Perustelut

Käsittelyn julkisuus markkinaoikeudessa

Valiokunta on arvioinut 1. lakiehdotuksen 15 §:ää, joka koskee markkinaoikeuden käsittelyn ja asiakirjojen julkisuutta. Ehdotus on valtiosääntöoikeudellisesti merkittävä siltä osin kuin se koskee poikkeamista käsittelyn julkisuudesta.

Perustuslain 21 §:n 2 momentin nojalla muun muassa käsittelyn julkisuus ja muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeet turvataan lailla. Perusoikeusuudistuksen esitöiden mukaan tämä säännös ei estä "säätämästä lailla vähäisiä poikkeuksia esimerkiksi oikeudenkäynnin julkisuudesta, kunhan kyseiset poikkeukset eivät muuta julkisuuden asemaa pääsääntönä eivätkä yksittäisessä tapauksessa vaaranna yksilön oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin" (HE 309/1993 vp, s. 74/II).

Suullinen käsittely kilpailu- ja hankinta-asioissa markkinaoikeudessa on ehdotuksen mukaan toimitettava suljetuin ovin, jollei tuomioistuin päätä toisin. Esityksen perusteluissa mainittujen näkökohtien valossa on sinänsä tarpeellista, että laissa säädetään nimenomaisesti tästä kysymyksestä. Säännöksen muotoilu ei kuitenkaan ole onnistunut perustuslain 21 §:n 2 momentin kannalta, koska suullisen käsittelyn julkisuus riippuisi kokonaan markkinaoikeuden harkinnasta. Sanamuodon mukaan arvioituna käsillä ei olisi vähäiseksi jäävä poikkeus perustuslain mukaan pääsääntönä olevasta käsittelyn julkisuudesta, minkä vuoksi ehdotuksen mukaista sääntelyä ei voida toteuttaa tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Perustuslaista johtuu, että suullisen käsittelyn toimittamisen suljetuin ovin tulee liittyä johonkin laissa säädettyyn syyhyn. Sellaisen muodostaa laissa säädetty salassapitovelvollisuus. Tällaiseen perussääntelyyn on sinänsä mahdollista kytkeä markkinaoikeuden valta määrätä yksittäistapauksessa käsittelystä suljetuin ovin, jos tämä sidotaan laissa määräedellytyksiin.

Näistä lähtökohdista käsin valiokunta katsoo, että 15 § ei vaikuta lakiehdotuksen käsittelyjärjestykseen, jos se muotoillaan esimerkiksi seuraavaan, hallinto-oikeuslain 22 §:n kaltaiseen tapaan: "Asian käsittelyyn markkinaoikeudessa sovelletaan oikeudenkäynnin julkisuudesta annettua lakia (945/1984). Suullinen käsittely (poist.) on toimitettava suljetuin ovin sellaisissa 1 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa asioissa (poist.), joissa on säädetty salassapitovelvollisuus tai jotka markkinaoikeus määrää käsiteltäväksi suljetuin ovin sillä perusteella, että julkisesta käsittelystä aiheutuisi asianosaiselle erityistä haittaa. (Poist.)."

Edellä olevassa muotoilussa on poistettu viittaus sääntelyyn asiakirjojen julkisuudesta, koska tämä asia määräytyy joka tapauksessa yleisten säännösten perusteella. Poistettu viittaus olisi lisäksi harhaanjohtava, koska se tarkoittaisi virheellisesti, että viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettu laki koskee käsittelyn julkisuutta. Kun viittaus poistetaan, on pykälän otsikkoa vastaavasti tarkistettava. Myös 19. lakiehdotuksen 1 §:n sisältöä on vielä arvioitava.

Muita seikkoja

Yleistä.

Valiokunta yhtyy muiden esityksen säätämisjärjestysperusteluissa käsiteltyjen seikkojen osalta perusteluissa todettuihin loppupäätelmiin.

Asiantuntijajäsenet.

Asian käsittelyyn markkinaoikeudessa voi osallistua lainoppineiden jäsenten lisäksi sivutoimisia asiantuntijajäseniä. Asiantuntijajäsenten osallistuminen tuomareiden ohella asian käsittelyyn tuomioistuimessa ei sinänsä ole ongelmallista valtiosäännön näkökulmasta. Voidaan mainita, että perustuslain 21 §:n 1 momentissa mainitun riippumattomuus-käsitteen kannalta ei ole estettä muodostaa jotakin ratkaisuelintä osaksi intressipohjaiseksi, "esimerkiksi työtuomioistuimen tapauksessa työmarkkinajärjestöjen esittämistä henkilöistä, kunhan ratkaisijan puolueettomuudesta voidaan kussakin yksittäisessä tapauksessa vakuuttua" (HE 309/1993 vp, s. 74/I). Puolueettomuuteen kohdistuvista epäilyistä ei tässä tapauksessa ole kysymys, kun otetaan huomioon, että asiantuntijajäsenet eivät ainakaan lähtökohtaisesti ole intressiedustussidonnaisia ja että heitä joka tapauksessa voi kuulua markkinaoikeuden päätösvaltaiseen kokoonpanoon 9 §:n säännösten perusteella enintään saman verran kuin lainoppineita jäseniä (vrt. kutsunta-asiain keskuslautakunnasta PeVL 37/1997 vp, s. 3—4).

Lain kumoaminen.

Nykyisin voimassa olevan markkinatuomioistuimesta annetun lain kumoamisesta ehdotetaan säädettäväksi 2. lakiehdotuksen 23 §:n 2 momentissa. Valiokunnan käsityksen mukaan vahvat lakisystemaattiset syyt puoltavat tämän kumoamistoimen suorittamista 1. lakiehdotuksessa, joka juuri merkitsee uuden erityistuomioistuimen perustamista.