Perustelut
Tausta
Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi
laki henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa.
Samaa asiaa koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle helmikuussa 2012
(HE 2/2012 vp), mutta esitys peruutettiin helmikuussa
2013. Perustuslakivaliokunta antoi esityksestä lausunnon
(PeVL 19/2012 vp), mikä on
nyt arvioitavana olevaa esitystä laadittaessa pyritty ottamaan
huomioon.
Ehdotettu sääntely
Ehdotettu laki henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa
sisältää 6 lukua, joista 1 luvussa on
säännökset lain soveltamisalasta ja määritelmistä,
2 luvussa erilliset säännökset kustakin
Rikosseuraamuslaitoksen henkilörekisteristä ja
3 luvussa säännökset tietojen käsittelyn
periaatteista eli käytännössä tietojen
luovuttamisesta eri viranomaisille ja tiedonsaantioikeuksista.
Ehdotuksen 4 luku puolestaan koskee rekisteröidyn oikeuksia,
5 luku tietoturvallisuutta ja tietojen säilyttämistä ja
6 luku sisältää eräitä erinäisiä säännöksiä.
Ehdotuksen mukaan Rikosseuraamuslaitoksen henkilörekistereitä ovat
täytäntöönpanorekisteri, yhdyskuntaseuraamusrekisteri,
valvonta- ja toimintarekisteri, turvallisuustietorekisteri ja Rikosseuraamuslaitoksen
potilasrekisteri. Rekistereissä olevia tietoja voidaan
säädettyjen edellytysten täyttyessä luovuttaa
poliisille, Maahanmuuttovirastolle ja vastaanottokeskukselle, Oikeusrekisterikeskukselle,
ulosottoviranomaiselle, haastemiehelle, syyttäjälle,
tuomioistuimelle, Tullille, rajavartiolaitokselle, sotilasviranomaisille
ja Kansaneläkelaitokselle.
Rekisterisääntelyn arviointi
Sääntely on merkityksellistä yksityiselämän
ja henkilötietojen suojaa koskevan perustuslain 10 §:n
kannalta. Sen 1 momentin mukaan henkilötietojen suojasta
säädetään tarkemmin lailla. Perustuslakivaliokunnan
vakiintuneen käytännön (esim. PeVL 19/2012
vp, s. 2/I) mukaan lainsäätäjän
liikkuma-alaa rajoittaa kuitenkin se, että henkilötietojen
suoja osittain sisältyy samassa momentissa turvatun yksityiselämän
piiriin. Kysymys on kaiken kaikkiaan siitä, että lainsäätäjän
tulee turvata tämä oikeus tavalla, jota voidaan
pitää hyväksyttävänä perusoikeusjärjestelmän
kokonaisuudessa. Lainsäätäjän
harkintaa sitoo se, että henkilötietojen suojan
kannalta tärkeitä sääntelykohteita
rekisteröinnissä ovat ainakin rekisteröinnin
tavoite, rekisteröitävien henkilötietojen
sisältö, niiden sallitut käyttötarkoitukset
tietojen luovutettavuus mukaan luettuna sekä tietojen säilytysaika
henkilörekisterissä ja rekisteröidyn
oikeusturva, minkä lisäksi näiden seikkojen
sääntelyn lain tasolla tulee olla kattavaa ja
yksityiskohtaista (esim. PeVL 19/2012 vp,
s. 2/I, PeVL 35/2004 vp,
s. 2/II ja PeVL 51/2002 vp,
s. 2/I).
Rikosseuraamuslaitoksen henkilörekistereihin tallennetaan
ehdotettujen säännösten perusteella rangaistusten
täytäntöönpanon sekä muiden
Rikosseuraamuslaitokselle kuuluvien tehtävien suorittamiseksi
tarpeellisia tai välttämättömiä tietoja.
Toissijaisesti henkilötietojen salassapitoon ja luovuttamiseen
sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia sekä muuhun
henkilötietojen käsittelyyn henkilötietolakia.
