PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 1/2014 vp

PeVM 1/2014 vp - K 13/2013 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen vuosikertomus 2012

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 19 päivänä syyskuuta 2013 lähettänyt hallituksen vuosikertomuksen 2012 (K 13/2013 vp) valmistelevasti käsiteltäväksi perustuslakivaliokuntaan ja ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevalta osalta ulkoasiainvaliokuntaan sekä samalla määrännyt, että muiden erikoisvaliokuntien on annettava asiasta lausunto perustuslakivaliokunnalle.

Lausunnot

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muut erikoisvaliokunnat kuin ulkoasiainvaliokunta ovat antaneet asiasta lausunnon. Lausunnot (VaVL 6/2013 vp, TrVL 6/2013 vp, HaVL 24/2013 vp, LaVL 19/2013 vp, LiVL 26/2013 vp, MmVL 28/2013 vp, PuVL 9/2013 vp, SiVL 22/2013 vp, StVL 13/2013 vp, TaVL 22/2013 vp, TuVL 4/2013 vp, TyVL 7/2013 vp ja YmVL 23/2013 vp) on otettu tämän mietinnön liitteiksi.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

johtaja Kirsi Pimiä ja ylitarkastaja Maria Soininen, oikeusministeriö

vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Mikko Sarja, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia

apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen, Oikeuskanslerinvirasto

varapuheenjohtaja Pirkko Nuolijärvi ja pääsihteeri, kieliasiainneuvos Corinna Tammenmaa, kieliasiain neuvottelukunta

toimistopäällikkö Rainer Hiltunen, vähemmistövaltuutetun toimisto

ylitarkastaja, pääsihteeri Sarita Friman-Korpela, romaniasiain neuvottelukunta RONK

saamen kielineuvoston puheenjohtaja Anna Morottaja, saamelaiskäräjät

folktingssekreterare Markus Österlund ja sakkunnig i förvaltningsärenden Kristina Beijar, Svenska Finlands folkting

kehittämisjohtaja Kaisa Alanne ja erityisasiantuntija Pirkko Selin-Grönlund, Kuurojen Liitto ry

projektledare Magdalena Kintopf ja projektassistent Oscar Lönnholm, Finlandssvenska teckenspråkiga r.f.

varapuheenjohtaja ja sihteeri Pertti Lampi, Karjalan Kielen Seura ry

toiminnanjohtaja Stanislav Marinets, Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto ry

Lisäksi kirjallisen lausunnon on antanut

  • saamelaiskäräjät.

Viitetiedot

Ulkoasiainvaliokunta antaa asiasta mietinnön ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevilta osin.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Yleistä

Valtioneuvosto on antanut vuoden 2012 vuosikertomuksen perustuslain 46 §:ssä säädettynä kertomuksena. Hallituksen vuosikertomus on ensimmäinen laatuaan. Aiemmin valtioneuvosto antoi eduskunnalle erikseen hallituksen toimenpidekertomuksen ja valtion tilinpäätöskertomuksen. Nyt nämä on saatettu yhteen ja julkaistu neliosaisena. Ensimmäisenä on hallituksen vaikuttavuusselvitys. Toinen osa sisältää ministeriöiden tuloksellisuusselvitykset ja kolmas osa tilinpäätöslaskelmat. Neljännessä osassa esitetään toimenpiteet eduskunnan lausumien ja kannanottojen johdosta.

Jatkossa valtioneuvosto tulee valtioneuvostosta annetun lain 1.2.2014 voimaan tulleen 9 a §:n nojalla antamaan eduskunnalle kalenterivuosittain hallituksen toimintaa ja valtiontalouden hoitoa koskevan hallituksen vuosikertomuksen. Tätä menettelyä on siis jo ennakoitu vuoden 2012 vuosikertomuksessa. Eduskunnan työjärjestyksen 1.1.2014 voimaan tulleen 32 §:n 4 momentin muutoksen vuoksi hallituksen vuosikertomus lähetetään jatkossa valmistelevasti käsiteltäväksi tarkastusvaliokuntaan. Perustuslakivaliokunnassa ja ulkoasiainvaliokunnassa valmistelevasti käsiteltävänä oleva vuotta 2012 koskeva hallituksen vuosikertomus käsitellään kuitenkin loppuun eduskunnan työjärjestyksen aiemmin voimassa olleen 32 §:n 4 momentin mukaisesti (PeVM 5/2013 vp, s. 4/II).

