Perustelut

Euroopan tason poliittisia puolueita pidetään EY:n perustamissopimuksen 191 artiklassa tärkeinä yhdentymistä edistävinä tekijöinä unionissa. Niiden todetaan myötävaikuttavan eurooppalaisen tietoisuuden muodostumiseen ja unionin kansalaisten poliittisen tahdon ilmaisemiseen. Unionin tason puolueiden tällaista roolia käsitellään myös Euroopan unionin perusoikeuskirjan 12 artiklan 2 kohdassa.

Euroopan tasolla toimivia puolueita eli ns. europuolueita on nykyisin neljä. Euroopan parlamentissa on oma ryhmänsä Euroopan kansanpuolueella (EFP), Euroopan liberaali- ja demokraattipuolueella (ELDR), Euroopan sosiaalidemokraattisella puolueella (ESP) ja Euroopan vihreiden puolueiden federaatiolla (EFGP). Europuolueilla ei ole henkilöjäseniä, vaan ne koostuvat kansallisen tason puolueista. Järjestöinä europuolueet eivät ole kovin vahvoja, sillä ne ovat toiminnallisesti ja taloudellisesti riippuvaisia jäsenpuolueista ja Euroopan parlamentin puolueryhmistä.

Europuolueiden rahoitukseen liittyvien epäkohtien korjaamiseksi EY:n perustamissopimuksen 191 artiklaan on Nizzan sopimuksella lisätty uusi 2 kohta, jonka mukaan neuvosto vahvistaa 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen Euroopan tasolla toimivia poliittisia puolueita ja erityisesti niiden rahoitusta koskevat säännöt. Nizzan sopimus ei ole vielä tullut voimaan. Sääntöjen antaminen europuolueiden rahoituksesta sitä ennen on selkeän oikeusperustan puuttumisen vuoksi kyseenalaista.

Ehdotetun asetuksen yleisenä tavoitteena on selkeyttää Euroopan tason poliittisten puolueiden asemaa ja rahoitusta unionissa. Valiokunta pitää tätä tavoitetta valtioneuvoston tavoin periaatteessa kannatettavana. Samalla valiokunta painottaa Nizzan sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä annettua yhteistä julistusta (nro 11), jonka mukaan europuolueille annettavaa rahoitusta ei saa suoraan eikä välillisesti käyttää kansallisten puolueiden rahoittamiseen. Selvää on, että rahoitusta koskevia sääntöjä on sovellettava samoin perustein kaikkiin Euroopan parlamentissa edustettuina oleviin poliittisiin voimiin.

Asetusehdotuksen 1 artiklassa säädetään europuolueen sääntöjen tallettamisesta Euroopan parlamenttiin. Sääntöjen tallettaminen on edellytys sille, että puolueelle voidaan myöntää rahoitusta Euroopan yhteisöjen yleisestä talousarviosta. Sääntönsä tallettavan puolueen on asetusehdotuksen mukaan muun ohella noudatettava ohjelmassaan ja toiminnassaan Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa määrättyjä kansanvallan, perusoikeuksien ja oikeusvaltion perusperiaatteita. Tarkoitus on estää rahoituksen antaminen esimerkiksi sellaiselle puolueelle, jonka ohjelmaan kuuluu oikeuksien rajoittaminen, suvaitsemattomuus ja muukalaisviha. Tavoite on hyväksyttävä. Tallettamisen edellytyksiä koskevan säännöksen yleispiirteinen ja väljä sanamuoto kuitenkin korostaa tallettamista hakevan puolueen oikeusturvan varmistamisen tarvetta. Asetusehdotuksen 2 artiklassa tarkoitettua merkittävien henkilöiden suorittamaa valvontaa ei näiltä osin voida pitää riittävänä.

Asetusehdotuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaan rahoitusta voidaan osoittaa vain menoihin, joita käytetään kyseisen europuolueen säännöissä mainittuihin tarkoituksiin. Rahoituksen käyttötarkoituksista tulee valiokunnan mielestä ottaa riittävän täsmälliset säännökset asetukseen eikä jättää asiaa europuolueiden säännöissä ratkaistavaksi.

Europuolueen omarahoitusosuuden tulee asetusehdotuksen 6 artiklan mukaan olla vähintään 25 prosenttia puolueen talousarviosta. Valtioneuvosto nostaisi omarahoitusosuuden 50 prosenttiin. Asiaa tulee valiokunnan mielestä jatkovalmistelussa vielä harkita ottamalla muun ohella huomioon europuolueiden mahdollisuudet hankkia omaa rahoitusta. Omarahoitusosuutta ei pidä säätää tältä kannalta epäasiallisen suureksi.

Puoluerahoituksen täytäntöönpanosta ja valvonnasta säädetään asetuksen 5 artiklassa, joka sisältää säännöksen asianomaisten yksikköjen oikeudesta toimittaa tarkastuksia paikalla. Ehdotuksesta ei ilmene, onko tarkastusvaltuudet tarkoitettu ulottumaan myös henkilöiden kotirauhan piiriin. Jokaisen kotirauha on turvattu Suomen perustuslain 10 §:n 1 momentissa. Saman pykälän 3 momentin mukaan lailla voidaan säätää perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteistä. Perustuslakivaliokunta on lausuntokäytännössään katsonut kotirauhan piiriin ulottuvan toimen olevan hyväksyttävä "rikosten selvittämiseksi", jos toimi sidotaan säännöksessä siihen, että on olemassa konkreettinen ja yksilöity syy epäillä lakia rikotun tai rikottavan (ks. esim. PeVL 12/2001 vp). Myös Euroopan unionin perusoikeuskirjassa käsitellään kotirauhan suojaa. Sen 7 artiklan mukaan jokaisella on oikeus siihen, että hänen kotiaan kunnioitetaan. Asetuksen jatkovalmistelussa on kiinnitettävä asianmukaista huomiota näihin kotirauhan turvaa koskeviin säännöksiin.