Perustelut
Radioluvan ehtojen muuttaminen
Viestintävirasto voi lakiehdotuksen 8 §:n
3 momentin nojalla muuttaa radioluvan ehtoja ilman luvanhaltijan
suostumusta, jos se on välttämätöntä viestintämarkkinoiden
tehokkuuden varmistamiseksi. Voimassa olevan lain mukaan radioluvan
ehtoja voidaan muuttaa radiotaajuussuunnitelmien muuttumisen, taajuuksia
koskevien määräysten ja kansainvälisten
sopimusvelvoitteiden vuoksi taikka häiriöiden
estämiseksi tai poistamiseksi.
Perustuslakivaliokunta arvioi lupaehtojen muuttamista radiolakia
säädettäessä perustuslain 12 §:n
1 momentissa turvatun sananvapauden näkökulmasta
ja piti sääntelyä radioviestinnän
teknisiin edellytyksiin liittyvien seikkojen vuoksi hyväksyttävänä.
Laissa oli valiokunnan tuolloisen kannan mukaan kuitenkin syytä todeta
nimenomaisesti, että luvan ehtoja ei voida muuttaa, ellei
muutos ole laissa ilmaistujen tarkoitusten saavuttamiseksi välttämätön
(PeVL 26/2001 vp, s. 3/I).
Viestintämarkkinalain säätämisen
yhteydessä valiokunta arvioi valtiosääntöoikeudellisesti
asianmukaiseksi säännöksen, jonka perusteella
toimiluvan muuttaminen luvanhaltijan suostumuksetta on mahdollista,
jos muuttaminen on välttämätöntä teknisestä kehityksestä tai
kyseisen toiminnan toimintaedellytyksissä tapahtuvasta
olennaisesta muutoksesta johtuvasta erityisestä syystä (PeVL
61/2002 vp, s. 2—3).
Ehdotetun sääntelyn tarkoituksena on esityksen
perustelujen mukaan edistää sananvapauden käytännön
toteutumista mahdollistamalla lupaehtojen muuttaminen radiotaajuuksien
käytön uudelleen järjestelemiseksi ja
taajuuksien osoittamiseksi viestintämarkkinoille pyrkivien
uusien teleyritysten käytettäväksi. Sääntelylle
on valiokunnan mielestä sananvapauden edistämiseen
liittyvät perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävät
perusteet. Radiotaajuuksien hallinnoinnissa on kysymys sellaisista
radioviestinnän teknisistä edellytyksistä,
joiden turvaamiseksi lupaehtojen yksipuolista muuttamista on valiokunnan
aikaisemman käytännön perusteella pidettävä hyväksyttävänä.
Lupaehtojen muuttamismahdollisuuden sitominen välttämättömyysvaatimukseen
vastaa valiokunnan sääntelyn oikeasuhtaisuudesta
aikaisemmin esittämää kantaa. Tähän
liittyy se yleisiin hallinto-oikeudellisiin periaatteisiin sisältyvästä suhteellisuusperiaatteesta
johtuva, esityksen perusteluissa mainittu vaatimus, ettei lupaehtojen
muuttamisella saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa luvanhaltijan toiminnalle
tai tämän jo tekemien investointien hyödyntämiselle.
Ehdotetussa säännöksessä käytetään
varsin väljää ilmausta viestintämarkkinoiden
tehokkuuden varmistamisesta. Sääntely jäisi
siksi kovin avoimeksi. Ehdotusta on sääntelyn
tarkkarajaisuuteen ja täsmällisyyteen kohdistuvien
vaatimusten takia tarkistettava tälle ilmaisulle sisältöä antavilla,
esimerkiksi esityksen tarkoitusta vastaavilla maininnoilla alalle
pyrkivistä uusista toimijoista ja olosuhteiden vastaavista
muutoksista johtuvista tarpeista järjestää radiotaajuuksien
käyttöä uudelleen. Säännöksen
täsmentäminen on edellytys lakiehdotuksen käsittelemiselle
tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Radioluvan ja radiotaajuuksien varauksen peruuttaminen
Viestintävirasto voi lakiehdotuksen 12 §:n
1 kohdan nojalla peruuttaa radioluvan tai radiotaajuuksien varauksen,
jos luvanhaltija 36 §:n mukaisista toimenpiteistä huolimatta
vakavasti tai toistuvasti (nykyisin: vakavasti ja toistuvasti) rikkoo
radioviestinnän häiriöttömyyden
kannalta olennaista radiolain nojalla annettua määräystä tai
lupaehtoa taikka olennaisesti rikkoo radiolupaan tai radiotaajuuksien
varaukseen liittyvää maksuvelvollisuuttaan.
