U 34/2010 vp

Komission ehdotukset

Euroopan komissio antoi 29 päivänä syyskuuta 2010 ehdotuksen talouspolitiikan koordinaation tehostamisesta Euroopan unionissa ja euroalueella. Ehdotettu säädöspaketti muodostaa kokonaisuuden, joka koostuu yhdestä direktiivistä ja viidestä asetuksesta.

Maailmanlaajuinen talous- ja finanssikriisi on komission mukaan tuonut korostetusti esiin tarpeen lisätä talouspolitiikan koordinointia ja valvontaa talous- ja rahaliitossa. Äskettäiset kokemukset ovat myös osoittaneet, millaisia aukkoja ja heikkouksia nykyisessä koordinointijärjestelmässä ja voimassa olevissa valvontamenettelyissä yhä on. Ehdotusten tarkoituksena on vahvistaa olemassa olevia välineitä siten, että niiden avulla voidaan tehokkaammin koordinoida talouspolitiikkaa EU:n alueella.

Ehdotettu direktiivi jäsenvaltioiden finanssipolitiikan kehyksiä koskevista vaatimuksista (KOM 2010/523) asettaa vaatimuksia jäsenvaltioiden tilinpitojärjestelmille, tilastotoimelle, ennusteille, numeerisille budjettisäännöille ja keskipitkän aikavälin budjettikehikoille sekä edellyttää näiden vaatimusten ulottamista julkishallinnon kaikille tasoille. Direktiiviehdotuksen tarkoituksena on yhdenmukaistaa sääntöjä ja menettelyjä, jotka muodostavat julkisen talouden kehykset jäsenvaltioissa.

Asetusehdotuksista kaksi (KOM 2010/522 ja KOM 2010/526) liittyy olemassa olevaan vakaus- ja kasvusopimusta koskevaan lainsäädäntöön. Niiden tarkoituksena on sopimuksen ennalta ehkäisevän osan vahvistaminen ja sen korjaavan osan täsmentäminen erityisesti velkakriteerin operationalisoinnin osalta. Sisältönsä puolesta asetuksissa on pitkälti kyse SEUT 126 artiklassa (julkistalouden alijäämät) ja 121 artiklassa (talouspolitiikan laajat suuntaviivat) säädeltyjen menettelyjen nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä.

Kokonaan uusista asetusehdotuksista yksi koskee kokonaistaloudellisten tasapainottomuuksien ehkäisyä ja korjaamista (KOM 2010/527). Siinä säädetään makrotalouden epätasapainon havaitsemisessa tarpeellisista keinoista, kuten tulostaulusta ja varoitusmekanismista.

Kaksi uusista asetusehdotuksista liittyy lainsäädännön täytäntöönpanon tehostamiseen euroalueella. Ehdotuksessa asetukseksi täytäntöönpanotoimista liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi euroalueella (KOM 2010/525) määritetään yksityiskohtaisella tasolla sakon asettamista ja sitä koskevaa menettelyä. Julkisen talouden valvonnan tehokkaasta täytäntöönpanosta euroalueella annetussa asetusehdotuksessa (KOM 2010/524) ehdotetaan otettavaksi käyttöön seuraamusjärjestelmä vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevän ja korjaavan osion täytäntöönpanon tehostamiseksi. Keinoina ovat korollinen ja koroton talletus sekä sakko.

Kaiken kaikkiaan ehdotettu sääntely mahdollistaa muun muassa sanktioiden asettamisen niissä tapauksissa, joissa jäsenvaltioiden julkisen talouden alijäämäisyys tai velka tai kokonaistaloudellisen tasapainon kehitys poikkeavat annetuista suosituksista tai uhkaavat vaarantaa talous- ja rahaliiton häiriöttömän toiminnan.

Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvosto tukee yleisesti komission lainsäädäntöehdotuksia. Se katsoo muun muassa, että ehdotettu sanktiomekanismi, joka mahdollistaa asteittaisen siirtymisen velvoittavampiin pakotteisiin, on toimiva ja tukee vakaus- ja kasvusopimuksen ja kokonaistaloudellisen vakauden täytäntöönpanoa ja valvontaa. Komission ehdotus makrotalouden epätasapainon ehkäisemistä ja korjaamista koskevan uuden menettelyn käynnistämisestä ei valtioneuvoston mukaan tuo merkittäviä vaikutuksia toimielinten keskinäissuhteisiin eikä jäsenvaltioiden talouspoliittiseen päätösvaltaan. Valtioneuvosto ei näe ongelmia ehdotetuissa oikeusperustoissa eikä katso ehdotusten loukkaavan toissijaisuus- tai suhteellisuusperiaatetta.

Arviossaan ehdotusten valtiosääntöisistä vaikutuksista Suomessa valtioneuvosto toteaa ehdotusten kytkeytyvän perustuslain 3 §:n 1 momentin ja 7 luvun mukaan eduskunnalle kuuluvaan budjettivaltaan ja siten myös perustuslain 1 §:n mukaiseen täysivaltaisuuteen. Lisäksi ehdotukset ulottavat vaikutuksensa valtionhallinnon ulkopuolelle perustuslain 121 §:ssä turvattuun kunnalliseen itsehallintoon ja 120 §:ssä turvattuun Ahvenanmaan maakunnan itsehallintoon. Valtioneuvosto katsoo kuitenkin, että ehdotukset eivät tuo jäsenvaltioille perussopimuksessa määriteltyihin velvoitteisiin nähden merkittäviä muutoksia tai menettelyjä kansallisen talouspolitiikan valvontaan. Perussopimusten määräyksiin perustuvina komission ehdotukset eivät valtioneuvoston mielestä siten sisällä sellaisia poikkeuksia perustuslaista, joita ei olisi jo hyväksytty perussopimusten voimaansaattamislaeilla.

