PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 60/2010 vp

PeVL 60/2010 vp - HE 164/2010 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys laeiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain, ammattikorkeakoululain, yliopistolain sekä rikosrekisterilain 6 §:n muuttamisesta

Sivistysvaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 5 päivänä lokakuuta 2010 lähettäessään hallituksen esityksen laeiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain, ammattikorkeakoululain, yliopistolain sekä rikosrekisterilain 6 §:n muuttamisesta (HE 164/2010 vp) valmistelevasti käsiteltäväksi sivistysvaliokuntaan samalla määrännyt, että perustuslakivaliokunnan on annettava asiasta lausunto sivistysvaliokunnalle.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

ylijohtaja Sakari Karjalainen, hallitusneuvos Kaija Suorsa-Aarnio ja hallitusneuvos Maiju Tuominen, opetus- ja kulttuuriministeriö

lainsäädäntöneuvos Camilla Busck-Nielsen, oikeusministeriö

professori Tuomas Ojanen

professori Veli-Pekka Viljanen

Lisäksi kirjallisen lausunnon on antanut

  • professori Olli Mäenpää.

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettua lakia, ammattikorkeakoululakia, yliopistolakia ja rikosrekisterilakia. Esityksen tavoitteena on parantaa turvallisuutta koulutuksessa ja sen jälkeisessä työelämässä lisäämällä koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen keinovalikoimaa opiskelijoita koskevissa soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksissä.

Koulutusta koskeviin lakeihin ehdotetaan lisättäviksi säännökset, joiden perusteella opiskelijalta voidaan tietyissä tilanteissa peruuttaa opiskeluoikeus opinnoissa, joihin sisältyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Opinnoissa, jotka edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä, voidaan opiskeluoikeus lisäksi peruuttaa, jos opiskelija on tuomittu rangaistukseen eräistä säännöksissä luetelluista rikoksista.

Opiskelijaksi ottamisen esteitä koskevia säännöksiä ehdotetaan tarkennettaviksi ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa sekä lisättäviksi ammattikorkeakoulu- ja yliopistolakiin. Korkeakouluja koskevaan lainsäädäntöön ehdotetaan lisättäväksi säännös opiskelijan oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön. Kaikkien koulutusta koskevien lakien kurinpitosäännöksiä ehdotetaan täsmennettäväksi. Lisäksi niihin ehdotetaan lisättäviksi säännökset opiskelijoiden huumausainetestauksesta.

Lakeihin ehdotetaan myös lisättäviksi säännökset opiskeluoikeuden peruuttamiseen ja palauttamiseen sekä kurinpitoon liittyvästä menettelystä, arkaluonteisten tietojen käsittelystä, tietojensaantioikeudesta ja muutoksenhausta.

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan syksyllä 2011.

Esityksen säätämisjärjestysperusteluissa opiskeluoikeuden peruuttamista ja opiskelijaksi ottamisen esteitä koskevaa sääntelyä on arvioitu perustuslain 6 §:n 2 momentin syrjintäkiellon, perustuslain 16 §:n 2 momentissa turvatun yhtäläisen mahdollisuuden saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä perustuslain 18 §:n 1 momentissa säädetyn elinkeinovapauden kannalta. Opiskeluoikeuden peruuttamiseen ja palauttamiseen liittyviä menettelyllisiä säännöksiä on tarkasteltu perustuslain julkisen hallintotehtävän siirtämistä koskevan 124 §:n valossa. Lisäksi esityksen kannalta merkityksellisinä perusoikeussäännöksinä on pidetty perustuslain 7 §:ssä säädettyä oikeutta henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen (huumausainetestaus), perustuslain 10 §:ssä turvattuja yksityiselämän ja henkilötietojen suojaa sekä kotirauhaa (huumausainetestaus, tietosuoja ja tiedonvaihto, kurinpito) ja perustuslain 21 §:n oikeusturvaa (kurinpito). Järjestyssääntöjen antamista koskevaa sääntelyä on arvioitu perustuslain 80 ja 124 §:n näkökulmasta. Esityksessä katsotaan, että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Esitykseen sisältyvien opiskelijoiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvien valtiosääntöoikeudellisten näkökohtien vuoksi hallitus pitää kuitenkin perusteltuna, että esityksestä pyydetään perustuslakivaliokunnan lausunto.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Opiskelijaksi ottamisen esteet

