PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 12/2010 vp

PeVM 12/2010 vp - HE 205/2010 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys laeiksi eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain ja valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 28 päivänä lokakuuta 2010 lähettänyt perustuslakivaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laeiksi eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain ja valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain muuttamisesta (HE 205/2010 vp).

Eduskunta-aloite

Valiokunta on käsitellyt esityksen yhteydessä lakialoitteen laiksi kansallisesta ihmisoikeusinstituutiosta (LA 28/2008 vp — Jacob Söderman /sd ym.), joka on lähetetty valiokuntaan 24 päivänä huhtikuuta 2008.

Mietinnön esittelijä

Valiokunta valitsi eduskunnan työjärjestyksen 39 §:n 5 momentin nojalla varapuheenjohtaja Södermanin esittelemään mietinnön täysistunnossa.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

neuvotteleva virkamies Janina Groop-Bondestam, oikeusministeriö

eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen, eduskunnan kanslia

eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia

valtioneuvoston oikeuskansleri Jaakko Jonkka ja apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen, Oikeuskanslerinvirasto

professori Mikael Hidén

professori Tuomas Ojanen

oikeustieteen tohtori Matti Pellonpää

HALLITUKSEN ESITYS JA EDUSKUNTA-ALOITE

Hallituksen esitys

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunnan oikeusasiamiehestä annettuun lakiin lisätään uusi luku oikeusasiamiehen kanslian yhteydessä toimivasta, itsenäisestä ja riippumattomasta Ihmisoikeuskeskuksesta.

Ihmisoikeuskeskukselle säädettäisiin sellaisia perus- ja ihmisoikeuksien edistämistehtäviä, joita ei nykyisin hoideta riittävässä laajuudessa tai riittävän koordinoidusti. Ihmisoikeuskeskuksella olisi eduskunnan valitsema johtaja ja eduskunnan oikeusasiamiehen asettama ihmisoikeusvaltuuskunta.

Eduskunnan oikeusasiamiehestä ja valtioneuvoston oikeuskanslerista annettujen lakien säännöksiä kantelun tutkimisesta ehdotetaan muutettaviksi. Kanteluiden vanhentumisaikaa ehdotetaan lyhennettäväksi nykyisestä viidestä vuodesta kahteen vuoteen.

Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi, että oikeusasiamies voisi kutsua apulaisoikeusasiamiehen sijaisen hoitamaan apulaisoikeusasiamiehen tehtäviä tosiasiallisen tarpeen perusteella siitä riippumatta, onko apulaisoikeusasiamiehen este pitkä- vai lyhytaikainen.

Laki eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain muuttamisesta on tarkoitettu tulevaksi voimaan vuoden 2012 alusta. Lakien kantelun käsittelyä ja apulaisoikeusasiamiehen sijaista koskevat säännökset ovat kuitenkin tarkoitetut tuleviksi voimaan mahdollisimman pian.

Lakialoite

Lakialoitteessa ehdotetaan perustettavaksi eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen riippumaton kansallinen ihmisoikeusinstituutio ns. Pariisin periaatteiden mukaisesti. Ihmisoikeusinstituution tehtävänä olisi toimia yleisenä ihmis- ja perusoikeuksien edistäjänä ja aloitteentekijänä.

Ihmisoikeusinstituutiolla olisi laaja-alainen neuvottelukunta ja pääsihteerin johtama sihteeristö sekä instituution toimintaa johtava ja valvova työvaliokunta. Rahoitus järjestettäisiin valtion budjettiin eduskunnan pääluokan alle eduskunnan oikeusasiamiehen yhteyteen oman talousarvion muodossa. Perustamisen yhteydessä olisi varattava riittävät resurssit alkuvaiheessa kolmen täysipäiväisen sihteerin palkkaamiseen sekä tarvittaessa ulkopuolisilla asiantuntijoilla suoritettavien tutkimusten teettämiseen. Kansallisen ihmisoikeusinstituution ensimmäinen kiinteä määräraha voisi olla noin 400 000 euroa.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen perustetaan YK:n vahvistamien ns. Pariisin periaatteiden mukainen itsenäinen ja riippumaton Ihmisoikeuskeskus. Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ylimmille laillisuusvalvojille tehtyjen kanteluiden käsittelyä koskevia säännöksiä. Esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Yksityiskohtaiset perustelut

