Perustelut
Yksityiselämän suoja
Työnantajan on 1. lakiehdotuksen 3 §:n 1 momentin
mukaan pyydettävä henkilöltä nähtäväksi
ote rikosrekisteristä, kun henkilö ensi kerran otetaan
sellaiseen työ- tai virkasuhteeseen, jossa hänen
tehtäviinsä pysyväisluonteisesti ja olennaisesti
kuuluu työskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutussuhteessa
alaikäisen kanssa ilman lapsen huoltajan läsnäoloa.
Sama koskee tilannetta, jossa henkilölle ensi kerran annetaan
tällaisia tehtäviä. Lakia ei sovelleta
tehtäviin, jotka yhden vuoden aikana yhteensä kestävät
enintään kolme kuukautta.
Perustuslain 10 §:n 1 momentissa turvataan jokaisen
yksityiselämä ja edellytetään,
että henkilötietojen suojasta säädetään
tarkemmin lailla. Perustuslain lakiviittaus henkilötietojen
suojasta edellyttää lain säännöksiä tästä oikeudesta, mutta
se jättää sääntelyn
yksityiskohdat lainsäätäjän
harkintaan. Tämän harkinnan liikkuma-alaa rajoittaa
kuitenkin se, että henkilötietojen suoja osittain
sisältyy samassa momentissa turvatun yksityiselämän
piiriin (ks. PeVL 25/1998 vp, s. 2/I, PeVL
21/2001 vp, s. 2/I). Rikollista tekoa,
rangaistusta ja muuta rikoksen seuraamusta koskevat tiedot ovat
henkilötietolain 11 §:ssä säädetyn
käsittelykiellon piiriin kuuluvia arkaluonteisia tietoja.
Perustuslakivaliokunta on katsonut tällaisten tietojen
käsittelyn sallimisen koskettavan yksityiselämään
kuuluvan henkilötietojen suojan ydintä (PeVL
25/1998 vp, s. 3, PeVL 21/2001
vp, s. 3/II). Ehdotettua sääntelyä on
arvioitava perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten kannalta.
Sääntelyn tavoitteena on vähentää lasten
riskiä joutua seksuaalisesti hyväksikäytetyiksi,
väkivallan kohteiksi tai houkutelluiksi huumausaineiden
käyttöön. Tällaiset tavoitteet
kiinnittyvät perustuslain 7 §:n 1 momentissa jokaiselle turvattuun
henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.
Merkitystä on myös perustuslain 19 §:n
3 momentin säännöksellä julkisen
vallan tehtävästä tukea lapsen huolenpidosta
vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen
kasvu. Suomi on lisäksi lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen
osapuolena sitoutunut toimiin suojellakseen lapsia kaikenlaiselta
väkivallalta ja huumausaineiden käytöltä sekä kaikilta
seksuaalisen riiston ja hyväksikäytön
muodoilta. Ehdotetulle sääntelylle on siten perusoikeusjärjestelmän
kannalta hyväksyttävät ja painavat perusteet.
Rikostietojen selvittämismenettely on ehdotuksessa
rajattu koskemaan työ- tai virkasuhteeseen kuuluvia sellaisia
tehtäviä, joissa henkilön vuorovaikutus
lasten kanssa on pysyväisluonteista ja kuuluu henkilön
työtehtäviin niiden olennaisena osana. Menettely
koskee vain työ- tai virkasuhteeseen otettavaa sekä sitä,
jolle ensi kerran annetaan laissa tarkoitettuja tehtäviä. Henkilö hankkii
itse rekisteriotteen, joka ei jää työnantajalle,
vaan tämän on palautettava ote viipymättä.
Rikosrekisteriotteeseen merkitään tiedot rikosrekisterilain
6 §:n 2 momentissa lueteltavaksi ehdotetuista, sääntelyn
tavoitteiden kannalta merkityksellisistä rikoksista. Työnantaja
voi tehdä asianomaisen henkilötietoihin merkinnän
vain rekisteriotteen esittämisestä ja otteen tunnistetiedoista.
Ehdotetusta sääntelystä ei ole huomautettavaa
sen oikeasuhtaisuuden kannalta.
Lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain
säätämisjärjestyksessä.
Tähän valtiosääntöoikeudelliseen
arvioon ei vaikuta, sisältyykö 1. lakiehdotukseen
sen 2 §:n 3 momentin ensimmäisen virkkeen säännös
enintään kolme kuukautta yhden vuoden aikana kestävien
tehtävien rajaamisesta menettelyn soveltamisalan ulkopuolelle. — Rikostaustan
selvittämismenettely ei ehdotetussa muodossaan ole ongelmallinen työn
ja ammatin valinnan vapautta suojaavan perustuslain 18 §:n
1 momentin kannalta.
Muita seikkoja
Esityksen perustelujen mukaan selvittämismenettelyä ei
sovelleta silloin, kun työ kohdistuu samanaikaisesti sekä aikuisiin
että lapsiin, vaikka lapset olisivat henkilön
vaikutuspiirissä ilman varsinaisten huoltajiensa
läsnäoloa. Rajauksesta on sääntelyn
tarkkuuden takia aiheellista lisätä maininta 1.
lakiehdotuksen soveltamisalasäännökseen.
1. lakiehdotuksen 7 §:ään on valiokunnan mielestä syytä lisätä esityksen
tarkoitusta vastaava nimenomainen kielto, jonka mukaan työnantaja
ei saa jäljentää henkilön esittämää rikosrekisteriotetta
eikä tehdä otteesta asianomaisen henkilötietoihin
muita kuin kyseisessä pykälässä mainittuja
merkintöjä.
Työnantajan on esityksen perustelujen mukaan mainittava
rikosrekisteriotteen esittämisvelvollisuudesta työnhakuilmoituksessa,
jolloin työnhakijat ovat jo tehtävää hakiessaan
tietoisia tällaisesta velvollisuudesta. Tämä on
ehdotetun sääntelyn tavoitteiden kannalta perusteltua. Työnantajan
tällaisen velvollisuuden perusteista on kuitenkin perustuslain
80 §:n 1 momentissa olevan lain alaa koskevan säännöksen
takia säädettävä lailla. Asia
ei näin ollen voi jäädä esityksen
perusteluissa olevan maininnan varaan.
Vaitiolovelvollisuutta koskeva 1. lakiehdotuksen 8 § on
syytä muotoilla niin, ettei otteesta ilmeneviä tietoja
saa ilmaista muille kuin niitä tehtäviensä vuoksi
välttämättä tarvitseville. Vaitiolovelvollisuuden
on esityksen perustelujen mukaan tarkoitus jatkua työ-
tai virkasuhteen päättymisen jälkeen.
Myös tästä on perustuslain 80 §:n
1 momentin takia syytä lisätä lakiin
nimenomainen maininta.