Täysistunnon pöytäkirja 87/2010 vp

PTK 87/2010 vp

87. KESKIVIIKKONA 22. SYYSKUUTA 2010 kello 14.05

2) Pääministerin ilmoitus vaikutusmahdollisuuksien kehittämisestä parlamenttien ja kansalaisten välillä

Pääministerin ilmoitus  PI 4/2010 vp

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies, ärade talman! Kansalaisten osallistumisessa ja yhteiskuntaan kiinnittymisessä tapahtuvista muutoksista tulee keskustella, ja muutoksiin pitää pystyä myös reagoimaan. Ei kuitenkaan niin, että ohjataan ja rakennetaan ylhäältä päin. Julkisen vallan tehtävänä on luoda edellytyksiä kansanvallan toteutumiselle.

Laskevat äänestysprosentit ja signaalit järjestötoiminnan hiipumisesta samoin kuin tiedot luottamuksen rapautumisesta yhteiskunnassa herättävät kysymyksiä demokratian tulevaisuudesta. Edustuksellisen, osallistuvan demokratian tulevaisuuden kannalta on keskeistä, kuinka uskottavana kansalaiset näkevät demokraattisen järjestelmämme ja minkälaista luottamusta instituutioihin ja eri toimijoihin kohdistuu.

Det sjunkande valdeltagandet och signalerna om att organisationsverksamheten avtar, liksom också uppgifterna om att förtroendet minskar i samhället överlag väcker frågor om demokratins framtid. Det centrala med tanke på framtiden för representativ, deltagande demokrati är hur trovärdigt medborgarna anser vårt demokratiska system vara och hurudant det förtroende som institutioner och olika aktörer åtnjuer är.

Luottamus on monissa tutkimuksissa havaittu yhdeksi suomalaisen demokratian tunnuspiirteeksi. Toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa, tämä luottamus on Suomessa pysynyt vahvana. Vaalirahoituskeskustelu on valitettavasti rapauttanut ainakin väliaikaisesti kansalaisten luottamusta.

Demokratia on Suomessa monella mittarilla mitattuna vahva. Perusoikeusjärjestelmämme takaa kansalaisille vahvat osallistumisoikeudet. Suomalainen demokratia on edustuksellista ja osallistuvaa. Kansalaiset ottavat osaa poliittiseen päätöksentekoon muutenkin kuin vaalien yhteydessä. Suomalaiset toimivat ja vaikuttavat erilaisissa järjestöissä ja ottavat kansainvälisestikin verrattuna erittäin aktiivisesti suoraan yhteyttä virkamiehiin ja päätöksentekijöihin. Äänestysaktiivisuus on meillä edelleen verrattain korkealla tasolla etenkin eduskunta- ja presidentinvaaleissa.

Äänestysaktiivisuuden lasku on kuitenkin ollut meillä jopa nopeampaa kuin Euroopassa yleisesti. Lasku on jatkunut melko yhtäjaksoisesti jo useiden vuosikymmenien ajan. Ja vaikka suo-malaiset ovat edelleen aktiivisia yhdistystoimijoita, erityisesti monet yhteiskunnallisesti suuntautuneet järjestöt ovat huolissaan tulevaisuudestaan. Perinteisten osallistumisen ja vaikuttamisen muotojen rinnalle on toisaalta noussut uudentyyppistä, epämuodollista ja verkostoituvaa kansalaistoimintaa. Vielä on vaikea ennustaa, minkä sijan epämuodollinen kansalaistoiminta saa suomalaisessa kansalaisyhteiskunnassa.

Suomalaisen demokratian kehitykselle on leimallista osallistumisen ja yhteiskunnallisen kiinnostuksen vahva kahtiajakautuminen. Kansalaisista osa toimii aktiivisesti yhteiskunnan eri osa-alueilla, mutta merkittävä osa on syrjäytymässä kokonaan osallistuvasta kansalaisuudesta. Kärjistäen voisi sanoa, että hyvin koulutetut, hyvätuloiset ja varttuneemmat suomalaiset äänestävät ja osallistuvat edelleen aktiivisesti, kun taas nuoret, vähemmän koulutetut ja heikommassa asemassa olevat ovat jäämässä sivuun. Haasteeksi nousee myös muualta Suomeen asettuneiden osallisuuden vahvistaminen.

