Perustelut
Eduskunnan kannanottojen käsittely
Erikoisvaliokuntakäsittelyn tarkoitus
Hallituksen toimenpidekertomuksen rakennetta muutettiin vuoden
1998 alusta lukien. Toimenpidekertomus on kolmiosainen. Ensimmäisenä on
yleinen osa, jossa on lyhyt selostus hallituksen ohjelman toimeenpanosta
ja hallituksen EU-politiikasta sekä yleiskatsaus kunkin
ministeriön toimintaan. Toisen osan muodostaa
ulko- ja turvallisuuspoliittinen katsaus. Kolmannessa osassa selostetaan
ministeriöittäin hallituksen toimenpiteet valtiopäiväpäätösten
johdosta.
Uudessa eduskunnan työjärjestyksessä säilytettiin
hallituksen toimenpidekertomuksen se erityisasema eduskuntakäsittelyssä,
että kaksi valiokuntaa, perustuslakivaliokunta ja ulkoasiainvaliokunta
laativat kumpikin mietinnön täysistunnolle kertomuksen
johdosta. Työjärjestyksen 32 §:n 4 momentin
perusteella ulkoasiainvaliokunta käsittelee kertomuksen
ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevilta ja perustuslakivaliokunta
muilta osin. Muut pysyvät erikoisvaliokunnat antavat kertomuksesta
lausuntonsa perustuslakivaliokunnalle.
Lausuntomenettelyllä on eri tarkoituksia. Kullekin
valiokunnalle tarjoutuu näin mahdollisuus ottaa kantaa
hallituksen toimenpiteisiin valiokunnan mietinnöissään
ehdottamien, eduskunnan hyväksymien lausumien johdosta.
Toimenpidekertomuksessa esimerkiksi selostetaan niitä toimenpiteitä,
joihin asianomaisissa ministeriöissä on
ryhdytty lausumien johdosta, tai myös syyt siihen ilmoittaen
ehdotetaan, ettei jokin lausuma anna aihetta enää toimenpiteisiin hallituksen
taholta. Erikoisvaliokuntien tehtävänä kertomusta
käsitellessään on arvioida toimialansa
osalta, voidaanko hallituksen kanta hyväksyä.
Tämän eduskunnan lausumiin kohdistuvan seurantatehtävän
hoitaminen on perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan
kullekin valiokunnalle kuuluva vähimmäisvaatimus
hallituksen kertomusta käsiteltäessä.
Valiokunnat voivat lausuntomenettelyn avulla myös arvioida hallituksen
toimintaa kertomusvuoden aikana valiokunnan toimialalla. Toimenpidekertomuksen
käsittelyssä erikoisvaliokunnat ovat lisäksi vakiintuneena
pidetyn käytännön perusteella voineet
ottaa esille erityisteemoja, joiden käsittelemistä ne
ovat syystä tai toisesta pitäneet tarpeellisena.
Perustuslakivaliokunnan mietintöihin pohjautuvat eduskunnan
lausumat
Perustuslakiuudistukseen liitetyt lausumat.
Hallituksen esitykseen HE 1/1998 vp liitetty
ensimmäinen lausuma (s. 122—123) koskee suhteellisuuden
toteutumisessa eduskuntavaaleissa olevien ongelmien selvittämistä ja
vaalilainsäädännön muutosten
valmistelua tarvittaessa suhteellisuuden vahvistamiseksi ja poliittisen
kentän pirstoutumisen ehkäisemiseksi. Hallituksen
esityksen HE 48/1998 vp johdosta hyväksyttiin
samanlainen lausuma (s. 123—124).
Kertomuksesta ilmenee, että oikeusministeriön
asettama vaalitoimikunta 2000 ei päässyt yksimielisyyteen
siitä, miten suhteellisuuden toteutumiseen liittyvät
ongelmat tulisi ratkaista, eikä siten tehnyt asiassa varsinaista
ehdotusta. Oikeusministeriö ryhtyi jatkoselvityksiin asiassa.
Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että hallituksen
kertomuksessa selostetaan myös jatkossa näihin
lausumiin liittyviä toimenpiteitä.
Samaan hallituksen esitykseen liitetty toinen lausuma (s. 111)
kohdistuu selvityksen laatimiseen ministeriöiden johtamisjärjestelmän
vahvistamisesta. Hallitus on kertomusvuoden jälkeen antanut
eduskunnalle esityksen laiksi valtioneuvostosta, johon sisältyy
ehdotus valtiosihteerijärjestelmästä (HE
270/2002 vp). Tämän vuoksi valiokunta
katsoo, ettei kyseinen lausuma enää anna aihetta
toimenpiteisiin.
Kyseiseen hallituksen esitykseen liitetty kolmas lausuma (s.