Ihmisoikeuskeskuksen perustaminen

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia on eduskunnan virasto. Eduskunnan alaisesta hallinnosta säädetään perustuslain 119 §:n 1 momentin perusteella erikseen lailla. Säännöksellä on esitöiden mukaan ilmaistu aiemmasta poikkeavaksi lähtökohdaksi se, että hallintoa voidaan järjestää lailla myös eduskunnan alaisuuteen (HE 1/1998 vp, s. 75/II). Sanonnalla "erikseen lailla" on toisaalta viitattu siihen, että hallinnon järjestäminen suoraan eduskunnan alaisuuteen on poikkeuksellista. Hallintotehtävän antaminen eduskunnalle on perustuslain 119 §:n 1 momentin perusteella kuitenkin mahdollista tavallisella lailla (HE 1/1998 vp, s. 174/I). Perustuslaista ei näin ollen johdu estettä perustaa Ihmisoikeuskeskus ehdotetulla tavalla eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen (vrt. PeVL 2/2006 vp, s. 2/I). Ehdotus vastaa lähtökohdiltaan perustuslakivaliokunnan kannanottoja Pariisin periaatteiden mukaisen kansallisen ihmisoikeusinstituution perustamisesta (PeVM 8/2007 vp, s. 2, PeVM 4/2009 vp, s. 2/I, PeVL 1/2010 vp, s. 4/II).

Ihmisoikeuskeskuksen tehtävät

Ihmisoikeuskeskuksen tehtävänä on 1. lakiehdotuksen 19 d §:n mukaan edistää perus- ja ihmisoikeuksia koskevaa tiedotusta, kasvatusta, koulutusta ja tutkimusta sekä näihin liittyvää yhteistyötä. Se voi laatia selvityksiä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta sekä tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Ihmisoikeuskeskus osallistuu myös perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseen ja turvaamiseen liittyvään eurooppalaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Tämän lisäksi keskus huolehtii muista vastaavista, perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä tehtävistä. Ihmisoikeuskeskuksen tehtävät kattavat yhdessä oikeusasiamiehen laillisuusvalvontatehtävien kanssa YK:n yleiskokouksen vuonna 1993 vahvistamien Pariisin periaatteiden mukaiselle kansalliselle ihmisoikeusinstituutiolle kuuluvan tehtäväkokonaisuuden. Oikeusasiamiehen laillisuusvalvontatehtävät muodostavat Pariisin periaatteiden mukaisen valinnaisen kantelutehtävän.

Hallituksen esityksen 1. lakiehdotuksen 19 d §:n 2 momentin perusteella Ihmisoikeuskeskuksen tehtäviin ei kuulu kantelujen käsittely. Säännös on tärkeä Ihmisoikeuskeskuksen ja ylimpien laillisuusvalvojien toimivaltuuksien ja työnjaon kannalta. Sen lisäksi, ettei Ihmisoikeuskeskus käsittele kanteluja, se ei myöskään voi oma-aloitteisesti ottaa käsiteltäväkseen tai antaa lausuntoja ylimpien laillisuusvalvojien laillisuusvalvontaan kuuluvista yksittäistapauksista.

Ihmisoikeuskeskuksen johtaja

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että eduskunta valitsisi Ihmisoikeuskeskuksen johtajan neljän vuoden toimikaudeksi. Vaalitapa vastaisi eduskunnan oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiehen valintaa, josta säädetään perustuslain 38 §:n 1 momentissa ja eduskunnan työjärjestyksen 11 §:n 1 momentissa. Vaali toimitetaan sen jälkeen, kun perustuslakivaliokunta on arvioinut tehtävään ilmoittautuneita.