On hyvä tunnistaa, että eduskunnassa käsiteltävänä oleva vaalilain uudistus tähtää osaltaan vaalijärjestelmää kohtaan koetun luottamuksen ja äänestysaktiivisuuden vahvistamiseen. Tutkimukset osoittavat selkeästi, että niissä vaalipiireissä, joissa niin sanottu piilevä äänikynnys on ollut korkein, äänestysaktiivisuus on ollut matalin. Vaalien suhteellisuutta vahvistamalla voidaan varmistaa, ettei äänestäjän tarvitse kokea äänensä menevän hukkaan. Vaalikauden aikana on myös vahvistettu vaalirahoituksen avoimuutta ja valvontaa.

On myös tärkeää huolehtia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa ja kuntakoon kasvaessa kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet turvataan. Kuntalain uudistuksessa ensi hallituskaudella on yhdeksi keskeiseksi näkökulmaksi syytä nostaa kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien toteutuminen niin syrjäseuduilla kuin suurissa kaupungeissakin. Lainsäädäntöhankkeiden valmistelun osalta valtioneuvosto on antanut viime keväänä ohjeet siitä, kuinka kansalaisia tulee kuulla.

Arvoisa puhemies! Kansalaisten osallistumisessa ja demokratiakehityksessä havaitut muutossuunnat ovat aktivoineet demokratiapoliittista keskustelua 2000-luvulla. Vanhasen ykköshallitus reagoi havaittuun muutokseen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmalla. Vuodesta 2007 yleisvastuu kansalaisvaikuttamisen edistämisestä on ollut oikeusministeriöllä, johon on perustettu uusi yksikkö koordinoimaan demokratiapolitiikan valmistelua ja edistämään kansalaisten perusoikeuksien toteutumista.

Vaalikauden aikana on valmisteltu ensimmäinen suomalainen demokratiapoliittinen asiakirjakokonaisuus, jonka pohjalta valtioneuvosto teki 4.2.2010 periaatepäätöksen demokratian edistämisestä Suomessa. Periaatepäätöksen näkökulmana on ennen kaikkea se, miten kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia voidaan Suomessa julkisen vallan toimin vahvistaa.

Demokratiapoliittista periaatepäätöstä valmisteltaessa nähtiin tärkeäksi, että myös eduskunnalla on mahdollisuus käydä keskustelua suomalaisen demokratiapolitiikan suuntaviivoista. Osana valmisteluprosessia järjestettiin seminaari yhdessä eduskunnan perustuslakivaliokunnan kanssa. Periaatepäätökseen sisältyy linjaus, että eduskunnalle jatkossa annetaan noin kymmenen vuoden välein demokratiaselonteko. Siinä arvioidaan suomalaisen demokratian tilaa ja kehitystä sekä sitä, minkälaisia toimenpiteitä demokratian vahvistaminen jatkossa edellyttää. Ensimmäinen demokratiaselonteko on tarkoitus valmistella ensi hallituskauden aikana.

Arvoisa puhemies! Tietoyhteiskunnassa kansalaisilla on entistä paremmat mahdollisuudet informaation saamiseen ja välittämiseen. Teknologian avulla valmistelua ja päätöksentekoa on myös entistä helpompi avata kansalaisten osallistumiselle. Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että Suomi tämän vuosikymmenen loppuun mennessä sijoittuu verkkodemokratian kymmenen kärkimaan joukkoon maailmassa. Osana valtiovarainministeriön asettamaa sähköinen asiointi ja demokratia -ohjelmaa on juuri käynnistymässä hanke valtionhallinnon, kuntien ja eduskunnan yhteisen verkko-osallistumisympäristön rakentamiseksi. Hankkeen tavoitteena on tarjota uusia kanavia kansalaisten, hallinnon ja päätöksentekijöiden vuorovaikutukselle ja yhteiselle valmistelulle.

Uusia verkkoon ja verkon ulkopuolelle rakennettavia vaikutusmahdollisuuksia kehitettäessä on huolehdittava, että kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen kytkeytyvät valmistelun ja päätöksenteon prosesseihin niin, että osallistumisella on myös todellista vaikuttavuutta. Tämä edellyttää koko valmistelukulttuurin kehittämistä keskustelevaan ja vuorovaikutteiseen suuntaan.