111—112) koskee sellaisen lainvalmistelukäytännön
omaksumista, jossa lakiesityksissä osoitetaan ministeriön
toimivaltaisuus mainitsemalla ministeriö nimeltä eikä epäselvällä käsitteellä "asianomainen
ministeriö". Lausuman mukaan lakien nykyiset tämän
käsitteen varaan rakentuvat kohdat on tarkennettava sopivissa
yhteyksissä.
Kertomuksessa selostetaan, kuinka perustuslakivaliokunta on
huomauttanut, että valtioneuvoston on syytä tarkistaa
asiasta antamaansa lainvalmisteluohjetta. Valtioneuvosto on kertomuksen
mukaan 27.12.2001 kumonnut kyseisen ohjeen. Lausuma ei siksi anna
enää aihetta toimenpiteisiin.
Vaalirahoitus.
Valiokunta uudistaa kertomuksessa (s. 124) selostetuista syistä yhtyvänsä siinä ilmaistuun
käsitykseen, että asia ei anna enää aihetta
toimenpiteisiin.
Säädöskokoelma ja säädöstietopankki.
Hallituksen esitykseen HE 174/1999 vp liitetyn
lausuman (s. 125—126) mukaan arvonlisäverolakia
on tulkittava niin, että Suomen säädöskokoelmaa
pidetään laissa tarkoitettuna verovapaana
aikakauslehtenä. Toinen lausuma (s. 125—126)
koskee arvonlisäverolain selkeyttämistä ja
täydentämistä siten, että Suomen
säädöskokoelma ja valtiopäiväasiakirjat
ovat arvonlisäverosta vapaita painotuotteita.
Hallitus katsoo, ettei arvonlisäverolain 55 §:n verovapaussäännöstä voida
laajentaa. Kun hallitus lisäksi toteaa, että asia
ei siten anna aihetta toimenpiteisiin, lienee ymmärrettävä,
ettei hallituksen mielestä arvonlisäverolakia
voida tulkita eikä selventää eduskunnan
lausumassa tarkoitetulla tavalla.
Valiokunta on kertomuksen käsittelyssä saanut
pyytämänsä kirjalliset lausunnot oikeusministeriöltä ja
valtiovarainministeriöltä. Niistä selviää,
että Suomen säädöskokoelman
ja sen sopimussarjan vuositilaus on arvonlisäveroton. Yksittäisissä säädöskokoelmavihkoissa
sekä hallituksen esitysten ja valtiopäiväasiakirjojen yksittäistilauksissa
on 22 prosentin arvonlisävero. Vastaavissa sidotuissa
sarjoissa on 8 prosentin arvonlisävero. Suomen säädöskokoelman ja
sopimussarjan sähköinen versio samoin kuin hallituksen
esitykset sähköisessä muodossa ovat saatavissa
maksutta Finlex-palvelussa. Valtiopäiväasiakirjat
ovat maksutta saatavissa eduskunnan tietojärjestelmässä.
Nämä modernit mahdollisuudet vähentävät
sinänsä perinteisten paperiversioiden käyttötarvetta.
Suomen säädöskokoelma ja valtiopäiväasiakirjat
ovat kuitenkin hyvin erityisluonteisia virallisjulkaisuja, joiden arvonlisäverotuksellista
asemaa on vielä tarpeen arvioida. Perustuslakivaliokunta
katsoo, että hallituksen piirissä tulee tehdä tällainen
selvitys ja saattaa se tiedoksi valiokunnalle. Mainitut lausumat
eivät muutoin anna enää aihetta toimenpiteisiin.
Kolmas tähän hallituksen esitykseen liittyvä lausuma
(s. 125—126) koskee Valtion säädöstietopankin
täydentämistä lainvalmisteluasiakirjoin
ja ajantasaisin säädöstekstein. Kertomuksen
toimenpideselostus on asianmukainen. Hallituksen kertomuksessa on
vastaisuudessakin syytä selostaa lausumaan liittyviä jatkotoimenpiteitä.
Erikoisvaliokuntien lausunnot
Erikoisvaliokunnat ovat perustuslakivaliokunnalle antamissaan
lausunnoissa arvioineet toimialansa osalta eduskunnan aikaisempia
lausumia, minkä lisäksi joissakin lausunnoissa
on käsitelty erityisteemoja. Perustuslakivaliokunta ei
ole käsitellyt yksityiskohtaisesti erikoisvaliokuntien
lausumista esittämiä näkökohtia
eikä muutoinkaan erikoisvaliokuntien lausuntoja. Perustuslakivaliokunta
kuitenkin ehdottaa hyväksyttäväksi lausuman (Valiokunnan
lausumaehdotus), jossa edellytetään hallituksen
ottavan asianmukaisesti huomioon sekä tähän
mietintöön että liitteinä oleviin
lausuntoihin sisältyvät sellaiset eduskunnan aikaisempia
lausumia koskevat huomautukset, jotka ovat tarkoitetut hallituksen
huomioon otettaviksi, ja muitakin seikkoja koskevat lausumat, jotka
vaativat hallituksen toimenpiteitä.