Opiskelijaksi ottamisen esteistä ehdotetaan säädettäväksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27 a §:ssä (1. lakiehdotus), ammattikorkeakoululain 20 a §:ssä (3. lakiehdotus) ja yliopistolain 37 a §:ssä (4. lakiehdotus). Lisäksi ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 §:ään (2. lakiehdotus) ehdotetaan otettavaksi viittaussäännös edellä mainittuun ammatillisesta koulutuksesta annetun lain pykälään. Ammatilliseen koulutukseen opiskelijaksi ei voida ottaa sitä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään soveltuva opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen. Ammattikorkeakouluun ja yliopistoon opiskelijaksi ei voida ottaa sitä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään soveltuva opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun. Viimeksi mainittujen osalta — toisin kuin ammatillisessa koulutuksessa — säännösten soveltamisala on rajattu opintoihin, joihin sisältyy alaikäisten turvallisuutta tai potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Kaikissa lakiehdotuksissa mainitaan, että hakijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei ole esteenä opiskelijaksi ottamiselle, jos este voidaan kohtuullisin toimin poistaa.

Esityksen perusteluissa (s. 43/II, s. 56/II ja s. 66/II) todetaan esimerkiksi vakavan huumausaine- tai muun päihderiippuvuuden voivan vaikuttaa merkittävästi henkilön terveydentilaan tai toimintakykyyn. Perusteluista käy toisaalta ilmi, että myös henkilön vammaisuus tai muu terveydentilaan vaikuttava seikka kuin päihderiippuvuus voi tulla kyseeseen opiskelijaksi ottamisen esteenä. Ehdotuksia on tältä osin arvioitava perustuslain 6 §:n 2 momentin syrjintäkiellon kannalta. Sen mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan muun muassa terveydentilan tai vammaisuuden perusteella. Syrjintäkiellon ei ole katsottu kieltävän kaikenlaista erontekoa ihmisten välillä, vaikka erottelu perustuisi säännöksessä nimenomaan mainittuun syyhyn. Olennaista on, voidaanko henkilöön liittyvään syyhyn perustuva erottelu perustella perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävällä tavalla. Perustelulle asetettavat vaatimukset ovat erityisesti säännöksessä lueteltujen kiellettyjen erotteluperusteiden kohdalla kuitenkin korkeat (ks. esim. PeVL 1/2006 vp, s. 2/I, PeVL 38/2006 vp, s. 2). Valiokunta on hyväksyttävän perusteen arvioinnin lisäksi kiinnittänyt huomiota myös valitun keinon oikeasuhtaisuuteen (PeVL 38/2006 vp, s. 3/II).

Arvioinnissa on otettava huomioon myös perustuslain 16 §:n 2 momentti, jonka perusteella julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta. Viittauksella erityisten tarpeiden mukaisuuteen tarkoitetaan valiokunnan mielestä muun muassa sitä, että julkisen vallan on pyrittävä vähentämään ja poistamaan terveydentilan tai vammaisuuden opiskelulle aiheuttamia mahdollisia esteitä (vrt. PeVL 31/2009 vp, s. 2/I). Etenkin yliopisto-opintojen osalta sääntelyllä on liityntä myös perustuslain 16 §:n 3 momentissa turvattuun tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapauteen.