Eduskunnan kannanottojen käsittely

Erikoisvaliokuntakäsittelyn tarkoitus

Eduskunnan muut pysyvät erikoisvaliokunnat ovat eduskunnan päätöksen perusteella antaneet kertomuksesta lausuntonsa perustuslakivaliokunnalle. Perustuslakivaliokunta on pitänyt tärkeänä, että menettely, jossa lausunnot annetaan mietintövaliokunnalle, säilytetään jatkossakin (PeVM 5/2013 vp, s. 3).

Lausuntomenettelyllä on eri tarkoituksia. Valiokunnat voivat lausuntomenettelyn avulla arvioida hallituksen toimintaa kertomusvuoden aikana valiokunnan toimialalla. Kertomuksen käsittelyssä erikoisvaliokunnat voivat lisäksi vakiintuneena pidetyn käytännön perusteella ottaa esille oman toimialansa erityisteemoja, joiden käsittelemistä ne ovat syystä tai toisesta pitäneet tarpeellisena. Kullekin valiokunnalle tarjoutuu myös mahdollisuus ottaa kantaa hallituksen toimenpiteisiin valiokunnan mietinnössään ehdottamien, eduskunnan hyväksymien lausumien johdosta. Kertomuksessa esimerkiksi selostetaan niitä toimenpiteitä, joihin asianomaisissa ministeriöissä on ryhdytty lausumien johdosta, tai myös syyt siihen ilmoittaen ehdotetaan, ettei jokin lausuma anna aihetta enää toimenpiteisiin hallituksen taholta. Erikoisvaliokuntien tehtävänä kertomusta käsitellessään on arvioida toimialansa osalta, voidaanko hallituksen kanta hyväksyä. Tämän eduskunnan lausumiin kohdistuvan seurantatehtävän hoitaminen on perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan kullekin valiokunnalle kuuluva vähimmäisvaatimus hallituksen kertomusta käsiteltäessä.

Perustuslakivaliokunnan mietintöihin pohjautuvat lausumat

Esitutkinnan, syyteharkinnan ja oikeudenkäyntien joutuisuuden parantaminen. Eduskunta hyväksyi vuoden 2008 hallituksen toimenpidekertomuksen johdosta perustuslakivaliokunnan mietinnön mukaisen kannanoton, jossa edellytettiin, että hallitus laatii kokonaissuunnitelman esitutkinnan, syyteharkinnan ja oikeudenkäyntien joutuisuuden parantamiseksi (K 1/2009 vpEK 5/2010 vp).

Oikeusministeriön asettama neuvottelukunta luovutti mietintönsä Oikeudenhoidon uudistamisohjelmaksi vuosille 2013—2025 oikeusministerille maaliskuussa 2013. Perustuslakivaliokunta katsoo, että lausuma voidaan poistaa.

Hallituksen esitykset, versioiden samansisältöisyys. Eduskunta hyväksyi vuoden 2008 hallituksen toimenpidekertomuksen johdosta perustuslakivaliokunnan mietinnön mukaisen kannanoton, jossa edellytettiin, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että hallituksen esitysten painetut ja sähköiset versiot ovat samansisältöisiä ja että sähköisiä versioita voidaan käyttää valiokunta-asiakirjoissa sekä eduskunnan vastausten laadinnassa (K 1/2009 vpEK 5/2010 vp).

Perustuslakivaliokunta katsoo, että lausuma voidaan poistaa.

Kielikertomus

Valtioneuvosto antaa kielilain 37 §:n nojalla vaalikausittain eduskunnalle kertomuksen kielilainsäädännön soveltamisesta ja kielellisten oikeuksien toteutumisesta sekä tarpeen mukaan muistakin kielioloista. Valtioneuvoston kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2013 on annettu aiemmin voimassa olleen kielilain säännöksen mukaisesti vielä hallituksen kertomuksen oheisaineistona. Jatkossa kielikertomus tulee olemaan itsenäinen kertomus, jota ei ole sidottu valtioneuvoston muihin eduskunnalle annettaviin kertomuksiin.

Vuoden 2013 kielikertomus on kolmas eduskunnalle annettu kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta. Kyseessä on lähinnä seurantakertomus, jossa tarkastellaan, mitä muutoksia kielellisten oikeuksien toteutumisessa on tapahtunut vuoteen 2009 verrattuna. Tilannetta arvioidaan erityisesti valtioneuvoston vuonna 2009 esittämien toimenpide-ehdotusten ja perustuslakivaliokunnan kannanottojen sekä hallitusohjelmien ja kansainvälisten sopimusten valossa.