Ehdotetulla valintatavalla halutaan (s. 26) korostaa Ihmisoikeuskeskuksen toiminnallista itsenäisyyttä. Lisäksi eduskunnan valitsema johtaja olisi omiaan antamaan erityistä arvovaltaa ja näkyvyyttä Ihmisoikeuskeskuksen toiminnalle.

Henkilövaalien säätämistä eduskunnan täysistunnon tehtäväksi tulee tehdä vain hyvin harkitusti. Ihmisoikeuskeskuksen tai sen johtajan toiminnallinen yhteys eduskuntaan on siinä määrin vähäinen, ettei ehdotettu, verraten raskas menettely ole valiokunnan mielestä perusteltu. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa, että Ihmisoikeuskeskuksen johtajan nimittää eduskunnan oikeusasiamies kuultuaan ennen nimitystä perustuslakivaliokuntaa. Nimitysmenettely vastaa eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen sijaisen valintamenettelyä.

Ihmisoikeusvaltuuskunta

Ihmisoikeuskeskuksella on ihmisoikeusvaltuuskunta, jonka asettamisesta, toimikaudesta, kokoonpanosta ja tehtävistä ehdotetaan säädettäväksi lain 19 e §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan valtuuskunta koostuu kansalaisyhteiskunnan, perus- ja ihmisoikeustutkimuksen sekä muiden perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseen ja turvaamiseen osallistuvien toimijoiden edustajista. Säännöksen perusteluissa (s. 29) todetaan, ettei ministeriöiden, kuntien tai työmarkkinaosapuolien ole tarkoitus olla edustettuina valtuuskunnassa. Valiokunta katsoo, ettei esimerkiksi työmarkkinaosapuolten edustajia ole syytä lähtökohtaisesti sulkea valtuuskunnan jäsenyyden ulkopuolelle.

Ylimmille laillisuusvalvojille tehtyjen kanteluiden käsittely

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain 3 §:ää (kantelun tutkiminen) ja valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain 4 §:ää (tutkittavaksi ottaminen). Ehdotetut muutokset lisäävät ylimpien laillisuusvalvojien harkintavaltaa sen suhteen, millaisia toimenpiteitä yksittäinen kantelu edellyttää. Lisäksi kantelun vanhentumisaika ehdotetaan lyhennettäväksi viidestä vuodesta kahteen vuoteen. Kahta vuotta vanhempaa kantelua ei käsitellä, ellei siihen ole erityistä syytä.

Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena yhdenmukaistaa oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille tehtyjen kanteluiden käsittelyä koskevia säännöksiä. Valiokunta on tarkastellut useasti kanteluiden käsittelyä ja sitä koskevaa sääntelyä (esim. PeVM 12/2009 vp, PeVM 10/2009 vp, PeVM 5/2009 vp, PeVM 1/2008 vp). Kanteluiden määrän kasvu ja pyrkimys lyhentää käsittelyaikoja edellyttävät kanteluiden tutkimisen joustavoittamista ja työskentelytapojen kehittämistä. Tätä on pidetty mahdollisena jo nykyisten säännösten perusteella.

Valiokunta ehdottaa, että kantelun käsittelyä koskevia 1. lakiehdotuksen 3 §:ää ja 2. lakiehdotuksen 4 §:ää muutetaan ensinnäkin siten, että niiden uusiksi 1 momenteiksi lisätään asiasisällöltään nykyisten pykälien 1 momenttien ensimmäisten virkkeiden säännökset tutkimiskynnyksestä. Toinen momentti lisää laillisuusvalvojan harkintavaltaa sen suhteen, mihin selvittämistoimenpiteisiin ja muihin toimenpiteisiin laillisuusvalvoja kantelun johdosta katsoo olevan aihetta ryhtyä.

