Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunta on 1 päivänä kesäkuuta 2002 lähettäessään hallituksen esityksen laiksi muinaismuistolain 20 §:n muuttamisesta (HE 80/2002 vp) valmistelevasti käsiteltäväksi sivistysvaliokuntaan samalla määrännyt, että perustuslakivaliokunnan on annettava asiasta lausunto sivistysvaliokunnalle.
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
hallitusneuvos Erkki Norbäck, opetusministeriö
professori Mikael Hidén
professori Veli-Pekka Viljanen
Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi muinaismuistolakia. Ehdotuksen mukaan merestä tai vesistöstä tavattu laivan tai muun aluksen hylky taikka sellaisen osa kuuluu valtiolle, jos hylyn tai sen osan uppoamisesta voidaan olettaa kuluneen vähintään sata vuotta ja jos ulkoisten olosuhteiden perusteella on ilmeistä, että omistaja on sen hylännyt. Lakia ehdotetaan samoin edellytyksin sovellettavaksi myös ennen lain voimaantuloa muinaismuistona rauhoitettuun laivan tai muun aluksen hylkyyn ja sellaisen osaan.
Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.
Esityksen säätämisjärjestysperusteluissa katsotaan, että lakiehdotuksella ei puututa perustuslain 15 §:ssä turvattuun omaisuuden suojaan. Omistajan hylkäämien vähintään sata vuotta vanhojen laivahylkyjen ja niiden osien omistusoikeudesta voidaan säätää tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Hallitus on kuitenkin pitänyt perustuslakivaliokunnan lausunnon hankkimista suotavana, koska ehdotuksessa on kysymys perusoikeuksiin luettavan omistusoikeuden sääntelystä.
Ehdotettua sääntelyä on arvioitava perustuslain 15 §:ssä turvatun omaisuuden suojan kannalta.
Lakiehdotuksen mukaan siinä tarkoitettu hylky tai sen osa kuuluu valtiolle, jos ulkoisten olosuhteiden perusteella on ilmeistä, että omistaja on sen hylännyt. Sääntelyn kohteena on siten ns. isännätön esine, jonka omistaja on luopunut omistusoikeudestaan sitä toiselle siirtämättä eli hylkäämällä esineen isännättömään tilaan. Tällaisella esineellä ei ole omistajaa, eikä esineen säätäminen valtion omaisuudeksi näin ollen loukkaa kenenkään perustuslaissa suojattuja omaisuusoikeuksia (ks. PeVL 10/1961 vp, PeVL 8/1966 vp). Lakiehdotus toteuttaa tavoitteiltaan perustuslain 20 §:n 1 momentin säännöstä kulttuuriperintöä koskevan vastuun kuulumisesta kaikille.
Ehdotuksen mukaan hylyn tai sen osan valtiolle kuulumisen edellytyksenä on, että sen hylätyksi jättäminen on ulkoisten olosuhteiden perusteella ilmeistä. Sanamuodosta välittyvä jonkinasteinen epävarmuus esineen hylätystä luonteesta on tällaisessa asiayhteydessä ymmärrettävää, koska omistaja voi luopua esineen omistusoikeudesta paitsi nimenomaisella tahdonilmaisulla myös konkludenttisesti eli hiljaisesti. Sääntely koskee aluksia, joiden uppoamisesta voidaan olettaa kuluneen vähintään sata vuotta. Vanhan laivahylyn konkludenttinen isännättömäksi jättäminen on mahdollista päätellä vain ulkoisten olosuhteiden perusteella. Hylätyksi jäämisen on kuitenkin oltava ilmeistä eli selvää ja riidatonta, jotta laivahylky kuuluisi valtiolle. Ehdotettua sääntelyä on asiayhteys huomioon ottaen pidettävä riittävän täsmällisenä.
Vähintään sata vuotta vanhat laivahylyt ja niiden osat ovat voimassa olevan muinaismuistolain mukaan rauhoitettuja. Nykyisen lain voimassa ollessa niihin ei siten ole ollut mahdollista pätevästi hankkia omistusoikeutta esimerkiksi löydön ja valtauksen perusteella. Joissakin ennalta arvioiden epätodennäköisissä tapauksissa laivahylyllä kuitenkin voi olla uusi laillinen omistaja. Tällaisissa tapauksissa hylyn omistusoikeus ei ehdotetun sääntelyn perusteella siirry valtiolle.
Lakiehdotus ei ole perustuslain kannalta ongelmallinen.
Lausuntonaan perustuslakivaliokunta kunnioittavasti esittää,
että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 2002
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Sami Manninen