Valiokunta on tässä yhteydessä kiinnittänyt huomiota myös YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaan yleissopimukseen, jonka Suomi on allekirjoittanut ja ilmoittanut ratifioivansa. Perustuslakivaliokunta on pitänyt tärkeänä kyseisen sopimuksen kotimaisten täytäntöönpanotoimien viivytyksetöntä toteuttamista (PeVL 1/2010 vp, s. 3/I). Sopimuksen 24 artiklassa korostetaan muun muassa sitä, ettei vammaisia henkilöitä saa sulkea koulutusjärjestelmän ulkopuolelle ja että heitä varten tehdään heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaisia kohtuullisia mukautuksia. Myös Euroopan unionin perusoikeuskirjan 26 artiklassa tunnustetaan vammaisten henkilöiden oikeus päästä osallisiksi toimenpiteistä, joilla edistetään heidän yhteiskunnallista ja ammatillista sopeutumistaan.

Esityksen perusteluista ilmenee opiskelijaksi ottamisen esteitä koskevissa säännöksissä olevan kysymys siitä, että opiskeluoikeutta voidaan rajoittaa vain, jos terveydentila tai muu henkilöön liittyvä seikka objektiivisesti arvioiden estää opinnot. Opiskelijaksi ottamisen esteiden todetaan koskevan vain tiettyjä tarkoin määriteltyjä koulutuksia, joissa korostuu toisten henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suojeleminen (ks. s. 77/II). Nämä ovat sinänsä sellaisia seikkoja, joita voidaan pitää perustuslain syrjintäkiellon näkökulmasta hyväksyttävinä perusteina eri asemaan asettamiselle. Valiokunnan mielestä onkin selvää, että terveydentila ja vammaisuus voivat joissakin tapauksissa muodostua käytännössä esteiksi opintojen harjoittamiselle. Oikeasuhtaisuusvaatimuksen vuoksi opiskelijaksi pääsyn estymistä näiden seikkojen perusteella koskevan sääntelyn on kuitenkin oltava sellaista, että se ei aseta tarpeettomia rajoja vammaisten henkilöiden koulutukseen pääsylle.

Valiokunta on edellä mainitun valossa kiinnittänyt huomiota erityisesti 1. lakiehdotuksen 27 a §:ään. Opiskelijaksi ottamisen esteitä ei pykälässä ole sidottu opintoihin liittyviin turvallisuusvaatimuksiin, vaan säännös näyttäisi mahdollistavan sen soveltamisen kaikkiin ammatillisiin tutkintoihin. Säännöstä on tältä osin täydennettävä esimerkiksi 3. lakiehdotuksen 20 a §:n 1 momenttiin ja 4. lakiehdotuksen 37 a §:n 1 momenttiin sisältyvän kaltaisella viittauksella opintoihin liittyviin turvallisuusvaatimuksiin. Tämä vastaa myös esityksen perusteluja.

Edellä mainittujen perus- ja ihmisoikeusnäkökohtien — ja myös esityksen perustelujen — valossa sekä 1., 3. että 4. lakiehdotuksen opiskelijaksi ottamisen esteitä koskevien säännösten muotoilu vaikuttaa epäonnistuneelta. Niissä näytettäisiin asetettavan pääsäännöksi se, että opiskelijaksi ei voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään soveltuva opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin. Tavallaan toissijaisesti mainitaan, ettei tällainen seikka ole esteenä opiskelijaksi ottamiselle, jos este voidaan kohtuullisin toimin poistaa. Valiokunnan mielestä sääntelyn lähtökohtana tulisi olla pyrkimys esteiden poistamiseen. Vasta jos esteitä ei voida kohtuullisin toimin poistaa tai jos muuten on selvää, ettei henkilö voi terveydentilaansa tai toimintakykyynsä liittyvästä syystä osallistua koulutukseen, voitaisiin koulutukseen muuten otettavan henkilön opiskelijaksi pääseminen näillä perusteilla evätä.

Myös ilmaisu "terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään soveltuva" jää tällaisessa perusoikeuksien toteutumisen kannalta merkityksellisessä yhteydessä melko väljäksi etenkin, kun otetaan huomioon, että säännöksiä sovelletaan lukuisissa oppilaitoksissa maan eri puolilla ja kysymys on ennakollisesta soveltuvuusarvioinnista. Sivistysvaliokunnan on syytä vielä pyrkiä täsmentämään sääntelyä tältä osin.

