotun tai rikottavan (ks. esim. PeVL
12/2001 vp). Myös Euroopan unionin perusoikeuskirjassa
käsitellään kotirauhan suojaa. Sen 7
artiklan mukaan jokaisella on oikeus siihen, että hänen
kotiaan kunnioitetaan. Asetuksen jatkovalmistelussa on
kiinnitettävä asianmukaista huomiota näihin
kotirauhan turvaa koskeviin säännöksiin.