Vaikka valmistelun avoimuutta on varmasti aiheestakin Suomessa kritisoitu, on avoimuus kuitenkin yksi suomalaisen hallintokulttuurin perusperiaatteita. Sen sijaan keskustelukulttuurissamme on varmasti parantamisen varaa. Periaatepäätökseen demokratian edistämisestä sisältyykin kirjaus muiden muassa hallituskausittain toteutettavasta kansalaisten tulevaisuuskeskustelusta, jonka johtopäätöksille myös jätettäisiin tilaa hallitusohjelmaan. Keskustelukulttuurin vahvistaminen valmistelussa edellyttää, että kansalaisilla on riittävästi tietoa osallistumisensa tueksi. Demokratian edistämisen tulee olla yhtenä tavoitteena myös viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikkaa kehitettäessä.

Arvoisa puhemies! Vahva kansalaisyhteiskunta on irrottamaton osa suomalaista osallistuvaa demokratiaa. Kansalaisyhteiskunnan ytimessä ovat järjestöt, joissa suomalaiset ovat perinteisesti rakentaneet omaa ja yhteistä hyvinvointia ja kehittäneet yhteiskuntaa. Vahvan kansalaisyhteiskunnan ansiosta kansalaisten tarpeet ja näkemykset ovat välittyneet hallinnon valmisteluun ja poliittiseen päätöksentekoon. Se on puolestaan luonut edellytyksiä sille, että tehdyt päätökset ovat oikeita ja kansalaisten näkökulmasta hyväksyttäviä.

Järjestöjen kokemat toimintaympäristön muutokset herättävät huolta suomalaisen kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuudesta jatkossa. Julkinen valta voi osaltaan vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä kehittämällä sitä koskevaa säädöspohjaa, rahoitusmekanismeja sekä esimerkiksi osallisuutta tukevaa kouluopetusta. Kansalaisyhteiskunnan muutoksen myötä haasteeksi nousee, miten julkinen valta tunnistaa uudet ja usein epämuodolliset kansalaisverkostot valmistelussa ja päätöksenteossa. Parhaillaan on käynnissä selvitystyö siitä, miten esimerkiksi yhdistyslakia tulisi uudistaa tästä näkökulmasta.

Valtioneuvosto asetti lokakuussa 2007 kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta Kanen vahvistamaan julkisen vallan ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutusta ja edistämään kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä. Kanen esitysten pohjalta hallitus myös päätti iltakoulussaan 17. helmikuuta 2010 järjestöjen avustuksiin liittyvän selvitystyön käynnistämisestä sekä järjestöjen palvelutuotantoon ja verotukseen liittyvästä valmistelusta. Lisäksi hallitus linjasi, että kaikessa järjestöjen toimintaan kohdistuvassa kehittämistyössä keskeisenä tavoitteena tulee olla järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen ja vahvistaminen. Järjestöihin vaikuttavassa valmistelutyössä on myös huolehdittava, ettei toteutettavilla toimenpiteillä perusteettomasti heikennetä niiden toimintaedellytyksiä.

Arvoisa puhemies! Nuorten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistuminen on yksi suomalaisen demokratiakehityksen keskeisistä haasteista. Väestön ikääntyessä nuorten suhteellinen osuus esimerkiksi äänioikeutetuista laskee, minkä lisäksi nuorten alhainen äänestysaktiivisuus heikentää entisestään nuorten äänen kuulumista vaaleissa.

En av de största utmaningarna när det gäller utvecklingen av demokratin i Finland är att stärka de ungas delaktighet och deras möjligheter att påverka. När befolkningen åldras minskar de ungas relativa andel till exempel av de röstberättigade och dessutom försämrar det låga valdeltagandet bland unga deras möjligheter att göra sin röst hörd i val.