Lisäksi valiokunta huomauttaa, että vaikka henkilön terveydentila tai vammaisuus voi sinänsä estää osallistumisen esimerkiksi joihinkin opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin, ei tämä välttämättä merkitse sitä, että henkilö olisi sopimaton opiskelemaan kyseistä alaa. Tämä seikka on syytä ottaa huomioon myös tulkittaessa ja sovellettaessa opiskelijaksi ottamisen esteitä koskevia säännöksiä.

Opiskeluoikeuden peruuttaminen

Ensimmäisen lakiehdotuksen 32 §:n 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi opiskeluoikeuden peruuttamisesta eräissä tilanteissa sellaisilla aloilla, joilla opintoihin tai ammatissa toimimiseen sisältyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Pykälän 2 momentissa on säännökset opiskeluoikeuden peruuttamisesta aloilla, joilla opinnot tai opintoihin kuuluva työssäoppiminen edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä. Tällöin opiskeluoikeus voidaan peruuttaa, jos se on tarpeen alaikäisten suojelemiseksi ja jos opiskelija on tuomittu rangaistukseen jostakin säännöksessä mainitusta rikoksesta. Asiallisesti vastaavat säännökset sisältyvät 3. lakiehdotuksen 25 a §:ään ja 4. lakiehdotuksen 43 a §:ään.

Sääntelyä on arvioitava perustuslain 16 §:n 2 momentin kannalta. Välillisesti opiskeluoikeuden peruuttamisella on merkitystä myös perustuslain 18 §:n 1 momentissa turvatun ammatin ja elinkeinon harjoittamisen vapauden kannalta, jos opintojen suorittaminen on edellytyksenä tietyssä ammatissa toimimiselle tai elinkeinon harjoittamiselle.

Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevalle sääntelylle on toisten henkilöiden terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttäviä perusteita. Erityisesti alaikäisten henkilöiden suojaamiseen liittyvät painavat perusteet puoltavat melko pitkällekin meneviä rajoituksia opiskeluoikeuteen. Sääntelyn oikeasuhtaisuutta arvioitaessa on toisaalta otettava huomioon, että opiskeluoikeuden peruuttaminen merkitsee opiskelijan kannalta voimakasta puuttumista hänen oikeuksiinsa (vrt. PeVL 74/2002 vp, s. 6/I). Tästä näkökulmasta on tärkeää, että opiskeluoikeuden peruuttaminen on kytketty jo tapahtuneeseen toimintaan ja toisten ihmisten terveyden tai turvallisuuden vaarantamisen toistuvuuteen tai vakavuuteen.

Valiokunta on sääntelyn oikeasuhtaisuuden kannalta kiinnittänyt huomiota siihen, että hallituksen esitykseen liitetyissä asetusluonnoksissa on eräitä sellaisia tutkintonimikkeitä, joiden osalta opiskeluoikeuden peruuttamisen mahdollistaminen näyttäisi etääntyvän sääntelyn alaikäisten turvallisuuden, potilas- tai asiakasturvallisuuden taikka liikenteen turvallisuuden varmistamiseen liittyvistä tavoitteista. Tällaisia ovat ainakin ammattikorkeakoulun kulttuurialan tutkinnot sekä yliopiston teologian tutkinnot.

Lisäksi valiokunta korostaa, että opiskeluoikeuden peruuttaminen henkilön vammaisuuteen liittyvän perusteen nojalla 1. lakiehdotuksen 32 §:n 1 momentin 2 kohdassa, 3. lakiehdotuksen 25 a §:n 1 momentin 2 kohdassa sekä 4. lakiehdotuksen 43 a §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa on oltava mahdollista vain poikkeuksellisesti. Näitä kohtia on valiokunnan mielestä syytä täydentää ilmeisyyskriteerillä tai muulla vastaavalla opiskeluoikeuden peruuttamisen kynnystä nostavalla maininnalla.

