Perustelut

Elinkeinovapaus

Vakuutustoiminnan harjoittamiseen on haettava vakuutusyhtiölain 2 luvun 3 §:n 1 momentin perusteella Finanssivalvonnalta toimilupa. Toimiluvan myöntämisedellytyksiä ehdotetaan tiukennettavaksi lisäämällä vakuutusyhtiölain 2 luvun 6 §:n 2 momenttiin vaatimus siitä, että yhtiön voidaan arvioida toimivan hallintojärjestelmää koskevien säännösten mukaisesti. Vakuutusyhtiön hallintojärjestelmää koskevissa pykälissä on säännökset muun muassa yhtiön yleisistä hallintovaatimuksista, riskienhallinnasta, sisäisestä valvonnasta ja tarkastuksesta. Ehdotettujen säännösten yhtiöiden hallinnolliseen taakkaan kohdistuvien vaikutusten arviointi kuuluu talousvaliokunnalle.

Luvanvaraisuussääntely on merkityksellistä perustuslain 18 §:n 1 momentissa turvatun elinkeinovapauden kannalta. Perustuslakivaliokunta on pitänyt elinkeinovapautta perustuslain mukaisena pääsääntönä, mutta katsonut elinkeinotoiminnan luvanvaraisuuden olevan mahdollista poikkeuksellisesti. Tällaisen sääntelyn tulee täyttää perusoikeutta rajoittavalta lailta vaadittavat yleiset edellytykset (ks. esim. PeVL 19/2009 vp, s. 2 ja PeVL 31/2006 vp, s. 2). Vakuutustoiminnan luvanvaraisuudelle ja ehdotetuille tiukennuksille on asiakkaiden oikeuksien turvaamiseen, vakuutusmarkkinoiden häiriöttömään toimintaan ja vakuutusyhtiöihin kohdistuvan luottamuksen suojaamiseen liittyvät hyväksyttävät ja painavat perusteet. Ehdotettu toimilupasääntelyn tiukennus ei ole ongelmallinen perustuslain kannalta.

Kielto toimia vastuullisen vakuutusmatemaatikon tehtävässä

Vakuutusyhtiöllä on oltava vastuullinen vakuutusmatemaatikko, jonka kelpoisuuden sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut. Ministeriöllä on 1. lakiehdotuksen 31 luvun 8 §:n 1 momentin nojalla toimivalta evätä vakuutusmatemaatikon kelpoisuuden saaneen henkilön oikeus toimia vastuullisen vakuutusmatemaatikon tehtävissä. Epääminen on mahdollista, jos hän on olennaisella tavalla rikkonut vakuutustoimintaa koskevia lakeja tai niiden nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä taikka jos hän on muutoin toiminut ammattia harjoittaessaan olennaisella tavalla virheellisesti tai moitittavasti. Kelpoisuuden epäämisen sijasta ministeriö voi antaa vakuutusmatemaatikolle huomautuksen tai varoituksen. Seuraamuksen määrääminen voi tapahtua vain vakuutusmatemaatikon tutkintolautakunnan esityksestä. Lautakunnan on varattava asianosaiselle tilaisuus tulla kuulluksi ennen esityksen tekemistä. Ministeriön päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Ehdotetut säännökset ovat merkityksellisiä perustuslain 18 §:n 1 momentissa turvatun elinkeinon ja ammatin harjoittamisen vapauden kannalta. Perustuslakivaliokunta ei ole aiemmin pitänyt ongelmallisena vastaavan tyyppisen valtuuden antamista muun muassa Finanssivalvonnalle, joka voi rajoittaa määräajaksi toimilupavalvottavan, esimerkiksi vakuutusyhtiön, johdon toimintaa (PeVL 28/2008 vp, s. 2/I, PeVL 17/2004 vp, s. 5/II, PeVL 16/2003 vp, s. 3/I, PeVL 67/2002 vp, s. 3/I, PeVL 52/2001 vp, s. 3—4). Kieltomahdollisuuden kohderyhmä on suppea ja täsmällisesti määritelty. Toimivallalle on vakuutustoimialaan ja vastuullisen vakuutusmatemaatikon lakisääteisiin tehtäviin liittyvät hyväksyttävät ja painavat perusteet. Säännökset eivät ole ongelmallisia perustuslain kannalta.

Määräystenantovalta

Finanssivalvonnan määräystenantovaltuuksia on arvioitava perustuslain 80 §:n 2 momentin kannalta. Sen mukaan muu kuin pykälän 1 momentissa mainittu viranomainen voidaan lailla valtuuttaa antamaan oikeussääntöjä määrätyistä asioista, jos siihen on sääntelyn kohteeseen liittyviä erityisiä syitä eikä sääntelyn asiallinen merkitys edellytä, että asiasta säädetään lailla tai asetuksella. Tällaisen valtuutuksen tulee lisäksi olla soveltamisalaltaan täsmällisesti rajattu.

Perustuslakivaliokunta on useasti aiemmin pitänyt mahdollisena määräystenantovallan osoittamista Finanssivalvonnalle ja sitä edeltäneille Rahoitustarkastukselle ja Vakuutusvalvontavirastolle (PeVL 28/2008 vp, s. 3/II ja siinä mainitut lausunnot). Sääntelyn kohteena olevaan toimintaan liittyy runsaasti sellaisia ammatillisia erityispiirteitä, joita valiokunnan käytännössä on vakiintuneesti pidetty perustuslain 80 §:n 2 momentissa tarkoitettuina erityisinä syinä. Valtuudet ovat lain säännöksin riittävän tarkasti sidottuja, kun otetaan huomioon sääntelyn kohteena olevan toiminnan luonne ja erityispiirteet. Määräystenantovaltuudet eivät ole valtiosääntöoikeudellisesti ongelmallisia.