On myös havaittavissa, että nuorena omaksuttu äänestämättömyys jää tavallisesti pysyväksi ratkaisuksi. Näin yleinen äänestysaktiivisuus laskee vääjäämättä edelleen, mikäli nuoret eivät löydä äänestämistä osallistumisen ja vaikuttamisen kanavakseen. On esitetty, että jopa puolelle aikuistuvista nuorista ei rakennu osallistuvan kansalaisuuden identiteettiä. Kansainvälisissä vertailuissa korostuvat toisaalta suomalaisnuorten hyvä tiedolliset valmiudet mutta toisaalta vähäinen poliittis-yhteiskunnallinen kiinnostus. Hyvä tietotaito ei kanavoidu aktiiviseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen.

Perusopetuksen tuntijakoa ollaan uudistamassa parhaillaan, ja tuntijakoa koskevassa työryhmäehdotuksessa osallistumisen ja vaikuttamisen taidot on nostettu yhdeksi läpileikkaavaksi teemaksi. On tärkeää, että myös opetussuunnitelmia ensi vaalikaudella uudistettaessa arvioidaan, miten kouluopetus voi nykyistä paremmin tarjota lapsille mahdollisuuden oman kansalaisidentiteettinsä rakentamiseen ja poliittis-yhteiskunnallisen ympäristön ymmärtämiseen.

Tämän vuoden aikana on myös laadittu arvio siitä, minkälaisia myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia äänioikeusikärajan laskemisella 16 vuoteen kunnallisvaaleissa voisi olla. Ikärajan laskua koskeva työryhmäraportti on parhaillaan lausuntokierroksella. Raportti tuo esiin, että äänioikeusikärajan lasku voisi osaltaan vahvistaa nuorten vaikuttamismahdollisuuksia. Ikärajan alentamisen myötä kodilla ja koululla olisi myös paremmat mahdollisuudet tukea nuorta äänestämään ensimmäistä kertaa. Jos kuitenkin tämän tuen antamisessa epäonnistutaan, äänioikeus-ikään varttuu vain entistä nuorempia, jotka kasvavat pysyvästi äänestämättömyyteen.

Arvoisa puhemies! Äänestysaktiivisuuden kehittyminen on tärkeä kysymys lähestyttäessä ensi kevään eduskuntavaaleja. Äänestysaktiivisuuden vahvistamiseksi on huolehdittava, että äänestyspaikkoja on riittävästi ja äänestysmahdollisuudet ovat riittävän monipuoliset. Äänestämisen kynnystä voidaan osaltaan madaltaa tuomalla äänestyspaikat sinne, missä kansalaiset muutenkin liikkuvat.

Myös äänestysaktiivisuuden vahvistamiseen liittyviä lähinnä viestinnällisiä toimenpiteitä ollaan jo miettimässä. Mutta ennen kaikkea kysymys on siitä, millä tavoin yhteiskunnassa saataisiin ensi keväänä aikaan laajapohjaista yhteistyötä, jonkinlaiset yhteisvastuutalkoot, korkean äänestysaktiivisuuden turvaamiseksi kaikissa väestöryhmissä.

Arvoisa puhemies! Pyydän, että puheeni ruotsinnos liitetään pöytäkirjaan.

Pääministeri Kiviniemen ilmoitus on ruotsinkielisenä näin kuuluva:

Förändringarna i medborgarnas deltagande och engagemang i samhället bör diskuteras, och vi måste reagera på förändringarna. Dock inte så att allt styrs och byggs upp uppifrån. Det allmännas uppgift är framför allt att skapa förutsättningar för förverkligandet av demokratin.

Det sjunkande valdeltagandet och signalerna om att organisationsverksamheten avtar, liksom också uppgifterna om att förtroendet minskar i samhället över lag väcker frågor om demokratins framtid. Det centrala med tanke på framtiden för en representativ, deltagande demokrati är hur trovärdigt medborgarna anser vårt demokratiska system vara och hurdant det förtroende som institutioner och olika aktörer åtnjuter är.

Förtroende är enligt många undersökningar ett framträdande drag i den finländska demokratin. Till skillnad från många andra europeiska länder har detta förtroende varit fortsatt starkt i Finland. Tyvärr har debatten om valfinansieringen, åtminstone tillfälligt, underminerat medborgarnas förtroende.