Toiseksi valiokunta ehdottaa, että pykäliin lisätään uudet 4 momentit. Niissä säädetään laillisuusvalvojan velvollisuudesta ilmoittaa viivytyksettä kantelijalle, mikäli asiassa ei ryhdytä toimenpiteisiin. Säännös vastaa nykyistä, hyvän hallinnon mukaista käytäntöä. Kantelu ei johda toimenpiteisiin esimerkiksi silloin, kun asia ei kuulu laillisuusvalvojan toimivaltaan, kantelu on vanhentunut, asia on vireillä toimivaltaisessa viranomaisessa tai siinä voidaan hakea muutosta säännönmukaisin muutoksenhakukeinoin.

Kolmanneksi valiokunta ehdottaa, että pykäliin lisätään uudet 5 momentit. Laillisuusvalvoja voi siirtää kantelun käsittelyn asiassa toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi, jos se on perusteltua asian laadun vuoksi. Siirrosta tulee ilmoittaa kantelijalle. Laillisuusvalvojan tulee asettaa määräaika, jonka kuluessa viranomaisen on ilmoitettava laillisuusvalvojalle asiassa tekemästään päätöksestä tai muista toimenpiteistään. Jos laillisuusvalvoja ei pidä viranomaisen päätöstä tai toimenpidettä riittävänä tai asianmukaisena, laillisuusvalvojan tulee ottaa asia käsiteltäväkseen.

Toimintatapojen kehittäminen

Ylimpien laillisuusvalvojien toimintatapoja on edelleen syytä kehittää lähtien kansalaisnäkökulmasta. Kantelijan kannalta on tärkeää saada asiassaan asianmukaista apua mahdollisimman nopeasti. Nykyiset säännökset, joita vielä tältä osin selventävät kantelun käsittelyä koskevat uudet säännökset, mahdollistavat toimenpiteiden monipuolistamisen.

Oikeusasiamies voi eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain 11 §:n perusteella tehdä laillisuusvalvontaansa kuuluvassa asiassa toimivaltaiselle viranomaiselle esityksen tapahtuneen virheen oikaisemiseksi tai epäkohdan poistamiseksi. On mahdollista, että hän tekee toimivaltaiselle viranomaiselle esityksen erimielisyyden sopimiseksi. Oikeusasiamies on myös antanut kannanottoja, joissa viranomaisia on suositeltu hyvittämään aiheutunut vahinko.Ulla-Maija Lindström: Perusoikeusloukkausten hyvittäminen — esimerkkejä ratkaisukäytännöstä, s. 70—85 teoksessa Eduskunnan oikeusasiamies 90, Sastamala 2010. Valiokunta pitää esityksen tekemistä asian sopimiseksi ja hyvityksestä selvissä tapauksissa perusteltuna kansalaisen pääsemiseksi oikeuksiinsa, sovinnollisen ratkaisun löytymiseksi ja turhien oikeusriitojen välttämiseksi.

Laki eduskunnan virkamiehistä annetun lain 4 ja 29 §:n muuttamisesta

Ihmisoikeuskeskuksen perustaminen eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen edellyttää eduskunnan virkamiehistä annetun lain muuttamista.

4 §.

Pykälän 2 momentissa säädetään eduskunnan erittelyviroista. Valiokunta ehdottaa, että momenttiin lisätään Ihmisoikeuskeskuksen johtajan virka. Momentin 2 kohta on kumottu lailla 608/2007. Valiokunta ehdottaa, että momentin nykyinen 3 ja 4 kohta siirretään 2 ja 3 kohdaksi, jolloin maininta Ihmisoikeuskeskuksen johtajan virasta tulee uuteen 2 kohtaan, joka koskee eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian erittelyvirkoja.

29 §.

Pykälässä säädetään niistä viroista, joihin liittyvä irtisanomissuoja on lain 28 §:n 2 momentissa säädettyjä, virkamiehistä johtuvia perusteita väljempi. Valiokunta ehdottaa, että pykälään lisätään Ihmisoikeuskeskuksen johtaja. Pykälän 2 kohta on kumottu lailla 608/2007. Valiokunta ehdottaa, että nykyinen 3 ja 4 kohta siirretään 2 ja 3 kohdaksi, jolloin maininta Ihmisoikeuskeskuksen johtajasta lisätään uuteen 2 kohtaan, joka koskee eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian virkoja.