Laissa tarkoitetut henkilörekisterit on lueteltu 3 §:n
2 momentissa ja niihin rekisteröitävät
henkilöä koskevat yksilöintitiedot tyhjentävästi
4 §:ssä.
Hallituksen esityksessä on korjattu ne valtiosääntöoikeudelliset
ongelmat, joihin perustuslakivaliokunta (PeVL 19/2012
vp) kiinnitti huomiota peruutettua hallituksen esitystä HE
2/2012 vp arvioidessaan. Ehdotetuista henkilörekistereitä koskevista
säännöksistä ilmenee perustuslakivaliokunnan
lausuntokäytännössä edellytetyllä tarkkuudella,
mitä tietoja ja missä tarkoituksessa voidaan tallettaa
samoin kuin tietoihin oikeutettujen piiri.
Tietojen luovuttamista ja saantia koskevan sääntelyn
arviointi
Viranomaisten tietojen saamista ja luovuttamista koskevaa sääntelyä arvioidessaan
perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota muun muassa
siihen, mihin ja ketä koskeviin tietoihin tiedonsaantioikeus
ulottuu ja miten tiedonsaantioikeus sidotaan tietojen välttämättömyyteen. Viranomaisen
tietojensaantioikeus ja tietojenluovuttamismahdollisuus ovat valiokunnan
mukaan voineet liittyä jonkin tarkoituksen kannalta "tarpeellisiin
tietoihin", jos tarkoitetut tietosisällöt
on pyritty luettelemaan laissa tyhjentävästi. Jos
taas tietosisältöjä ei ole samalla tavoin
luetteloitu, sääntelyyn on pitänyt sisällyttää vaatimus "tietojen
välttämättömyydestä" jonkin
tarkoituksen kannalta (PeVL 62/2010 vp,
s. 4/I ja siinä mainitut lausunnot). Valiokunta
ei toisaalta ole pitänyt hyvin väljiä ja
yksilöimättömiä tietojensaantioikeuksia
perustuslain kannalta mahdollisina edes silloin, kun ne on sidottu
välttämättömyyskriteeriin (PeVL 62/2010
vp, s. 4/I, PeVL 59/2010
vp, s. 4/I).
Rikosseuraamuslaitoksen henkilörekistereitä koskevaan
1. lakiehdotukseen sisältyy useita säännösehdotuksia
tietojen luovuttamisesta sekä Rikosseuraamuslaitoksen oikeudesta
saada tietoja muilta viranomaisilta ja tiedonantovelvollisilta salassapitosäännösten
estämättä. Ehdotetut valtuudet ovat rajattuja
ja yksilöityjä. Tarpeellisuusvaatimukseen kytketyt
luovuttamisvaltuudet 14—23 §:ssä sisältävät
tyhjentävään muotoon kirjoitetut säännökset
luovutettavissa olevista tietosisällöistä.
Siltä osin kuin luovutettavia tietosisältöjä ei
ole tyhjentävästi lueteltu, luovuttaminen on sidottu
välttämättömyyteen laissa määritellyn
yksilöidyn tarkoituksen kannalta (25 ja 26 §).
Lisäksi tietojen luovuttamista arkaluonteisia tietoja sisältävästä potilasrekisteristä
koskeva
27 §:n säännös sisältää tyhjentävän
luettelon luovutettavissa olevista tiedoista ja tahoista, joille
tietoja voidaan välttämättömistä syistä luovuttaa.
Samoin tietojen luovuttaminen on rajattu laissa säädettyyn
tehtävän suorittamiseen ja tiettyihin viranomaistahoihin.
Ehdotukset vastaavat tältä osin vaatimusta siitä,
että oikeus salassa pidettävien tietojen
saamiseen ja antamiseen on sidottava yksilöidysti niihin
tilanteisiin, joissa tietojen saaminen tai antaminen voi välttämättömistä syistä olla
perusteltua, sekä rajattava niihin henkilöihin,
joille tiedot ovat näistä syistä välttämättömiä (ks. PeVL 60/2010 vp).