E 86/2010 vp

Talouspolitiikan koordinaation tehostamisen mahdollisesti edellyttämät perussopimusmuutokset

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuyn johtama työryhmä on käsitellyt muun ohella talouspolitiikan tehostamista pidemmällä aikavälillä. Työryhmän 18 päivänä lokakuuta 2010 hyväksymässä loppuraportissa arvioidaan, että keskipitkällä aikavälillä on tarpeen luoda euroalueelle kriisinhallintajärjestelmä. Työryhmä toteaa, että kriisinhallintajärjestelmän luominen saattaa yksityiskohdistaan riippuen edellyttää perussopimusmuutosta. Lisäksi Eurooppa-neuvosto voisi loppuraportin mukaan tutkia myös muita talouspolitiikan koordinaation tehostamiseen liittyviä avoimia kysymyksiä, kuten jäsenvaltion äänioikeuden pidättämistä. Samana päivänä Van Rompuyn työryhmän raportin julkaisemisen kanssa myös Saksan liittokansleri ja Ranskan presidentti antoivat julistuksen, jossa todettiin perussopimusmuutos tarpeelliseksi.

Lokakuun 28 ja 29 päivänä 2010 pidetyn Eurooppa-neuvoston päätelmissä todetaan, että valtion tai hallitusten päämiehet ovat yhtä mieltä siitä, että jäsenvaltioiden on perustettava pysyvä kriisinhallintamekanismi turvaamaan koko euroalueen rahoitusvakaus. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa kehotettiin aloittamaan Eurooppa-neuvoston jäsenten kanssa neuvottelut asian edellyttämästä perussopimuksen vähäisestä muuttamisesta, minkä yhteydessä ei kuitenkaan muuteta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 125 artiklaa. Eurooppa-neuvosto toteaa palaavansa asiaan joulukuun 2010 kokouksessa tehdäkseen lopullisen päätöksen sekä kriisinhallintamekanismin yleisistä piirteistä että perussopimuksen vähäisestä muuttamisesta, jotta mahdolliset muutokset voidaan ratifioida viimeistään vuoden 2013 puolivälissä.

Ranskan ja Saksan toimesta Eurooppa-neuvostossa nousi esille myös äänioikeuden pidättäminen sanktiona, joka voitaisiin kohdistaa talouspolitiikan alan velvoitteita laiminlyövään jäsenvaltioon. Asia kirjattiin Eurooppa-neuvoston päätelmiin siten, että se irrotettiin kriisinhallintaa koskevan kysymyksen käsittelystä ja rajattiin koskemaan euromaiden päätöksentekoa EMUun liittyvissä menettelyissä siinä tapauksessa, että koko euroalueen vakauteen kohdistuu pysyvä uhka. Tämän asian käsittely siirrettiin myöhemmin erikseen tapahtuvaksi.

Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvoston kirjelmän jatkokirjelmissä 1. VNK 17.11.2010 ja 2. VNK 3.12.2010 on esitetty valtioneuvoston alustavia näkemyksiä perustettavaan kriisinhallintamekanismiin sisällytettävistä seikoista. Muutoksen sisällöstä ei vielä ole käyty jäsenvaltioiden yhteistä keskustelua. Kahdenvälisissä keskusteluissa on lähdetty siitä, että SEUT 136 artiklaan kirjattaisiin määräys siitä, että jäsenvaltiot voivat perustaa kriisinhallintamekanismin. Tällöin kyse ei olisi siitä, että unionille annettaisiin toimivaltaa mekanismin perustamiseen, vaan jäsenvaltioiden keskinäisestä järjestelystä. Keskusteluissa on myös nostettu esiin kysymys siitä, tulisiko tätä kirjausta täydentää maininnoin kriisinhallintamekanismin yleispiirteistä.

Jatkokirjelmissä on arvioitu myös perussopimusmuutosten tekoa koskevia menettelyvaihtoehtoja EU:ssa sekä perussopimusmuutosten valmistelua koskevia kansallisia menettelyjä. Tähänastisissa keskusteluissa on ensisijaisesti pidetty esillä sitä, että mahdollinen muutos tehtäisiin SEU 48 artiklan 6 kohdan mukaisessa ns. yksinkertaistetussa tarkistusmenettelyssä eli siten, että muodolliset päätökset perussopimuksen muuttamisesta tekisi Eurooppa-neuvosto.

Jatkokirjelmässä 2. VNK 3.12.2010 ilmaistun kannan mukaan valtioneuvosto voi hyväksyä esitetyn kaltaisen perussopimuksen muutoksen. Muutos olisi valtioneuvoston näkemyksen mukaan tarkoituksenmukaista tehdä SEUT 136 artiklaan. Valtioneuvosto pitää riittävänä, että perussopimukseen otettava kirjaus koskee kriisinhallintamekanismin perustamista euroaluetta varten. Valtioneuvosto ei pidä tarpeellisena tarkentaa perussopimuksessa mekanismia yksityiskohtaisin määräyksin. Muutos tulisi valtioneuvoston näkemyksen mukaan tehdä SEU 48 artiklan 6 kohdan mukaisessa yksinkertaistetussa tarkistusmenettelyssä.