Perustelut
Esityksessä ehdotettu ilmastolaki on luonteeltaan valtion
viranomaisia koskeva tavoitteellinen puitelaki, eikä se
sisällä eri toimialoja koskevaa aineellista lainsäädäntöä,
jolla luotaisiin yksityisille tahoille oikeuksia tai velvollisuuksia.
Lakiehdotukseen ei näin ollen kytkeydy välittömästi
perusoikeuksien konkreettiseen toteuttamiseen tai rajoittamiseen
liittyviä piirteitä.
Esityksen voidaan kuitenkin katsoa yleisellä tasolla
edistävän perustuslain 20 §:n
mukaisen ympäristövastuun toteutumista. Ilmastolakiehdotuksen
10 §:n mukaan ilmastopolitiikan suunnitelmia valmisteltaessa
on yleisölle varattava tilaisuus tutustua suunnitelmaluonnokseen sekä esittää siitä
mielipiteensä kirjallisesti.
Lisäksi keskeisiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä sekä lakiehdotuksen
16 §:n mukaiselta tieteelliseltä asiantuntijaelimeltä on
pyydettävä suunnitelmaluonnoksesta lausunto. Sääntely
edistää osaltaan kansalaisten ja yhteiskunnan
eri toimijoiden osallistumismahdollisuuksia ja siten myös
perustuslain 2 §:n 2 momentissa, 14 §:n 3 momentissa
ja 20 §:n 2 momentissa ilmaistua demokratiaperiaatetta
ja jokaisen oikeutta osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja oman
elinympäristönsä kehittämiseen.
Lakisääteinen selontekomenettely
Eduskunnan myötävaikutus ilmastopolitiikan muotoutumiseen
esitetään taattavaksi lakisääteisellä selontekomenettelyllä sekä eduskunnalle toimitettavan
ilmastovuosikertomuksen avulla. Lakiehdotuksen mukaan valtioneuvosto
antaa eduskunnalle selonteon vähintään
kerran kymmenessä vuodessa hyväksyttävästä pitkän
aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta, johon sisällytetään
tarvittaessa tiedot ilmastonmuutoksen kansallisesta sopeutumissuunnitelmasta. Keskipitkän
aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta valtioneuvosto
antaa eduskunnalle selonteon kerran vaalikaudessa. Lisäksi
valtioneuvosto toimittaa kalenterivuosittain eduskunnalle ilmastovuosikertomuksen,
joka sisältää tiedot muun muassa päästökehityksestä sekä päästövähennystavoitteiden
toteutumisesta ja niiden saavuttamisen edellyttämistä lisätoimista.
Perustelujen mukaan ilmastovuosikertomus voidaan antaa eduskunnalle
hallituksen vuosikertomuksen osana.
Perustuslain 44 §:n mukaan valtioneuvosto voi
antaa eduskunnalle tiedonannon tai selonteon valtakunnan hallintoa
tai kansainvälisiä suhteita koskevasta asiasta.
Perustuslakivaliokunta on kahdessa lausunnossaan (PeVL
5/2004 vp ja PeVL 37/2006
vp) katsonut, että valtioneuvoston lakisääteinen
velvollisuus antaa eduskunnalle selonteko soveltuu äärimmäisen
huonosti perustuslain mukaiseen valtioneuvoston oma-aloitteiseen
tiedonanto- ja selontekomenettelyyn, ja suosittanut tätä tarkoittavien
säännösten poistamista käsiteltävinä olleista
lakiehdotuksista. Lausuntojen mukaan on valtiosääntöoikeudelliselta
kannalta selvästi luontevampaa, että tällainen
velvoite on laadultaan poliittinen ja perustuu eduskunnan vastauksessaan
ilmaisemaan tahtoon. Lakisääteistä selontekovelvollisuutta
ei ole kuitenkaan pidetty säätämisjärjestyskysymyksenä.
Perustuslakivaliokunta toistaa edellä mainituissa
lausunnoissa esittämänsä näkemyksen, jonka
mukaan valtioneuvostolle lailla säädettävä velvollisuus
antaa eduskunnalle selonteko soveltuu huonosti perustuslain 44 §:n
mukaiseen tiedonanto- ja selontekomenettelyyn, joka on tarkoitettu
valtioneuvoston omaan aloitteeseen ja harkintaan perustuvaksi keinoksi
saattaa tärkeänä pitämänsä kysymys
eduskunnan keskusteltavaksi ja arvioitavaksi. Valiokunta katsoo kuitenkin,
että ilmastolakiehdotuksen yhteydessä on esitettävissä sellaisia,
erityisesti ilmaston muutokseen ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen
kytkeytyviä painavia syitä, jotka puoltavat selontekomenettelyä tapana
kytkeä eduskunta mukaan ilmastopolitiikan linjauksia koskevaan keskusteluun
ja päätöksentekoon. Sääntely
ei siten muodostu perustuslain vastaiseksi.