Eduskunnan virkamiehistä annetun lain 71 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella Ihmisoikeuskeskuksen johtajan siirtämisestä 25 §:n nojalla, virkasuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi, kirjallisen varoituksen antamisesta, lomauttamisesta, virantoimituksesta pidättämisestä, virkamiehen irtisanomisesta ja virkasuhteen purkamisesta päättää esittelystä eduskunnan oikeusasiamies.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella perustuslakivaliokunta ehdottaa,

että 1. ja 2. lakiehdotus hyväksytään muutettuina (Valiokunnan muutosehdotukset),

että hyväksytään uusi 3. lakiehdotus (Valiokunnan uusi lakiehdotus) ja

että lakialoite LA 28/2008 vp hylätään.

Valiokunnan muutosehdotukset

1.

Laki

eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain (197/2002) 3 §, 3 luvun otsikko, 17 §:n 2 momentti, 19 a §:n 1 momentti sekä 20 ja 21 §, sellaisina kuin niistä ovat 3 luvun otsikko ja 19 a §:n 1 momentti laissa 804/2007, sekä

lisätään lakiin uusi 3 a luku seuraavasti:

3 §

Kantelun käsittely

Oikeusasiamies tutkii kantelun, jos sen kohteena oleva asia kuuluu hänen laillisuusvalvontaansa ja on aihetta epäillä, että valvottava on menetellyt lainvastaisesti tai jättänyt velvollisuutensa täyttämättä taikka jos oikeusasiamies muusta syystä katsoo siihen olevan aihetta. (Uusi 1 mom.)

(2 mom. kuten HE:n 1 mom.)

(3 mom. kuten HE:n 2 mom.)

Oikeusasiamiehen tulee viivytyksettä ilmoittaa kantelijalle, mikäli asiassa ei ryhdytä toimenpiteisiin 3 momentin johdosta tai sen takia, että asia ei kuulu oikeusasiamiehen toimivaltaan, sen käsittely on vireillä toimivaltaisessa viranomaisessa, siinä voidaan hakea muutosta säännönmukaisin muutoksenhakukeinoin tai muusta syystä. Oikeusasiamies voi samalla ilmoittaa kantelijalle asiassa käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista ja antaa muuta tarpeellista ohjausta. (Uusi 4 mom.)

Oikeusasiamies voi siirtää kantelun käsittelyn toimivaltaiselle viranomaiselle, jos se on perusteltua asian laadun johdosta. Siirrosta on ilmoitettava kantelijalle. Viranomaisen on ilmoitettava oikeusasiamiehelle päätöksestään tai muista toimenpiteistään asiassa oikeusasiamiehen asettamassa määräajassa. Kantelun siirtämisestä eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtioneuvoston oikeuskanslerin välillä säädetään erikseen. (Uusi 5 mom.)

3 luku

Oikeusasiamiestä, apulaisoikeusasiamiehiä ja Ihmisoikeuskeskuksen johtajaa koskevat yleiset säännökset

17 ja 19 a §

(Kuten HE)

3 a luku

Ihmisoikeuskeskus

19 b §

(Kuten HE)

19 c §

Ihmisoikeuskeskuksen johtaja

Ihmisoikeuskeskuksella on (poist.) johtaja, jolla tulee olla hyvä perehtyneisyys perus- ja ihmisoikeuksiin. Eduskunnan oikeusasiamies nimittää johtajan neljän vuoden toimikaudeksi saatuaan asiasta perustuslakivaliokunnan kannanoton.

(2 mom. kuten HE)

19 d, 19 e, 20 ja 21 §

(Kuten HE)

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

_______________

2.

Laki

valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain (193/2000) 4 ja 5 § sekä 6 §:n otsikko seuraavasti:

4 §

Kantelun käsittely

Oikeuskansleri tutkii kantelun, jos on aihetta epäillä oikeuskanslerin valvontavaltaan kuuluvan henkilön, viranomaisen tai muun yhteisön menetelleen lainvastaisesti tai jättäneen velvollisuutensa täyttämättä taikka jos oikeuskansleri muusta syystä katsoo siihen olevan aihetta. (Uusi 1 mom.)

