PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 1/2001 vp

PeVM 1/2001 vp - K 12/2000 vp

Tarkistettu versio 2.0

Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus toiminnastaan vuonna 1999

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 17 päivänä lokakuuta 2000 lähettänyt perustuslakivaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi eduskunnan oikeusasiamiehen kertomuksen toiminnastaan vuonna 1999 (K 12/2000 vp).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat kertomuksen johdosta olleet kuultavina

eduskunnan oikeusasiamies Lauri Lehtimaja

apulaisoikeusasiamies Jaakko Jonkka

apulaisoikeusasiamies Riitta-Leena Paunio

vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Harri Ojala

Kertomukseen sisältyvien perus- ja ihmisoikeusasioita sekä telekuuntelua, televalvontaa ja teknistä kuuntelua koskevien jaksojen johdosta valiokunnassa ovat olleet kuultavina

ylikomisario Risto Karhunen, sisäasiainministeriö

lainsäädäntöjohtaja Jan Törnqvist, oikeusministeriö

professori Heikki Kulla

oikeustieteen tohtori, akatemiatutkija Liisa Nieminen

professori Teuvo Pohjolainen

professori Ilkka Saraviita

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Yleistä

Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus toiminnastaan vuonna 1999 on hyvin laadittu ja selkeä. Kertomuksen rakenne on viime vuosina tehtyjen uudistusten jälkeen vakiintunut. Kertomus sisältää perus- ja ihmisoikeuksien valvontaa koskevan luvun, minkä lisäksi laillisuusvalvonnasta tehdään selkoa sekä yleisesti että erikseen eri asiaryhmien ja hallinnonalojen osalta. Kertomukseen sisältyy myös oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiesten puheenvuorot. Kertomuksesta saa hyvän kokonaiskuvan oikeusasiamiehen toiminnasta kertomusvuonna.

Kertomusvuoden aikana ratkaistujen asioiden määrä (2 844) on lisääntynyt edellisvuodesta (2 361). Samalla kanteluiden keskimääräinen käsittelyaika on jonkin verran lyhentynyt. Vaikka oikeusmiehen käsiteltäväksi on kertomusvuonna tullut ennätyksellisen paljon (2 708) uusia asioita, on ratkaisemattomien asioiden (1 607) määrä kääntynyt edellisvuoteen verrattuna (1 743) hienoiseen laskuun. Kertomusvuonna on tehty tarkastuksia lähes yhtä moneen kohteeseen (63) kuin edellisvuonna (61). Kertomuksen mukaan oikeusasiamiehen resurssien käytössä on painotettu kanteluruuhkan purkamista, minkä vuoksi tarkastustoimintaa ei ole voitu merkittävästi lisätä. Valiokunnan mielestä oikeusasiamiehen toiminnassa on syytä keskittyä kanteluruuhkan purkamiseen.

Valiokunta ei ole erikseen arvioinut oikeusasiamiehen yksittäisiä ratkaisuja ja kannanottoja.

Perus- ja ihmisoikeudet

Vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen yhteydessä hallitusmuotoon lisättiin säännös siitä, että tehtäväänsä hoitaessaan oikeusasiamies valvoo myös perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista. Tämä oikeusasiamiehen valvontatehtävä on säilytetty uuden, 1.3.2000 voimaan tulleen Suomen perustuslain 109 §:n 1 momentissa.

Perustuslakivaliokunta on pitänyt vuoden 1995 uudistuksen hengen mukaisena, että oikeusasiamiehen vuotuiseen kertomukseen sisällytetään jakso perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumisesta (PeVM 25/1994 vp, s. 6/II). Näistä asioista tehdään selkoa vuotta 1999 koskevan kertomuksen kolmannessa pääjaksossa (s. 43—80).

Perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen valvonta on vakiintunut oikeusasiamiehen yhdeksi keskeiseksi tehtäväalueeksi. Kertomuksessa todetaan perus- ja ihmisoikeuksien läpäisevän laillisuusvalvonnan koko kentän. Laillisuusvalvonnan luonteen johdosta kannanotoissa kiinnitetään useimmiten huomiota viranomaisten menettelytapoihin aineellisten oikeuskysymysten jäädessä yleensä tuomioistuimissa ratkaistaviksi.