Kolmaskin kielikertomus antaa hyvän ja kattavan kuvan etenkin kansalliskielten, suomen ja ruotsin, asemasta Suomessa. Myös muiden kielten kielioloja on kertomuksessa käsitelty aikaisempaa laajemmin. Vuoden 2013 kielikertomus on luonteeltaan temaattinen, ja siinä on keskitytty erityisesti viime vuosien aikana esille nousseisiin asiakokonaisuuksiin. Kertomuksessa kuvataan selkeästi ja havainnollisesti Suomen kielioloja ja eri kieliryhmien asemaa varsinkin yksilön kannalta tärkeillä elämänalueilla, kuten koulutuksessa sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Siinä on tällä kertaa käsitelty perustuslakivaliokunnan toivomaan tapaan (PeVM 1/2010 vp, s. 7/I) myös Suomea sitovia kielellisiä oikeuksia koskevia kansainvälisiä sopimuksia. Kertomus toteuttaa kaiken kaikkiaan hyvin tavoitettaan lisätä päätöksentekijöiden, viranomaisten ja kansalaisten tietämystä eri kieliryhmien kielioloista. Samalla se antaa eduskunnalle mahdollisuuden vaikuttaa kielellisten oikeuksien toteuttamisen linjauksiin.

Perustuslakivaliokunta pitää myönteisenä sitä kielikertomuksessa esitettyä havaintoa, että kielellisiin oikeuksiin on viime vuosina kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota. Tämä koskee etenkin hallinnollisten uudistusten, lainsäädännön sekä suunnitelmien ja ohjeistuksen tasoa. Sen sijaan merkittäviä puutteita on edelleen kielellisten oikeuksien käytännön toteutumisessa esimerkiksi viranomaisten asiakaspalvelussa ja palveluketjujen toimivuuden osalta. Suurimpana rakenteellisena ongelmana voidaan tässä yhteydessä pitää kielitaitoisen henkilökunnan ja omakielisen palvelun puutetta. Tähän on syytä puuttua henkilöstön kielikoulutuksella. Valiokunta kiinnittää lisäksi jälleen huomiota tarpeeseen turvata pitkän tähtäimen toimenpitein se, että viranomaiset kykenevät jatkossa tarjoamaan palveluja ruotsin kielellä nykyistä paremmin. Ruotsin kielen opetuksen lisäksi (ks. PeVM 1/2010 vp, s. 6/II) valiokunta korostaa valtioneuvoston tavoin kielikylpytoiminnan edellytysten turvaamisen merkitystä. Valiokunnan mielestä olisi myös syytä pohtia uusia innovatiivisia ratkaisuja (ml. esim. teknologian hyödyntäminen) kielellisten oikeuksien turvaamiseksi etenkin sellaisilla alueilla, joilla toista kansalliskieltä puhuvia on vain vähän. Perustuslakivaliokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota myös vuonna 2012 julkaistuun valtioneuvoston periaatepäätökseen kansalliskielistrategiasta, joka sisältää muun muassa käyttökelpoisia konkreettisia työvälineitä eri hallinnon tilanteita varten. Näiden käyttöönottoa tulee edistää.

Perustuslakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan kielellisten oikeuksien toteutumiseen erityisesti palvelua tuottavien valtionyhtiöiden toiminnassa liittyy puutteita. Valiokunta pitää aiheellisena selvittää, toteutuvatko oikeudet kielilain 24 §:n edellyttämällä tavalla sekä arvioida mahdollisia toimenpiteitä oikeuksien toteutumisen edistämiseksi. Asiaa on syytä käsitellä myös seuraavassa kielikertomuksessa. Seuraavaan kertomukseen on tarpeen sisällyttää arvio myös siitä, miten kielelliset oikeudet toteutuvat yksityisen toimijan huolehtiessa julkisista hallintotehtävistä (kielilain 25 § ja perustuslain 124 §).

Perustuslakivaliokunta on aiemmin kiinnittänyt huomiota tarpeeseen laatia saamen kielen elvytysohjelma (PeVM 1/2010 vp, s. 6/II). Valiokunta panee tyytyväisyydellä merkille, että valtioneuvoston periaatepäätös saamen kielen elvyttämisen toimenpideohjelmaksi on tarkoitus saada valmiiksi ensi tilassa. Valiokunta pitää edelleen tärkeänä, että uhanalaisessa asemassa olevien inarinsaamen ja koltansaamen säilyminen ja elvyttäminen turvataan (ks. PeVM 1/2010 vp, s. 6/II), ja yhtyy sivistysvaliokunnan lausunnossaan (SiVL 22/2013 vp, s. 2) esittämiin huoliin ja huomioihin saamen kielten asemasta.

