Perustelut
Ehdotetun julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta
annetun lain 7 luvun 9 §:n 5 momentin poikkeussäännöksen
mukaan alle 30-vuotiaan, jonka työttömyys on kestänyt
alle 12 kuukautta, palkkaamiseen voidaan myöntää palkkatukea enintään
kymmeneksi kuukaudeksi. Muiden alle vuoden työttöminä olleiden
palkkaamiseen myönnettävän palkkatuen
enimmäiskesto on kuusi kuukautta. Poikkeus on ehdotuksen
mukaan voimassa kahden vuoden ajan. Ehdotettu säännös
merkitsee siten sitä, että alle 30-vuotiailla
alle vuoden työttöminä olleilla on mahdollisuus
pidempikestoiseen tuettuun työhön kuin muilla
alle vuoden työttöminä olleilla.
Saman pykälän 3 momentin 1 kohdan poikkeussäännöksen
perusteella 60 vuotta täyttäneelle, joka
on ollut yhtäjaksoisesti työtön vähintään
12 kuukautta välittömästi ennen palkkatuen
myöntämistä, voidaan myöntää palkkatukea
24 kuukautta eli muita pidempikestoisemmin. Lisäksi 60
vuotta täyttäneelle tuki voi ehdotuksen perusteella
olla muista poiketen käytännössä pysyvää ilman
tukijaksojen väliin jäävää työttömyyttä.
Ehdotetut säännökset asettavat alle
30-vuotiaat ja 60 vuotta täyttäneet
edellä mainituin tavoin muita parempaan asemaan palkkatuen enimmäiskeston
osalta. Sääntelyä on tämän vuoksi
arvioitava perustuslain 6 §:n 2 momentin sen säännöksen
kannalta, jonka mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta
asettaa eri asemaan iän perusteella.
Perustuslakivaliokunta on työllisyyslainsäädännön
yhteydessä pitänyt vallitsevaa nuorisotyöttömyystilannetta
eräiden muiden seikkojen ohella hyväksyttävänä perusteena
alle 25-vuotiaiden erityiskohtelulle silloin, kun kysymys
on ollut tiukempien ehtojen asettamisesta nuorten henkilöiden
työmarkkinatuen saamiselle (PeVL 46/2002
vp, s. 6/I ja PeVL 17/1996
vp, s. 2—3). Vastaavasti valiokunta on pitänyt
tavoitetta ehkäistä työttömyyden
pitkittymistä edistämällä erityisesti
nuorten vastavalmistuneiden sijoittumista työmarkkinoille
taantuman aikana hyväksyttävänä perusteena
sille, että sääntelyllä luodaan
alle 25-vuotiaille muita ikäryhmiä paremmat mahdollisuudet
työllistyä määräaikaiseen työsuhteeseen.
Syrjintäkieltosäännöksen näkökulmasta
tällaisen sääntelyn ongelmallisuutta lieventävinä seikkoina
valiokunta on pitänyt säännöksen
lyhyttä voimassaoloaikaa sekä sitä, että työllisyyslainsäädännössä nuorella
yleisesti tarkoitetaan alle 25-vuotiasta henkilöä (PeVL 11/2010
vp, s. 2—3). Valiokunta on kuitenkin edellyttänyt,
että hallitus tuo tämäntyyppisen lainsäädännön
yhteydessä tilastollisin tai muin todennettavissa olevin
keinoin ilmi ne perusteet, joiden vuoksi se katsoo ikään
perustuvan erityiskohtelun olevan perustuslain 6 §:n valossa
hyväksyttävää (ks. PeVL
11/2010 vp, s. 3/I, PeVL 27/2009
vp, s. 2—3 ja PeVL 46/2002
vp, s. 6/I).
Hallituksen esityksen perusteluissa (s. 44) viitataan
Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, jonka mukaan nuorempien
ikäryhmien työttömyysaste on ollut viime
vuosina muiden ikäryhmien työttömyysastetta
huomattavasti korkeampi. Etenkin alle 25-vuotiaiden osalta ero on
tilastollisesti selvästi merkittävä.
Sen sijaan 25—29-vuotiaiden ikäryhmän
työttömyysasteen (9—10 prosenttia)
ero verrattuna tätä vanhempiin 5-vuotisikäryhmiin
(5—7 prosenttia) ei ole yhtä selkeä.
Erolla on kuitenkin siinä määrin merkitystä,
että positiiviselle erityiskohtelulle voidaan katsoa olevan
hyväksyttävä nuorisotyöttömyyden
ehkäisemiseen liittyvä peruste. Toisena perusteena
on otettava huomioon pyrkimys saada ikäryhmään
kuuluvat vastavalmistuneet sijoittumaan työmarkkinoille.
Kysymys on määräaikaisesta sääntelystä,
ja palkkatuen enimmäiskesto muihin ryhmiin verrattuna on
suhteellisen vähän pidempi.
Ikääntyneiden osuus pitkäaikaistyöttömistä on
tilastojen valossa huomattava. Esityksen perustelujen mukaan yhtäjaksoisesti
yli vuoden työttöminä olleista ikääntyneistä 60
vuotta täyttäneitä oli noin 65 prosenttia
ja yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttöminä olleista
yli 70 prosenttia. Yli 60-vuotiaiden työllistyminen näyttäisi
olevan huomattavasti muita ikäryhmiä vaikeampaa,
minkä vuoksi muita pitkäkestoisemman palkkatuen
mahdollistamiselle on valiokunnan mielestä olemassa selvästi
hyväksyttävät perusteet.