Perustelut
Käsittelyn julkisuus markkinaoikeudessa
Valiokunta on arvioinut 1. lakiehdotuksen 15 §:ää,
joka koskee markkinaoikeuden käsittelyn ja asiakirjojen
julkisuutta. Ehdotus on valtiosääntöoikeudellisesti
merkittävä siltä osin kuin se koskee
poikkeamista käsittelyn julkisuudesta.
Perustuslain 21 §:n 2 momentin nojalla muun muassa
käsittelyn julkisuus ja muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin
takeet turvataan lailla. Perusoikeusuudistuksen esitöiden
mukaan tämä säännös
ei estä "säätämästä lailla
vähäisiä poikkeuksia esimerkiksi oikeudenkäynnin
julkisuudesta, kunhan kyseiset poikkeukset eivät muuta
julkisuuden asemaa pääsääntönä eivätkä yksittäisessä tapauksessa
vaaranna yksilön oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin" (HE
309/1993 vp, s. 74/II).
Suullinen käsittely kilpailu- ja hankinta-asioissa
markkinaoikeudessa on ehdotuksen mukaan toimitettava suljetuin ovin,
jollei tuomioistuin päätä toisin.
Esityksen perusteluissa mainittujen näkökohtien
valossa on sinänsä tarpeellista, että laissa
säädetään nimenomaisesti tästä kysymyksestä.
Säännöksen muotoilu ei kuitenkaan ole
onnistunut perustuslain 21 §:n 2 momentin kannalta, koska
suullisen käsittelyn julkisuus riippuisi kokonaan markkinaoikeuden harkinnasta.
Sanamuodon mukaan arvioituna käsillä ei olisi
vähäiseksi jäävä poikkeus
perustuslain mukaan pääsääntönä olevasta
käsittelyn julkisuudesta, minkä vuoksi ehdotuksen
mukaista sääntelyä ei voida toteuttaa
tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Perustuslaista johtuu, että suullisen käsittelyn
toimittamisen suljetuin ovin tulee liittyä johonkin laissa
säädettyyn syyhyn. Sellaisen muodostaa laissa
säädetty salassapitovelvollisuus. Tällaiseen
perussääntelyyn on sinänsä mahdollista
kytkeä markkinaoikeuden valta määrätä yksittäistapauksessa
käsittelystä suljetuin ovin, jos tämä sidotaan
laissa määräedellytyksiin.
Näistä lähtökohdista käsin
valiokunta katsoo, että 15 § ei vaikuta lakiehdotuksen
käsittelyjärjestykseen, jos se muotoillaan esimerkiksi
seuraavaan, hallinto-oikeuslain 22 §:n kaltaiseen tapaan:
"Asian käsittelyyn markkinaoikeudessa sovelletaan oikeudenkäynnin
julkisuudesta annettua lakia (945/1984). Suullinen
käsittely (poist.) on toimitettava suljetuin
ovin sellaisissa 1 §:n 1 momentin 1 ja 2
kohdassa tarkoitetuissa asioissa (poist.), joissa
on säädetty salassapitovelvollisuus tai jotka markkinaoikeus
määrää käsiteltäväksi
suljetuin ovin sillä perusteella, että julkisesta
käsittelystä aiheutuisi asianosaiselle erityistä haittaa. (Poist.)."
Edellä olevassa muotoilussa on poistettu viittaus sääntelyyn
asiakirjojen julkisuudesta, koska tämä asia määräytyy
joka tapauksessa yleisten säännösten
perusteella. Poistettu viittaus olisi lisäksi harhaanjohtava,
koska se tarkoittaisi virheellisesti, että viranomaisten
toiminnan julkisuudesta annettu laki koskee käsittelyn
julkisuutta. Kun viittaus poistetaan, on pykälän
otsikkoa vastaavasti tarkistettava. Myös 19. lakiehdotuksen
1 §:n sisältöä on vielä arvioitava.
Muita seikkoja
Yleistä.
Valiokunta yhtyy muiden esityksen säätämisjärjestysperusteluissa
käsiteltyjen seikkojen osalta perusteluissa todettuihin
loppupäätelmiin.
Asiantuntijajäsenet.
Asian käsittelyyn markkinaoikeudessa voi osallistua
lainoppineiden jäsenten lisäksi sivutoimisia asiantuntijajäseniä. Asiantuntijajäsenten
osallistuminen tuomareiden ohella asian käsittelyyn tuomioistuimessa
ei sinänsä ole ongelmallista valtiosäännön
näkökulmasta. Voidaan mainita, että perustuslain 21 §:n
1 momentissa mainitun riippumattomuus-käsitteen kannalta
ei ole estettä muodostaa jotakin ratkaisuelintä osaksi
intressipohjaiseksi, "esimerkiksi työtuomioistuimen tapauksessa työmarkkinajärjestöjen
esittämistä henkilöistä, kunhan
ratkaisijan puolueettomuudesta voidaan kussakin yksittäisessä tapauksessa
vakuuttua" (HE 309/1993 vp, s. 74/I).
Puolueettomuuteen kohdistuvista epäilyistä ei
tässä tapauksessa ole kysymys, kun otetaan huomioon,
että asiantuntijajäsenet eivät ainakaan
lähtökohtaisesti ole intressiedustussidonnaisia
ja että heitä joka tapauksessa voi kuulua markkinaoikeuden
päätösvaltaiseen kokoonpanoon 9 §:n
säännösten perusteella enintään
saman verran kuin lainoppineita jäseniä (vrt.
kutsunta-asiain keskuslautakunnasta PeVL 37/1997
vp, s. 3—4).
Lain kumoaminen.
Nykyisin voimassa olevan markkinatuomioistuimesta annetun lain
kumoamisesta ehdotetaan säädettäväksi
2. lakiehdotuksen 23 §:n 2 momentissa. Valiokunnan käsityksen
mukaan vahvat lakisystemaattiset syyt puoltavat tämän
kumoamistoimen suorittamista 1. lakiehdotuksessa, joka juuri merkitsee
uuden erityistuomioistuimen perustamista.