Tiedonsaantioikeus

Yliopiston toimielinten jäsenet, henkilöstö, opetusharjoittelua suorittavat ja harjoittelupaikan henkilöstö sekä opiskeluterveydenhuollosta vastaavat saavat 4. lakiehdotuksen 90 a §:n mukaan salassapitosäännösten estämättä antaa toisilleen sekä koulutuksesta ja turvallisuudesta vastaaville viranomaisille opiskelun asianmukaisen järjestämisen ja turvallisuuden varmistamisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Vastaavanlaiset tiedonsaantioikeudet sisältyvät myös 1. lakiehdotuksen 43 §:n 4 momenttiin ja 3. lakiehdotuksen 40 §:n 3 momenttiin.

Ehdotusten mukainen tiedonsaantioikeus on muotoiltu erittäin laajaksi. Yliopistojen osalta säännöksessä mainittu tiedonsaantiin ja tiedon antamiseen oikeutettu henkilöpiiri kattaa rajoituksetta koko henkilöstön ja kaikki opiskeluterveydenhuollosta vastaavat henkilöt. Salassapidettävien tietojen sisältöä on rajattu ainoastaan epämääräiseksi jäävällä viittauksella opiskelun asianmukaisen järjestämisen ja turvallisuuden varmistamisen edellyttämiin välttämättömiin tietoihin. Sanamuotonsa mukaan säännös mahdollistaisi muun muassa sen, että terveydenhuollosta vastaavat voisivat luovuttaa opiskelijoiden terveydentilaan liittyviä arkaluonteisia tietoja kenelle tahansa yliopiston henkilöstöön kuuluvalle, jos tiedot olisivat opiskelun asianmukaiseksi järjestämiseksi välttämättömiä.

Näin laaja tiedonsaantioikeus on väljyydessään ja yksilöimättömyydessään selvästi perustuslain 10 §:n 1 momentin vastainen (PeVL 42/2010 vp, s. 3, ks. myös PeVL 14/2002 vp, s. 2—5 ja PeVL 74/2002 vp, s. 4—5), vaikka tietojen antaminen ja saaminen onkin sinänsä asianmukaisesti kytketty välttämättömyysvaatimukseen. Tämän vuoksi 4. lakiehdotuksen 90 a §:ää on välttämätöntä täsmentää olennaisesti. Säännöksestä on käytävä selkeästi ilmi, mitä tietoja ja missä tarkoituksessa voidaan luovuttaa samoin kuin tietoihin oikeutettujen piiri. Oikeus salassapidettävien tietojen saamiseen ja antamiseen on tällaisessa yhteydessä sidottava yksilöidysti niihin tilanteisiin, joissa tietojen saaminen tai antaminen voi välttämättömistä syistä olla perusteltua (esim. opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyen) sekä rajattava niihin henkilöihin, joille tiedot ovat näistä syistä välttämättömiä. Vastaavalla tavalla on täsmennettävä 1. lakiehdotuksen 43 §:n 4 momenttia ja 3. lakiehdotuksen 40 §:n 3 momenttia. Nämä täsmennykset ovat edellytyksenä sille, että mainitut lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Kurinpito

Lakiehdotusten kurinpitoa koskevat säännökset vastaavat pääosin perustuslakivaliokunnan käytännössä tällaiselle sääntelylle asetettuja vaatimuksia (ks. erit. PeVL 74/2002 vp, s. 5, PeVL 12/2006 vp, s. 2—3 ja PeVL 11/2009 vp, s. 7—8). Kurinpidollisiin seuraamuksiin mahdollisesti johtavia tekoja ja laiminlyöntejä on säännöksissä niiden yksilöimiseksi riittävästi luonnehdittu. Lisäksi seuraamukset on asianmukaisesti porrastettu rikkomuksen vakavuuden perusteella. Tietynlaisena puutteena voidaan kuitenkin pitää sitä, että lakiehdotusten kurinpitoa koskevat säännökset ovat lähes identtisiä eikä niissä siten ole täysin huomioitu esimerkiksi yliopisto-opiskelun luonteeseen liittyviä erityispiirteitä (ks. PeVL 11/2009 vp, s. 8/I).

