Perustelut
Yleistä
Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2009 on jälleen
hyvin laadittu ja selkeä esitys oikeusasiamiehen toiminnasta
ja yleisimmistä laillisuusvalvonnassa esiin nousseista
ongelmista. Kertomus sisältää oikeusasiamiehen
ja apulaisoikeusasiamiesten puheenvuorot laillisuusvalvonnassa esiin
tulleista ajankohtaisista aiheista ja oikeusasiamiesinstituutiosta
vuonna 2009. Kertomusvuoden keskeisimmät perus- ja ihmisoikeuksien
toteutumiseen liittyvät laillisuusvalvonnalliset
havainnot on kerätty kertomuksen yhteen lukuun. Lisäksi
kertomukseen sisältyy luku telepakkokeinoista ja muusta
salaisesta tiedonhankinnasta sekä asiaryhmittäinen kuvaus
laillisuusvalvonnasta.
Perus- ja ihmisoikeudet
Oikeusasiamies valvoo tehtäväänsä hoitaessaan perustuslain
109 §:n 1 momentin mukaan perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien
toteutumista. Oikeusasiamiehen kertomuksessa tulee eduskunnan
oikeusasiamiehestä annetun lain 12 §:n mukaan
kiinnittää erityistä huomiota perus-
ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Perus- ja ihmisoikeuksien keskeinen
asema laillisuusvalvonnassa käykin jo vakiintuneesti ilmi
läpi koko kertomuksen.
Perustuslakivaliokunta kiinnitti eduskunnan oikeusasiamiehen
kertomusta vuodelta 2008 käsitellessään
huomiota siihen oikeusasiamies Paunion puheenvuorossaan esiin nostamaan
epäkohtaan, että ne monet perus- ja ihmisoikeuksien
toteutumisen ongelmat, joihin laillisuusvalvojat ovat kiinnittäneet
huomiota kerta toisensa jälkeen kertomuksissaan ja ratkaisuissaan,
eivät näytä korjaantuvan. Valiokunta
korosti, että laillisuusvalvojien kannanotot ja niissä esitetyt
lain tulkintaa tai lainsäädännön
muutostarvetta koskevat käsitykset on hallinnossa otettava
huomioon ja niiden mahdollisesti edellyttämät
toimintakulttuurin muutokset pitää toteuttaa viivytyksettä.
Lisäksi valiokunta katsoi, että lainvalvojien
vuosittaisiin kertomuksiin voitaisiin ottaa erityinen listaus niistä lainvalvonnassa
ilmenneistä toistuvista ongelmista, joita ei hallinnossa
ole riittävästi huomioitu (PeVM 10/2009 vp,
s. 2).
Oikeusasiamiehen kertomukseen vuodelta 2009 on perustuslakivaliokunnan
toivomuksen mukaisesti sisällytetty erityinen jakso (3.4.) puutteista
ja parannuksista perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisessa.
Tämä jakso on konkreettisuudessaan hyödyllinen
väline tyypillisten tai pitkään jatkuneiden
puutteiden esille nostamisessa. Valiokunta pitää erittäin
tärkeänä, että valtioneuvoston
piirissä ja yleisemminkin hallinnossa ryhdytään
pikaisesti toimenpiteisiin siinä mainittujen yksittäisten
ja periaatteellisempien epäkohtien korjaamiseksi.
Yhtenä kysymyksenä on syytä mainita sosiaaliturvan
muutoksenhakulautakunta, jonka oikeusasiamies toteaa oikeusturvan
saatavuuden kannalta olevan ehkä kaikkein huolestuttavimmassa
asemassa. Samaa asiaa on käsitelty laajasti myös
oikeuskanslerin kertomuksessa (Valtioneuvoston oikeuskanslerin
kertomus vuodelta 2009, s. 69—70). Tähän
ongelmaan on pyrittävä löytämään ratkaisu
mahdollisimman pian (ks. myös PeVM 12/2009
vp, s. 2/I). Kertomuksessa on lisäksi nostettu
esiin myös niitä epäkohtia ja puutteellisuuksia,
joita liittyy yksityisiin asuntoihin tehtäviin kotietsintöihin.
