Perustelut

Yleistä.

Lakiehdotus liittyy valiokunnassa samanaikaisesti käsiteltävänä olevaan hallituksen esitykseen HE 260/2010 vp laiksi Suomen metsäkeskuksesta. Esityksessä ehdotetaan perustettavaksi välilliseen valtionhallintoon kuuluva Suomen metsäkeskus. Sen julkisen palvelun yksikön tehtävänä on hoitaa lakiehdotuksen 8 §:ssä tarkoitetut julkiset hallintotehtävät. Perustuslakivaliokunta on arvioinut julkisten hallintotehtävien antamisen Suomen metsäkeskukselle olevan valtiosääntöoikeudellisesti ongelmatonta (PeVL 53/2010 vp). Näiden tehtävien hoitamista varten metsäkeskuksella on nyt käsiteltävänä olevan lakiehdotuksen 3 §:n 2 momentin mukaisesti metsätietojärjestelmä.

Tietojärjestelmä sisältää lakiehdotuksen 1 §:n mukaan henkilötietoja. Tämän vuoksi sitä koskeva sääntely on merkityksellinen perustuslain 10 §:n 1 momentin kannalta. Sen mukaan henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Perustuslakivaliokunta on vakiintuneesti pitänyt henkilötietojen suojan kannalta tärkeinä sääntelykohteina ainakin rekisteröinnin tavoitetta, rekisteröitävien henkilötietojen sisältöä, niiden sallittuja käyttötarkoituksia mukaan luettuna tietojen luovutettavuus sekä tietojen säilytysaikaa henkilörekisterissä ja rekisteröidyn oikeusturvaa. Näiden seikkojen sääntelyn lain tasolla tulee lisäksi olla kattavaa ja yksityiskohtaista (PeVL 38/2010 vp, s. 2/I ja siinä mainitut lausunnot). Lakiehdotuksen 1 §:n perusteella metsätietojärjestelmän henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan henkilötietolakia, jollei laissa toisin säädetä. Tietojen ja asiakirjojen julkisuuteen ja niiden luovuttamiseen sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia. Ehdotettu sääntely täyttää pääosin valiokunnan vakiintuneessa käytännössä henkilörekistereille asetetut vaatimukset. Valiokunta huomauttaa kahta yksityiskohtaa koskevasta sääntelystä.

Tietojen luovuttaminen.

Lailla säätämisen vaatimus ulottuu myös mahdollisuuteen luovuttaa henkilötietoja teknisen käyttöyhteyden avulla (PeVL 12/2002 vp, s. 5). Lakiehdotuksen 8 §:n nojalla tietojärjestelmän julkisia tietoja voidaan luovuttaa teknisen käyttöyhteyden avulla viranomaisille tai viranomaistehtäviä hoitaville tahoille laissa säädettyä tehtävää tai velvoitetta varten. Muille tahoille ei tietoja saa luovuttaa teknisen käyttöyhteyden avulla. Valiokunta pitää henkilötietojen suojan kannalta tarpeellisena, että säännöstä täydennetään maininnalla, jonka mukaan tietoja pyytävän on ennen teknisen käyttöyhteyden avaamista esitettävä selvitys tietojen asianmukaisesta suojaamisesta (ks. esim. PeVL 19/2009 vp, s. 2/II, PeVL 51/2002 vp, s. 2—3, PeVL 14/2002 vp, s. 5/II ja PeVL 12/2002 vp, s. 5/II).

Tietojen säilyttämisaika.

Toiseksi valiokunta on kiinnittänyt huomiota tietojen säilyttämisaikaa koskevaan sääntelyyn. Lakiehdotuksen 15 §:n 3 momentin perusteella tietojärjestelmässä säilytetään luonnollisiin henkilöihin liittyvät metsävaratiedot ja maanomistajan tai hänen valtuuttamansa vapaaehtoisesti tietojärjestelmään toimittamat tiedot pysyvästi. Metsävaratiedolla tarkoitetaan (2 §:n 1 kohta) metsiä sekä niiden hoitoa ja käyttöä kuvaavia paikkaan sidottuja tietoja. Säännöksen perusteluista ilmenee, että kiinteistötunnuksen avulla metsää koskeva tieto on yhdistettävissä maanomistajaan ja sitä on pidettävä henkilötietona (s. 14 ja 38).

Valiokunta on aiemmin todennut, ettei tietojen pysyvä säilyttäminen ole henkilötietosuojan mukaista (PeVL 51/2002 vp, s. 3/II), ellei siihen ole tietojärjestelmän luonteeseen tai tarkoitukseen liittyviä perusteita (PeVL 3/2009 vp, s. 3/II). Perusteluista ei käy ilmi, miksi mainittujen tietojen pysyvä säilyttäminen on tarpeellista.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan metsäkeskuksen tehtävien hoitamisessa tarvittaviin metsävaratietoihin sisältyy mm. tietoa teistä, ojista, maaperä- ja kasvupaikkaominaisuuksista, luonnon monimuotoisuudesta ja muinaismuistoista. Tiedot ovat osin muuttumattomia tai hitaasti muuttuvia eikä niitä päivitetä pelkän ajan kulumisen vuoksi, ja niiden pysyvä säilyttäminen on tarpeellista tehtävien hoitamiseksi. Valiokunta ei pidä metsävaratietojen pysyvää säilyttämistä ongelmallisena tietojärjestelmän luonteen ja käyttötarkoituksen vuoksi.