Oikeudellisen ratkaisun lisäksi oikeusasiamiehen kannanotto sisältää yhä useammin oikeuspoliittisesti painottuneita pohdintoja sekä moittivia tai ohjaavia käsityksiä perus- ja ihmisoikeuksien huomioon ottamisesta mahdollisissa muissa samankaltaisissa tapauksissa. Kertomuksesta ilmenee, että suurin osa (292) kertomusvuonna annetuista toimenpideratkaisuista (343) on sisältänyt oikeusasiamiehen tällaisen käsityksen. Moittivia ja ohjaavia käsityksiä ei ole kertomuksessa eroteltu tilastollisesti. Tällainen erottelu olisi valiokunnan mielestä syytä tehdä.

Telekuuntelu, televalvonta ja tekninen kuuntelu

Pakkokeinolain 5 a luvun 15 §:n mukaan sisäasiainministeriön on annettava vuosittain eduskunnan oikeusasiamiehelle kertomus telekuuntelun ja -valvonnan sekä teknisen kuuntelun käytöstä. Ministeriön on annettava samanlainen kertomus myös poliisilakiin perustuvasta teknisestä kuuntelusta. Poliisin tehtävien suorittamisesta puolustusvoimissa annetun lain 5 §:n 2 momentin mukaan puolustusministeriön on vastaavasti annettava vuosittain oikeusasiamiehelle kertomus teknisen kuuntelun käytöstä. Kertomusvuoden jälkeen on tullut voimaan poliisilain muutos, jonka mukaan sisäasiainministeriön tulee antaa vuosittain eduskunnan oikeusasiamiehelle kertomus myös peitetoiminnan käytöstä.

Perustuslakivaliokunta on toistuvasti kiinnittänyt huomiota sisäasiainministeriön oikeusasiamiehelle toimittaman kertomuksen puutteellisuuteen (ks. esim. PeVM 13/2000 vp). Valiokunta on saanut sisäasiainministeriöltä selvityksen asiasta. Sen perusteella valiokunta toteaa ministeriön ryhtyneen monipuolisiin toimiin telepakkokeinoja koskevan raportointi- ja valvontajärjestelmän kehittämiseksi. Valiokunta yhtyy apulaisoikeusasiamies Jonkan ehdotukseen telepakkokeinojen käyttöä ja valvontaa koskevan tutkimuksen teettämisestä (ks. kertomus, s. 86). Samalla on aiheellista arvioida telepakkokeinojen käytön teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä.

Ratkaisuista tiedottaminen ja kertomuksen kehittäminen

Vuotta 1998 koskevasta eduskunnan oikeusasiamiehen kertomuksesta antamassaan mietinnössä (PeVM 13/2000 vp) valiokunta kiinnitti huomiota oikeusasiamiehen kannanottojen viranomaistoimintaa ohjaavaan merkitykseen ja kannusti oikeusasiamiestä kehittämään edelleen ratkaisuistaan tiedottamista. Valiokunnan mielestä tietoverkossa julkistamisen tuli olla säännönmukainen yksittäisistä ratkaisuista ja kannanotoista tiedottamisen tapa. Samalla valiokunta totesi oikeusasiamiehen kertomuksen olevan nykyisin verraten laaja ja piti eduskunnan näkökulmasta perusteltuna, että vuosittain annettavan kertomuksen asiasisällön painopiste olisi tapausselostusten sijasta yleisissä ja periaatteellisesti tärkeissä kysymyksissä. Ylimpien lainvalvojien kertomuksiin sisältyvät tilastot tulisi lisäksi laatia yhtenäisin perustein.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan valiokunnan näkemykset otetaan huomioon oikeusasiamiehen vuosittaista kertomusta ja yksittäistapauksia koskevaa tiedottamista kehitettäessä.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella perustuslakivaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,

että tämä mietintö lähetetään sekä eduskunnan oikeusasiamiehelle että hallitukselle myös valtioneuvoston oikeuskanslerin tietoon saatettavaksi.

Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 2001

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Paula Kokkonen /kok
  • jäs. Klaus Hellberg /sd
  • Esko Helle /vas
  • Gunnar Jansson /r
  • Jouko Jääskeläinen /skl
  • Saara Karhu /sd
  • Jouni Lehtimäki /kok
  • Johannes Leppänen /kesk
  • Heli Paasio /sd
  • Osmo Puhakka /kesk
  • Pekka Ravi /kok
  • Markku Rossi /kesk
  • Petri Salo /kok
  • Ilkka Taipale /sd
  • vjäs. Veijo Puhjo /vas

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Sami Manninen