Perustelut
Kansalaisuuslain muutosten tärkeimpinä tavoitteina
on edistää Suomessa pysyvästi asuvien
ulkomaalaisten sopeutumista mahdollistamalla kansalaisuuden saaminen
nykyistä nopeammin.
Perustuslain 5 §:n 1 momentin mukaan Suomen kansalaisuus
saadaan syntymän ja vanhempien kansalaisuuden perusteella
sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.
Kansalaisuus voidaan myöntää laissa säädetyin
edellytyksin myös ilmoituksen tai hakemuksen perusteella. Perustuslakiuudistuksen
esitöissä todetaan, että Suomen kansalaisuuden
valtiosääntöoikeudellinen merkitys on
supistunut sen vuoksi, että vuonna 1995 voimaan tulleessa
perusoikeusuudistuksessa perustuslain perusoikeussäännökset
ulotettiin koskemaan pääsääntöisesti
kaikkia Suomen oikeudenkäyttöpiirissä olevia
(ks. HE 1/1998 vp, s. 77/I).
Kansalaisuuden voidaan kuitenkin sanoa muodostavan edelleen merkittävän siteen
yksilön ja valtion välille ja olevan näin
ollen jokaisen yksilön kannalta sekä oikeudellisesti
että tosiasiallisesti tärkeä instituutio
(PeVM 2/2008 vp, s. 3/I).
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Yksityiskohtaiset perustelut
13 §. Kansalaistamisen yleiset edellytykset.
Kansalaistamisen kielitaitoedellytyksenä on ehdotuksen
13 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan se, että ulkomaalaisella
on suomen tai ruotsin kielen tyydyttävä suullinen
ja kirjallinen taito tai suullisen kielitaidon sijasta vastaavan
tasoinen suomalaisen tai suomenruotsalaisen viittomakielen taito.
Perustuslain 17 §:n 3 momentin mukaan viittomakieltä käyttävien
oikeudet turvataan lailla. Viittomakieli voidaan kielellisenä järjestelmänä rinnastaa
puhuttuihin kieliin (HE 309/1993 vp, s.
66/I). Ehdotetussa muodossaan säännös
asettaisi viittomakieltä käyttävät
eri asemaan muihin hakijoihin nähden edellyttäessään
heiltä kahden eri kielen: viittomakielen ja suomen tai
ruotsin kielen kirjallista taitoa. Tämän vuoksi
valiokunta ehdottaa, että kielitaitoedellytystä muutetaan
siten, että suomalaisen tai suomenruotsalaisen viittomakielen
tyydyttävä taito on vaihtoehtoinen edellytys
suomen tai ruotsin kielen tyydyttävälle suulliselle
ja kirjalliselle taidolle.
14 §. Asumisajan alkaminen, 15 §.
Asumisaikaan hyväksyttävä oleskelu
ja 16 §. Yhtäjaksoisen asumisajan katkeaminen.
Lakiehdotuksen 14 §:n 2 momentissa säädetään
niistä perusteista, joilla hakijan henkilöllisyyden
selvittämistä edeltävä Suomessa
oleskeltu aika voidaan hyväksyä asumisaikaan.
Perustuslakivaliokunta huomautti kansalaisuuslakia koskevassa mietinnössään
siitä, että kansalaisuuden saamisen sääntelyä koskee
perustuslain 5 §:n johdosta lailla säätämisen
vaatimus. Sääntelyn korostettu harkinnanvaraisuus
ei ole tämän kanssa sopusoinnussa. Päätöksenteko
kansalaisuuden saamisesta ei siksi voi perustua viime kädessä tarkoituksenmukaisuusharkintaan,
vaan sen on oltava kaikin osin lain säännöksiin
sidottua (PeVM 2/2002 vp, s. 4/II).
Tästä syystä valiokunta esittää ehdotetun
2 momentin sanamuodon muuttamista velvoittavampaan muotoon. Lisäksi
valiokunta ehdottaa vastaavia muutoksia lakiehdotuksen 15 §:n
2 momenttiin (asumisaikaan hyväksyttävä oleskelu)
ja 16 §:n 1 momenttiin (yhtäjaksoisen asumisajan
katkeaminen).
17 §. Kielitaidon osoittaminen.
Pykäläehdotuksen 1 kohdan nojalla kielitaitoedellytyksen
täyttäminen voidaan osoittaa suorittamalla yleinen kielitutkinto
yleistaitotasolla kolme. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan esityksen
perusteluista (s. 32/II) ilmenevä yleisen kielitutkinnon
uudistaminen on edennyt niin pitkälle, että kohtaa
on syytä muuttaa siten, että "yleistaitotason"
sijasta käytetään termiä "taitotaso".
18 b §. Kielitaitoedellytyksestä poikkeaminen.
Ehdotetun pykälän 1 momentin 2 kohdan nojalla hakijalle
voidaan myöntää Suomen kansalaisuus kielitaitoedellytyksestä huolimatta,
jos hän on 65-vuotias tai sitä vanhempi ja hänellä on Suomessa
pakolaisasema, toissijainen suojeluasema tai oleskelulupa humanitäärisen
suojelun perusteella. Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi
kielitaitoedellytyksestä poikkeamisesta luku- ja kirjoitustaidottoman
ja 65-vuotiaan tai sitä vanhemman henkilön osalta,
jolle on myönnetty oleskelulupa muulla kuin 18 b §:n 1
momentin 2 kohdassa tarkoitetulla perusteella. Tällöin
edellytyksestä voitaisiin poiketa, jos hakija osoittaisi
hallitsevansa suomen tai ruotsin kielen ymmärtämisen
ja puhumisen alkeet tai osallistuneensa säännöllisesti
suomen tai ruotsin kielen opintoihin.
