Perustelut

Henkilötietojen suoja

Etsivässä nuorisotyössä käytettävien tietojen luovuttamisvelvollisuudesta ehdotetaan säädettäväksi nuorisolain 7 c §:ssä. Salassapitosäännösten estämättä opetuksen järjestäjän, koulutuksen järjestäjän, puolustusvoimien ja siviilipalvelukeskuksen on laissa täsmennetyissä tilanteissa luovutettava tuen tarpeessa olevan nuoren yksilöinti- ja yhteystiedot hänen kotikunnalleen.

Perustuslakivaliokunta on viranomaisten tietojen saamista ja luovuttamista koskevaa sääntelyä perustuslain 10 §:n 1 momentissa säädetyn yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta arvioidessaan kiinnittänyt huomiota muun muassa siihen, mihin ja ketä koskeviin tietoihin tiedonsaantioikeus ulottuu ja miten tiedonsaantioikeus sidotaan tietojen välttämättömyyteen (PeVL 23/2006 vp, s. 3/I).

Luovutettavien henkilötietojen sisältö on määritelty lakiehdotuksessa täsmällisesti koskemaan nuoren yksilöinti- ja yhteystietoja. Ne eivät yleensä ole salassa pidettäviä, mutta voivat viranomaisten julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 31 kohdan perusteella olla yksittäistapauksessa salassa pidettäviä. Henkilötietojen avulla voidaan ottaa yhteyttä mahdollisesti syrjäytymisvaarassa olevaan nuoreen ja tarjota hänen tarvitsemiaan julkisia palveluja ja muuta tukea. Sääntely ei ole ongelmallista perustuslain 10 §:n 1 momentin kannalta.

Tietojen luovutusvelvolliset on määritelty tarkoin 2 momentin 1—3 kohdassa. Lisäksi 4 momentin mukaan muu viranomainen voi salassapitosäännösten estämättä luovuttaa edellä mainitut tiedot nuoren kotikunnalle etsivää nuorisotyötä varten, jos viranomainen arvioi käytettävissään olevien tietojen pohjalta sekä nuoren tilanne ja tuen tarve kokonaisuudessaan huomioon otettuna nuoren tarvitsevan viipymättä tukea päästäkseen palvelujen ja muun tuen piiriin. Valiokunta kiinnittää huomiota, että tietojenluovutusoikeus ulottuu melko laajaan viranomaiskenttään. Henkilötietojen suojan kannalta on parempi, että luovutusoikeuden piiriä rajataan ja täsmennetään esimerkiksi edellyttämällä nuorta koskevien tietojen saamista viranomaisena.

Tietojen luovuttajan on lakiehdotuksen 7 c §:n 5 momentin mukaan ilmoitettava tietojen luovutuksesta nuorelle ja alaikäisen nuoren huoltajalle. Valiokunta pitää henkilötietojen suojan kannalta tärkeänä, että henkilölle annetaan etukäteen tieto siitä, että häntä koskevia tietoja voidaan luovuttaa (PeVL 14/2002 vp, s. 2/II). Sen vuoksi pykälätekstiä on syytä täydentää tätä koskevin maininnoin.

Etsivässä nuorisotyössä voidaan 7 d §:n 1 momentin mukaan yhdistää tai muutoin käsitellä tehtävässä saatuja tietoja. Henkilötiedot muodostavat perusteluiden mukaan etsivän nuorisotyön asiakasrekisterin. Pykälän 2 momentin perusteella nuorta koskevia tietoja saadaan luovuttaa edelleen toiselle viranomaiselle vain nuoren ja, jos nuori on alaikäinen, myös hänen huoltajansa suostumuksella.

Perustuslakivaliokunta on vakiintuneesti pitänyt henkilötietojen suojan kannalta tärkeinä sääntelykohteina ainakin rekisteröinnin tavoitetta, rekisteröitävien henkilötietojen sisältöä, niiden sallittuja käyttötarkoituksia mukaan luettuna tietojen luovutettavuus sekä tietojen säilytysaikaa henkilörekisterissä ja rekisteröidyn oikeusturvaa. Näiden seikkojen sääntelyn lain tasolla tulee lisäksi olla kattavaa ja yksityiskohtaista (PeVL 14/2002 vp, s. 2, PeVL 27/2006 vp, s. 2/I). Lailla säätämisen vaatimus ulottuu myös mahdollisuuteen luovuttaa henkilötietoja teknisen käyttöyhteyden avulla (PeVL 12/2002 vp, s. 5).

Etsivässä nuorisotyössä voidaan 7 d §:n 1 momentin perusteella yhdistää tai muutoin käsitellä tehtävässä saadut tiedot "tuen tarpeessa olevien nuorten yksilöimiseksi ja tässä laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi". Nuorisolaissa säädetään etsivän nuorisotyön ohella muun muassa valtion ja kuntien nuorisotyöstä ja -politiikasta. Laissa tarkoitetut tehtävät ovat siten etsivää nuorisotyötä huomattavasti laajemmat. Valiokunta katsoo, että henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on syytä täsmentää koskemaan vain etsivän nuorisotyön tehtäviä.

Nuorisolakiehdotuksen 7 d §:n 2 momentin mukaan tiedot on hävitettävä heti, kun ne eivät ole välttämättömiä tehtävän hoitamiseksi. Siten henkilötietojen säilytysaika jää jossain määrin epämääräiseksi, mutta on henkilötietojen sisältö ja etsivän nuorisotyön luonne huomioon ottaen riittävän täsmällinen. Lisäksi säilytysaikaa rajaa nuorisolain soveltuminen vain alle 29-vuotiaisiin.

Vaitiolovelvollisuus

Nuorisolakiehdotuksen 7 d §:n 3 momentin mukaan etsivän nuorisotyön tehtäviä hoitava ei saa ilmaista sivullisille, mitä hän tehtäviä hoitaessaan saa tietää nuoren henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta. Säännösehdotuksella pyritään perusteluiden mukaan selventämään vaitiolovelvollisuutta silloin, kun kunta hankkii etsivän nuorisotyön palveluita ulkopuoliselta palveluntuottajalta.

Vaitiolovelvollisuuden kohteet vastaavat osin sisällöltään perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella (PeVL 43/1998 vp) säädetyn viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n 1 momentin 23 ja 32 kohtaa. Säännösehdotus ei siten ole ongelmallinen perustuslain 12 §:n 2 momentin julkisuusperiaatteen kannalta.

Etsivän nuorisotyön tehtäviä hoitavan vaitiolovelvollisuus samoin kuin salassapitovelvollisuus seuraa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetusta laista. Mikäli erityissäännös on tässä yhteydessä tarpeellinen, on sen sisältöä täydennettävä. Ehdotus on yksityiselämän suojan kannalta puutteellinen esimerkiksi terveystietojen ja nuoren saamien etuuksien ja tukitoimien osalta.