Valiokunnan mielestä poliisin toiminnassa on syytä kiinnittää erityistä huomiota
kotietsintöjen laillisuuteen ja asianmukaisuuteen.
Valiokunta katsoo, että tätä hyödylliseksi osoittautunutta
jaksoa on edelleen syytä kehittää sellaiseksi
pysyväksi osaksi oikeusasiamiehen kertomusta, josta ilmenevät
keskitetysti kaikkein ajankohtaisimmat kehitys- ja korjaustarpeet.
Yhtä lailla tärkeää on esittää esimerkkejä hyvästä kehityksestä,
kuten kertomuksessa nyt on tehtykin.
Oikeusasiamiehen toiminta tilastotietojen valossa
Kertomusvuoden aikana oikeusasiamiehen käsiteltäväksi
tuli kaikkiaan 4 816 uutta laillisuusvalvonta-asiaa. Tämä on
selvästi enemmän kuin edellisenä kertomusvuonna
(4 107). Kaikkiaan vuonna 2009 oikeusasiamies ratkaisi
4 903 laillisuusvalvonta-asiaa. Sekä saapuneiden
kanteluiden (4 346) että ratkaistujen kanteluiden (4 458)
määrä oli jälleen suurempi kuin
koskaan aiemmin.
Suurimpia asiaryhmiä olivat sosiaaliturva-asiat, terveydenhuolto,
poliisitoimi, vankeinhoito ja tuomioistuinlaitoksen toiminta. Merkittävin
kasvu tapahtui sosiaaliturvaa, terveydenhuoltoviranomaisia ja työvoimaviranomaisia
koskevissa
kanteluissa. Muissa suurissa asiaryhmissä ratkaisujen osuus
säilyi suunnilleen edellisen kertomusvuoden tasolla.
Toimenpiteisiin johtaneita ratkaisuja annettiin vuonna 2009
yhteensä 791 eli noin 17 prosentissa kaikista
kanteluita ja omia aloitteita koskevista ratkaisuista. Yleisimpiä toimenpiteitä olivat
käsityksen esittäminen (680) ja huomautuksen antaminen
(35). Virkasyytteitä ei kertomusvuoden aikana määrätty
nostettavaksi. Tarkastuksia tehtiin 57 kohteeseen (edellisenä vuonna
71:een).
Valiokunta ei ole erikseen arvioinut oikeusasiamiehen yksittäisiä ratkaisuja
tai kannanottoja.
Kanteluiden käsittelystä
Jatkuvasti lisääntyneestä kanteluiden
määrästä huolimatta oikeusasiamiehen
kansliassa ratkaistiin kertomusvuonnakin kanteluita enemmän kuin
niitä saapui. Tätä valiokunta pitää hyvin myönteisenä.
Oikeusasiamiehen kansliassa on oikeusasiamies Jääskeläisen
puheenvuoron mukaan jo vuosia ollut yhtenä tavoitteena,
että kanteluiden käsittelyaika olisi enintään
yksi vuosi. Perustuslakivaliokunnan oikeusasiamieheltä saamasta
selvityksestä ilmenee, ettei tähän tavoitteeseen
ole vielä päästy, mutta pitkään
vireillä olleiden kanteluiden määrä on
selvästi vähentynyt viiden viimeisen vuoden aikana.
Vuoden 2010 lopussa 1,5—2 vuotta vireillä olleita
kanteluita oli 79 ja yli kaksi vuotta vireillä olleita
ei ollut lainkaan. Pääasiallisia syitä pisimpään
vireillä olleille kanteluille olivat esittelijän
vaihtuminen ja asian laajuus tai monimutkaisuus. Tavoitteeksi on
oikeusasiamiehen selvityksen mukaan nyt asetettu kanteluiden yhden
vuoden enimmäiskäsittelyajan saavuttaminen vuoden
2011 loppuun mennessä. Perustuslakivaliokunta pitää asetettua
kunnianhimoista tavoitetta hyvin kannatettavana. Eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun
lain eduskunnassa hyväksytyt muutokset ovat valiokunnan
mielestä omiaan tukemaan asetettua tavoitetta.