Ehdotettua sääntelyä, joka perustuu
osin hakijan ikään, on arvioitava perustuslain
6 §:n 2 momentin kannalta. Sen mukaan ketään
ei saa ilman hyväksyttävää perustetta
asettaa eri asemaan muun muassa iän perusteella. Perustuslakivaliokunta
on vastikään arvioinut ikään
perustuvaa erilaista kohtelua (PeVL 44/2010 vp).
Valiokunnan käytännössä ikärajojen
asettamista ei sinänsä ole pidetty perustuslain
kannalta arveluttavana, mutta sille pitää olla
esitettävissä jokin perusoikeusjärjestelmän
kannalta hyväksyttävä syy. Tämän
hyväksyttävän syyn pitää olla myös
asiallisessa ja kiinteässä yhteydessä lain tarkoitukseen.
Hallituksen esityksessä ei esitetä perusteluita ehdotetulle
65 vuoden ikärajalle. Hakijan korkealla iällä voi
olla valiokunnan käsityksen mukaan sellaisia vaikutuksia
kielten oppimiseen, jotka on perusteltua ottaa huomioon päätettäessä kielitaitoedellytyksestä
poikkeamisesta.
Ikäraja on siten asiallisessa yhteydessä säännöksen tarkoitukseen
lieventää vanhempien hakijoiden mahdollisuutta
kielitaitoedellytyksestä huolimatta saada Suomen kansalaisuus.
Valiokunta pitää sen vuoksi esitettyä ikään
perustuvaa sääntelyä hyväksyttävänä.
Huomion arvoista on lisäksi, että pykälän
1 momentin 4 kohdassa säädetään
kielitaitoedellytyksestä poikkeamisesta erittäin
painavasta syystä. Säännös mahdollistaa myös
muiden iäkkäiden hakijoiden kuin yli 65-vuotiaiden
osalta kielitaitoedellytyksestä poikkeamisen. Ehdotettua
65 vuoden ikää, joka sisältyy myös
voimassa olevaan lakiin, voidaan pitää suhteellisen
korkeana ainakin niiden hakijoiden osalta, joiden toimintakyky on
olennaisesti heikentynyt ja joiden kohdalla keskimääräinen
elinaikaodotus poikkeaa merkittävästi suomalaisten tilanteesta
esimerkiksi lähtömaan olosuhteiden vuoksi. Valiokunta
pitää tärkeänä, että iän
vaikutusta kielten oppimiseen selvitetään ja uudistettaessa
kansalaisuuslakia arvioidaan myös ikään
perustuvaa sääntelyä.
19 §. Nuhteettomuusedellytyksestä poikkeaminen.
Pykälän 3 momentin perusteella nuhteettomuusedellytyksestä poikkeamista
arvioitaessa voidaan ottaa huomioon myös ulkomailla annettu
tuomio, jos tuomittu rangaistus ei ole Suomen rangaistusjärjestelmän
vastainen. Momentti vastaa nykyistä 19 §:n 1 momenttiin
sisältyvää säännöstä.
Suomen kansalaisuutta hakevan nuhteettomuutta arvioitaessa on
olennaista, onko hakijaa rangaistu ulkomailla teosta, joka on myös
Suomessa säädetty rangaistavaksi. Sillä,
vastaako ulkomailla määrätty rangaistus
ja sen pituus Suomen rangaistusjärjestelmää,
on merkitystä lähinnä ehdotetun 19 a §:n
mukaista odotusaikaa määrättäessä.
Säännöksen tämä tarkoitus käy
ilmi myös nykyisen säännöksen
perusteluista (HE 235/2002 vp, s. 47/I).
Valiokunta ehdottaa momentin sanamuodon muuttamista vastaamaan tätä tarkoitusta.
24 §. Lapsen kansalaistaminen.
Lakiehdotuksen 24 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan lapselle
voidaan myöntää Suomen kansalaisuus huoltajan
tai edunvalvojan hakemuksesta, jos kansalaistamiselle muutoin on
painava syy. Valiokunta ehdottaa kielellisen korjauksen lisäksi
säännöksen täsmentämistä siten,
että kansalaistamiselle on lapsen etuun liittyvä painava
syy.
Eduskunta-aloitteet
Lakialoite LA 5/2007 vp.
Valiokunta on edellä ehdottanut, että kielitaitoedellytyksen
täyttäminen voidaan osoittaa suorittamalla yleinen
kielitutkinto taitotasolla kolme. Tämän vuoksi
valiokunta ehdottaa, että lakialoite hylätään.
Toimenpidealoite TPA 55/2007 vp.
Valiokunta puoltaa kansalaisuuslain 22 §:n 1 momentin
asumisedellytystä koskevan pääsäännön
säilyttämistä nykyisellään.
Pääsääntöä lieventävät
ehdotetut muutokset säännöksiin yhtäjaksoisen asumisajan
katkeamisesta ja asumisaikaedellytyksestä poikkeamisesta.
Valiokunta ehdottaa, että toimenpidealoite hylätään.