Radioviestinnästä annettujen määräysten
ja radioluvan ehtojen toistuva tai vakava rikkominen vaarantaa viestinnän
häiriöttömyyttä ja voi esityksen
perustelujen mukaan siksi estää muita henkilöitä käyttämästä sananvapauttaan
radioviestinnän keinoin. Sääntelylle
on siten sananvapauden käytännön toteutumiseen
liittyvä perusoikeusjärjestelmän kannalta
hyväksyttävä peruste (PeVL 26/2001
vp, s. 2/I).
Luvan peruuttamista sen ehtojen rikkomisen perusteella voidaan
perustuslakivaliokunnan esittämän aiemman arvion
mukaan pitää oikeasuhtaisena seuraamuksena lähinnä sellaisessa
tilanteessa, jossa luvan haltija on valvontaviranomaisen huomautuksista
riippumatta toistuvasti ja vakavasti rikkonut radioviestinnän
häiriöttömän toiminnan kannalta
olennaisia lupaehtoja (PeVL 26/2001 vp,
s. 3/I).
Luvan peruuttamisen edellytyksenä on ehdotetun säännöksen
mukaan, että rikkomus on kohdistunut radioviestinnän
häiriöttömyyden kannalta "olennaiseen"
määräykseen tai lupaehtoon ja että luvan
haltijaa on 36 §:n nojalla huomautettu rikkomuksesta. Luvan
peruuttamisedellytysten tarkistaminen ehdotetulla tavalla ei valiokunnan
mielestä muodostu sääntelyn oikeasuhtaisuuteen
keskeisesti vaikuttavien seikkojen kannalta ongelmalliseksi. Lakiehdotus
voidaan tältä osin käsitellä tavallisen
lain säätämisjärjestyksessä. — Valiokunnan
mielestä on kuitenkin aiheellista harkita säännöksen
sanamuodon tarkistamista vastaamaan 36 §:n sanontaa, jonka mukaan
lain säännösten rikkominen rinnastetaan
lain nojalla annettujen määräysten ja
lupaehtojen rikkomiseen.
Muita seikkoja
Pätevyystutkinnon vastaanottaja.
Lain 15 §:n 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten,
että Viestintävirasto voi määrätä radioamatööri-
ja meriradiotutkinnon vastaanottajaksi muunkin kuin virastoon virka-
tai työsuhteessa olevan henkilön.
Tutkinnon vastaanottajan tehtävänä on
esityksen perustelujen mukaan järjestää tutkintoja eri
paikkakunnilla. Radioamatööritutkinnon vastaanottaja
ei suunnittele tutkintoa eikä käytä itsenäistä harkintavaltaa
vastauksia arvioitaessa. Meriradiotutkinnon vastaanottajan tehtävä on jonkin
verran itsenäisempi.
Ehdotuksessa on kysymys mahdollisuudesta antaa verraten vähäisenä pidettävä julkinen
hallintotehtävä muulle kuin viranomaiselle. Lakiehdotuksen
42 §:ään sisältyvät
oikeusturvan ja hyvän hallinnon vaatimusten kannalta riittävät säännökset.
Ehdotuksesta ei ole perustuslain 124 §:n näkökulmasta
huomautettavaa. — Valiokunnan mielestä lakiehdotusta
on kuitenkin aiheellista täydentää maininnalla
ainakin meriradiotutkinnon vastaanottajalta edellytettävästä kelpoisuudesta.
Lisäksi laista tulee käydä ilmi, että virasto
voi määrätä muun kuin virastoon
virka- tai työsuhteessa olevan henkilön tutkinnon vastaanottajan
tehtävään vain tämän
hakemuksesta.
Radioviestinnän luottamuksellisuus.
Lakiehdotuksen 37 §:n 3 momentin säännös
luottamuksellisen radioviestinnän ulkopuolelle rajatuista viesteistä ja
viestinnän muodoista ei kohdistu perustuslain 10 §:n
1 momentissa suojattuun luottamukselliseen viestintään.
Sääntely ei siksi muodostu perustuslain kannalta
ongelmalliseksi.
Ehdotetun 3 momentin johdantokappaleen sanamuoto ei ole onnistunut.
Säännös näyttäisi nimittäin
sallivan sen, että televisio- tai ääniradio-ohjelman
alkuperäislähetyksen vastaanottaja ilmaisee oikeudettomasti
tai käyttää oikeudettomasti hyväksi
ohjelman sisältämiä tietoja. Tätä säännöksessä tuskin
tarkoitetaan. Momentin sanamuotoa on siksi syytä tarkistaa.