Perustuslakivaliokunnan saaman tiedon mukaan viittomakielisten oikeuksia koskevan yleislain valmistelu on jo melko pitkällä. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallituksen esitys saatetaan eduskunnan käsiteltäväksi vielä tämän vaalikauden aikana. Erityistä huomiota on jatkossa syytä kiinnittää UNESCO:n uhanalaisten kielten listalla olevan suomenruotsalaisen viittomakielen säilymiseen ja elvyttämiseen (ks. myös SiVL 22/2013 vp, s. 2/II).

Suomen romanikielen asemaa on romanipoliittisen ohjelman tukemana kyetty viime aikoina parantamaan. Ohjelman toimenpide-ehdotusten toteuttamista on tarpeen jatkaa. Romanikielen julkinen käyttö mediassa lisää kieli-identiteetin kehittymistä ja vahvistaa romanikielen asemaa käyttökielenä, minkä vuoksi perustuslakivaliokunta pitää Yleisradio Oy:n romanikielisten palvelujen kehittämistä tärkeänä.

Yliopistojen opetus- ja tutkintokielistä säädetään yliopistolain 11 §:ssä. Sen nojalla yliopisto voi päättää muun kielen kuin opetus- ja tutkintokielensä (suomi ja/tai ruotsi) käyttämisestä opetus- ja tutkintokielenä ja opintosuorituksissa. Kertomuksessa todetaan tämän johtaneen siihen, että englanti valtaa alaa erityisesti tutkija- ja maisterikoulutuksessa. Samaan asiaan on kiinnittänyt huomiota myös apulaisoikeuskansleri 12.11.2013 antamassaan päätöksessä (Dnro OKV/712/1/2013). Tämä kehitys on etenkin tietyillä aloilla kansainvälistymisen vuoksi sinänsä ymmärrettävää. Perustuslakivaliokunta pitää kuitenkin apulaisoikeuskanslerin tapaan tärkeänä, että perustuslain 16 ja 17 §:n säännöksetkin huomioon ottaen muiden kielten käyttö yliopistoissa ei muodostu niin laajaksi, että suomen ja ruotsin kielen asema opetus- ja tutkintokielenä syrjäytyy.

Kielikertomuksessa todetaan, että asenteet eri kieliryhmiä kohtaan ovat viime aikoina koventuneet. Tämä näkyy erityisesti verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Useat valiokunnan kuultavina olleet tahot ovat kiinnittäneet huomiota samaan ongelmaan. Perustuslakivaliokunta pitää suotavana, että hallituksen johto ottaa asian esille ja korostaa suvaitsevaisuutta eri kieliryhmiä kohtaan.

Erikoisvaliokuntien lausunnot

Erikoisvaliokunnat ovat perustuslakivaliokunnalle antamissaan lausunnoissa arvioineet toimialansa osalta eduskunnan aikaisempia lausumia. Perustuslakivaliokunta ei ole käsitellyt yksityiskohtaisesti erikoisvaliokuntien lausumista esittämiä näkökohtia. Joissakin lausunnoissa on lisäksi käsitelty erityisteemoja. Tarkastusvaliokunnan lausunnossa (TrVL 6/2013 vp) on käsitelty uudistuneen vuosikertomuksen sisällön kehittämistä. Perustuslakivaliokunta yhtyy tarkastusvaliokunnan kantaan, jonka mukaan vuosikertomusuudistuksessa tulee jatkossa panostaa vahvasti kertomuksen sisällön kehittämiseen, raportoinnin yhtenäistämiseen ja päällekkäisyyksien poistamiseen.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella perustuslakivaliokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi kannanoton,

että eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta, mutta eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa asianmukaisesti huomioon tämän mietinnön liitteinä oleviin lausuntoihin sisältyvät sellaiset eduskunnan aikaisempia lausumia koskevat huomautukset ja muita seikkoja koskevat lausumat, jotka kohdistuvat hallitukseen.

Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 2014

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Johannes Koskinen /sd
  • vpj. Outi Mäkelä /kok
  • Eeva-Johanna Eloranta /sd
  • Ilkka Kantola /sd
  • Pia Kauma /kok
  • Kimmo Kivelä /ps
  • Jukka Kopra /kok
  • Markus Lohi /kesk
  • Elisabeth Nauclér /r
  • Tom Packalén /ps
  • Vesa-Matti Saarakkala /ps
  • Tapani Tölli /kesk
  • Anu Urpalainen /kok

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Petri Helander