Lakiehdotusten säännöksiin sisältyvä mahdollisuus pidättää rikoksesta epäiltynä olevan opiskelijan oikeus opiskeluun esitutkinnan ja syytteen käsittelyn ajaksi enintään vuodeksi kerrallaan (1. lakiehdotuksen 35 §:n 5 momentti, 3. lakiehdotuksen 28 §:n 4 momentti, 4. lakiehdotuksen 45 §:n 4 momentti) voi muodostua ainakin joissakin tapauksissa ongelmalliseksi perustuslain 21 §:n oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeisiin kuuluvan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 2 kappaleessa turvatun syyttömyysolettaman kannalta. Näin voi olla etenkin silloin, kun kysymys ei ole sellaisesta lähinnä oppilaitoksessa tapahtuneesta teosta, josta opiskelija voitaisiin muutoinkin erottaa enintään vuoden määräajaksi myös edellä mainittujen pykälien muiden säännösten perusteella. Tämän vuoksi opiskeluoikeuden pidättämistä rikosepäilyn vuoksi koskevat säännökset on syytä poistaa lakiehdotuksista. Vaihtoehtoisesti säännöksiä on muutettava niin, että niistä ilmenee huomattavasti ehdotettua selkeämmin, että opiskeluoikeus voidaan esitutkinnan ja syytteen käsittelyn ajaksi pidättää vain aivan poikkeuksellisesti. Tämä voi olla mahdollista ainoastaan, jos opiskelijan tekemäksi epäillyn rikoksen laatu ja törkeys osoittavat opiskelijan menettelyn olevan olennaisessa ristiriidassa opiskelujen tavoitteen kanssa ja omiaan vaarantamaan muiden henkilöiden turvallisuuden oppilaitoksessa tai opiskeluun liittyvässä harjoittelussa. Lisäksi säännöstasolla on tällöin ilmettävä, että epäilylle on erittäin todennäköiset syyt. Säännökset on joko poistettava tai niitä on muutettava edellä tarkoitetulla tavalla, jotta 1., 3. ja 4. lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Muita seikkoja

Lakiehdotuksissa ehdotetut huumausainetestausta koskevat säännökset täyttävät perustuslakivaliokunnan käytännössä (ks. PeVL 10/2004 vp, s. 2—3 ja PeVL 12/2006 vp, s. 2) tällaiselle sääntelylle asetetut vaatimukset eikä niistä siten ole huomautettavaa. Sama koskee oppilaitosten järjestyssäännöistä ja muista järjestysmääräyksistä ehdotettuja säännöksiä (ks. PeVL 70/2002 vp, s. 5 ja PeVL 28/2004 vp, s. 5—6).

Lausunto

Lausuntonaan perustuslakivaliokunta esittää,

että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, 1., 3. ja 4. lakiehdotus kuitenkin vain, jos valiokunnan 1. lakiehdotuksen 35 §:n 5 momentista ja 43 §:n 4 momentista, 3. lakiehdotuksen 28 §:n 4 momentista ja 40 §:n 3 momentista sekä 4. lakiehdotuksen 45 §:n 4 momentista ja 90 a §:stä tekemät valtiosääntöoikeudelliset huomautukset otetaan asianmukaisesti huomioon.

Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2011

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Kimmo Sasi /kok
  • vpj. Jacob Söderman /sd
  • jäs. Tuomo Hänninen /kesk
  • Ulla Karvo /kok
  • Elsi Katainen /kesk
  • Esko Kiviranta /kesk
  • Kari Kärkkäinen /kd (osittain)
  • Ville Niinistö /vihr
  • Mikaela Nylander /r
  • Tuula Peltonen /sd
  • Veijo Puhjo /vas
  • Tuulikki Ukkola /kok
  • Ilkka Viljanen /kok
  • vjäs. Seppo Särkiniemi /kesk (osittain)

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Petri Helander