Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunta on 3 päivänä kesäkuuta 2014 lähettäessään hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta (HE 77/2014 vp) valmistelevasti käsiteltäväksi ympäristövaliokuntaan samalla määrännyt, että perustuslakivaliokunnan on annettava asiasta lausunto ympäristövaliokunnalle.
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
hallitusneuvos Satu Sundberg, ympäristöministeriö
professori Mikael Hidén
Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet
Hallituksen esityksessä luonnonsuojelulakia ehdotetaan täydennettäväksi muun ohella säännöksillä, joilla estettäisiin Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen luonnonarvojen merkittävä heikentyminen. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi yleinen heikentämiskieltosäännös, jolla täydennetään laissa nykyisin olevaa kieltoa myöntää merkittävää heikentymistä aiheuttavalle hankkeelle lupaa. Lisäksi laissa säädettäisiin ilmoituksenvaraisiksi sellaiset toimenpiteet, jotka eivät nykyisellään ole ennakkovalvonnan piirissä, mutta joilla arvioinnin perusteella saattaa olla merkittävästi heikentävä vaikutus Natura 2000 -alueelle. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle säädettäisiin toimivalta ilmoituksen perusteella kieltää tällainen toimenpide tai rajoittaa sen toteuttamista.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.
Esityksen säätämisjärjestysperusteluissa heikentämiskieltosäännöstä sekä siihen liittyviä ilmoitusvelvollisuutta ja toimenpiteen kieltämisen tai rajoittamisen mahdollisuutta on tarkasteltu perustuslain 20 §:n 1 momentin ympäristöperusoikeuden ja perustuslain 15 §:ssä turvatun omaisuudensuojan näkökulmasta. Lisäksi ehdotukseen sisältyviä asetuksenantovaltuuksia on arvioitu perustuslain 80 §:n 1 momentin kannalta. Lakiehdotus voidaan hallituksen käsityksen mukaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Hallitus pitää esitykseen liittyvien valtiosääntöoikeudellisten näkökohtien vuoksi kuitenkin suotavana, että esityksestä hankitaan perustuslakivaliokunnan lausunto.
Luonnonsuojelulakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 64 a §, jonka mukaan Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja ei saa merkittävästi heikentää. Heikentämiskieltoon liittyvät ehdotetut 65 b §, 65 c § ja 53 §:n 5 momentti. Toimenpiteen toteuttajan on 65 b §:n perusteella ilmoitettava toimenpiteestä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos siitä saattaa aiheutua 64 a §:ssä kielletty seuraus. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on 65 c §:n nojalla puolestaan kiellettävä toimenpiteeseen ryhtyminen tai rajoitettava sitä, jos ilmoitetusta toimenpiteestä aiheutuu tai uhkaa aiheutua 64 a §:ssä kielletty seuraus. Jos viranomaisen 65 c §:n nojalla tekemä ilmoituksenvaraista toimenpidettä koskeva päätös rajoittaa kiinteistön käyttöä siten, että alueen omistajalle tai erityisen oikeuden haltijalle aiheutuu merkityksellistä haittaa, on valtio 53 §:n 5 momentin perusteella vaadittaessa velvollinen korvaamaan haitan.
Yleisellä heikentämiskieltosäännöksellä täydennetään luonnonsuojelulain 66 §:ssä nykyisin olevaa kieltoa myöntää merkittävää heikentymistä aiheuttavalle hankkeelle lupaa. Sääntelykokonaisuuden tarkoituksena on saattaa lainsäädäntö vastaamaan kaikilta osin Euroopan unionin luontodirektiivistä jäsenvaltioille aiheutuvia velvoitteita. Direktiivin asianmukainen toimeenpano edellyttää hallituksen esityksen perustelujen (s. 22) mukaan sitä, että heikentämiskielto koskee kaikentyyppistä toimintaa riippumatta siitä, onko se luvanvaraista vai ei. Ilmoitusvelvollisuuden ja toimenpiteen kieltämis- ja rajoittamismahdollisuuden tarkoituksena puolestaan on varmistaa heikentämiskiellon noudattaminen myös sellaisten toimenpiteiden osalta, jotka eivät voimassa olevan lainsäädännön mukaan ole luvan- tai ilmoituksenvaraisia.
Ehdotetulla sääntelyllä laajennetaan jonkin verran maanomistajaan ja käyttöoikeuden haltijaan kohdistuvia toimenpiderajoituksia. Perustuslakivaliokunta on edellä mainittua luonnonsuojelulain 66 §:ää hallitusmuodon 12 §:n omaisuudensuojasäännöksen (nykyinen perustuslain 15 §) ja 14 a §:n ympäristövastuusäännöksen (nykyinen perustuslain 20 §) kannalta arvioidessaan katsonut, että sen sisältämät toimenpiderajoitukset täyttivät omaisuuden käyttövapauden rajoittamiselle asetettavat sääntelyn hyväksyttävyyttä, oikeasuhtaisuutta ja oikeusturvaa koskevat yleiset vaatimukset (PeVL 21/1996 vp). Myös nyt ehdotettu yleinen heikentämiskielto ja siihen liittyvä sääntelykokonaisuus täyttää nämä edellytykset. Perustuslakivaliokunta on mainitun lausunnon jälkeen käsitellyt useaan otteeseen ympäristönsuojelullisiin syihin perustuvia omaisuuden käyttörajoituksia (ks. esim. PeVL 10/2014 vp, PeVL 36/2013 vp ja PeVL 20/2010 vp). Ehdotettu sääntely on sopusoinnussa myös tämän lausuntokäytännön kanssa.
Lausuntonaan perustuslakivaliokunta esittää,
että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 2014
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Petri Helander