Perustelut
Yleistä
Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus sisältää oikeusasiamiehen
ja apulaisoikeusasiamiesten puheenvuorot, yleiskatsauksen oikeusasiamiesinstituutioon
kertomusvuonna sekä jaksot perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta
ja laillisuusvalvonnasta asiaryhmittäin. Kertomuksessa
on nyt ensimmäistä kertaa myös lyhyt
jakso kertomusvuoden aikana työnsä aloittaneesta
Ihmisoikeuskeskuksesta. Kertomus on jo vakiintuneeseen tapaan kaiken
kaikkiaan varsin selkeä esitys oikeusasiamiehen toiminnasta
ja laillisuusvalvonnassa esiin tulleista ongelmista. Perustuslakivaliokunta
haluaa jälleen kiinnittää erityistä huomiota
kertomuksessa olevaan jaksoon, jossa on kootusti esitetty keskeisimpiä puutteita
ja parannuksia perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisessa.
Puutteiden osalta kysymys on pitkälti rakenteellisiksi
luonnehdittavista ongelmista, joiden korjaamiseksi valtioneuvoston
ja asianomaisten viranomaisten on ryhdyttävä toimenpiteisiin.
On valitettavaa, että oikeusasiamiehen kertomuksen tässä jaksossa
on jouduttu vuodesta toiseen nostamaan esille samoja asioita.
Oikeusasiamies Jääskeläinen käsittelee
puheenvuorossaan oikeusasiamiehen roolin ja toimenkuvan kehittymistä.
Näkökulma on siirtynyt yhä enenevässä määrin
viranomaisten velvollisuuksien valvonnasta ihmisten oikeuksien edistämisen
suuntaan. Toiminta ei enää ole yksinomaan viranomaisten
menettelyn laillisuuden jälkikäteistä valvontaa,
vaan oikeusasiamiehen toiminnalla on myös merkittäviä viranomaistoimintaa
ohjaavia, oikeustilaa kehittäviä ja perus- ja
ihmisoikeuksien toteutumista edistäviä vaikutuksia.
Perustuslakivaliokunta pitää tämänkaltaista
kehitystä myönteisenä ja rohkaisee oikeusasiamiesinstituutiota
kehittämään toimintaansa tulevaisuudessakin
samaan suuntaan.
Oikeusasiamiehen toiminta tilastotietojen valossa
Kanteluiden määrä jatkoi kertomusvuonnakin kasvuaan.
Kanteluita saapui 4 335 eli noin 150 enemmän kuin edellisenä vuonna.
Kertomusvuonna kuitenkin ratkaistiin noin 300 kantelua enemmän
kuin niitä tuli vireille. Myös kantelujen keskimääräinen
käsittelyaika oli vuoden lopussa (5,4 kuukautta) selvästi
alhaisempi kuin edellisenä kertomusvuonna (6 kuukautta). Oikeusasiamiehen
kanslia on kertomusvuonnakin lähestynyt tavoitettaan, jonka
mukaan kaikki kantelut käsitellään enintään
yhdessä vuodessa. Yli vuoden vireillä olleiden
kanteluiden määrä puolittui edellisvuotisesta.
Perustuslakivaliokunta pitää tärkeänä,
että oikeusasiamiehen kansliassa on pystytty
merkittävästi tehostamaan työskentelyä ja
lyhentämään kanteluiden käsittelyaikoja.
Osaltaan kysymys on siitä, että vuonna 2011 voimaan
tullut lakiuudistus on onnistuneella tavalla mahdollistanut voimavarojen
tarkoituksenmukaisemman kohdentamisen sellaisiin asioihin, joissa
oikeusasiamies voi aidosti auttaa kantelijaa tai muuten ryhtyä toimenpiteisiin.
Tämä on ilmeisesti vapauttanut resursseja myös
tarkastuksiin, joita kertomusvuonna tehtiin lähes 30 enemmän
(yhteensä 147) kuin edellisenä vuonna (118).
Perustuslakivaliokunta ei ole erikseen arvioinut oikeusasiamiehen
yksittäisiä ratkaisuja tai kannanottoja.