(2 mom. kuten HE:n 1 mom.

(3 mom. kuten HE:n 2 mom.)

Oikeuskanslerin tulee viivytyksettä ilmoittaa kantelijalle, mikäli asiassa ei ryhdytä toimenpiteisiin 3 momentin johdosta tai sen takia, että asia ei kuulu oikeuskanslerin toimivaltaan, sen käsittely on vireillä toimivaltaisessa viranomaisessa, siinä voidaan hakea muutosta säännönmukaisin muutoksenhakukeinoin tai muusta syystä. Oikeuskansleri voi samalla ilmoittaa kantelijalle asiassa käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista ja antaa muuta tarpeellista ohjausta. (Uusi 4 mom.)

Oikeuskansleri voi siirtää kantelun käsittelyn toimivaltaiselle viranomaiselle, jos se on perusteltua asian laadun johdosta. Siirrosta on ilmoitettava kantelijalle. Viranomaisen on ilmoitettava oikeuskanslerille päätöksestään tai muista toimenpiteistään asiassa oikeuskanslerin asettamassa määräajassa. Kantelun siirtämisestä valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen välillä säädetään erikseen. (Uusi 5 mom.)

5 ja 6 §

(Kuten HE)

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

_______________

Valiokunnan uusi lakiehdotus

3.

Laki

eduskunnan virkamiehistä annetun lain 4 ja 29 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan eduskunnan virkamiehistä annetun lain (1197/2003) 4 §:n 2 momentti ja 29 §, sellaisina kuin ne ovat laeissa 1189/2004, 545/2006 ja 608/2007, seuraavasti:

4 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Seuraavia virkoja sekä niitä virka-asemaltaan vastaavia tai ylempiä virkoja ei saa perustaa, lakkauttaa eikä niiden nimeä muuttaa, ellei kutakin virkaa ole valtion talousarviossa eritelty:

1) eduskunnan kanslia: eduskunnan pääsihteerin, eduskunnan apulaispääsihteerin, eduskunnan hallintojohtajan, eduskunnan lainsäädäntöjohtajan, tieto- ja viestintäjohtajan, kansainvälisten asiain yksikön johtajan ja turvallisuusjohtajan virat;

2) eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia: kansliapäällikön ja Ihmisoikeuskeskuksen johtajan virat;

3) valtiontalouden tarkastusvirasto: pääjohtajan virka; sekä

4) kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin asioiden tutkimuslaitos: johtajan virka.

29 §

Sen lisäksi, mitä 30 §:ssä säädetään irtisanomisen perusteista, voidaan seuraavat virkamiehet irtisanoa, kun siihen on virkasuhteen luonne huomioon ottaen hyväksyttävä ja perusteltu syy:

1) eduskunnan kanslia: eduskunnan pääsihteeri, eduskunnan apulaispääsihteeri, eduskunnan hallintojohtaja, eduskunnan lainsäädäntöjohtaja, tieto- ja viestintäjohtaja, kansainvälisten asiain yksikön johtaja ja turvallisuusjohtaja;

2) eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia: kansliapäällikkö ja Ihmisoikeuskeskuksen johtaja; sekä

3) kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin asioiden tutkimuslaitos: johtaja.

_______________

Tämä laki tulee voimaan    päivänä    kuuta 20 .

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

_______________

Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2011

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Kimmo Sasi /kok
  • vpj. Jacob Söderman /sd
  • jäs. Ulla Karvo /kok
  • Esko Kiviranta /kesk
  • Kari Kärkkäinen /kd
  • Hannes Manninen /kesk
  • Elisabeth Nauclér /r
  • Ville Niinistö /vihr
  • Johanna Ojala-Niemelä /sd
  • Veijo Puhjo /vas
  • Tuulikki Ukkola /kok
  • Antti Vuolanne /sd
  • vjäs. Raimo Piirainen /sd

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Timo Tuovinen