Demokratin i Finland är stark, oberoende av vilka mätare som används. Vårt system med grundläggande fri- och rättigheter garanterar medborgarna starka rättigheter att påverka. Den finländska demokratin är representativ och baserar sig på deltagande. Medborgarna deltar i det politiska beslutsfattandet också annars än vid val. Finländarna är med och påverkar i olika slags organisationer och tar även internationellt sett mycket aktivt direkt kontakt med tjänstemän och beslutsfattare. Valdeltagandet är hos oss fortfarande relativt högt, framför allt i riksdags- och presidentval.

Valdeltagandet har hos oss dock sjunkit t.o.m. snabbare än i Europa över lag. Denna utveckling har pågått relativt oavbrutet redan i flera årtionden. Och trots att finländarna fortfarande är aktiva föreningsmänniskor oroar sig framför allt många samhällsinriktade organisationer för sin framtid. Vid sidan av de traditionella formerna för deltagande och påverkan har vi fått ett nytt slags informell samhällsaktivitet i nätverksform. Än är det svårt att förutspå vilken ställning den informella samhällsaktiviteten kommer att få i det finländska civila samhället.

Typiskt för den finländska demokratins utveckling är en stark tudelning när det gäller deltagande och samhällsintresse. En del av medborgarna är aktiva inom olika samhällsområden, men en betydande andel håller på att bli helt utslagen från ett aktivt medborgarskap. Tillspetsat kan man säga att välutbildade och äldre personer och personer med goda inkomster fortfarande röstar och deltar aktivt, medan lågutbildade och yngre personer och personer i sämre ställning håller på att marginaliseras. En utmaning är också att stärka delaktigheten hos personer med utländsk bakgrund som bosatt sig i Finland.

Den reform av vallagen som behandlas av riksdagen siktar som vi vet också på att stärka förtroendet för valsystemet och höja valdeltagandet. Undersökningar visar tydligt att valdeltagandet är lägst i de valkretsar där den så kallade dolda röstspärren är högst. Genom att stärka vårt proportionella valsystem kan vi säkerställa att väljarna inte behöver uppleva att deras röst går förlorad. Under valperioden har också insynen i och övervakningen av valfinansieringen stärkts.

Det är också viktigt att se till att medborgarnas möjligheter till deltagande och påverkan tryggas under kommun- och servicestrukturreformen och i sammanslagna kommuner. En viktig synpunkt i reformen av kommunallagen under nästa regeringsperiod är tillgodoseendet av medborgarnas möjligheter att delta och påverka, både på glesbygden och i de stora städerna. När det gäller beredningen av lagstiftningsprojekt utfärdade statsrådet i våras anvisningar om hur medborgarna ska höras.

Förändringarna i medborgarnas deltagande och i demokratiutvecklingen har väckt en demokratipolitisk debatt under 2000-talet. Vanhanens första regering reagerade på förändringen genom sitt politikprogram för medborgarinflytande. Sedan 2007 har justitieministeriet det övergripande ansvaret för främjandet av medborgarinflytandet. En ny enhet har inrättats vid justitieministeriet för att samordna beredningen av demokratipolitiken och främja tillgodoseendet av medborgarnas grundläggande fri- och rättigheter.

Under valperioden bereddes det första demokratipolitiska samlingsdokumentet i Finland. Det låg till grund för statsrådets principbeslut av den 4 februari 2010 om främjandet av demokratin i Finland. Principbeslutet utgår framför allt från hur det allmänna kan stärka medborgarnas möjligheter att delta och påverka.

Vid beredningen av principbeslutet ansågs det viktigt att också riksdagen har möjlighet att diskutera riktlinjerna för den finländska demokratipolitiken. Som en del av beredningsprocessen arrangerades ett seminarium tillsammans med riksdagens grundlagsutskott. Enligt principbeslutet utarbetas för riksdagen i fortsättningen en demokratipolitisk redogörelse med ungefär tio års intervaller. I redogörelsen utvärderas demokratins tillstånd och utveckling i Finland samt vilka åtgärder som behövs för att stärka demokratin i framtiden. Avsikten är att den första demokratipolitiska redogörelsen ska beredas under nästa regeringsperiod.

I informationssamhället har medborgarna bättre möjligheter än tidigare att få och förmedla information. Med hjälp av tekniken är det också lättare än hittills att öppna beredningen och beslutsfattandet för medborgarnas deltagande. Regeringen har satt som mål att Finland före utgången av detta årtionde ska vara bland de tio främsta länderna i världen när det gäller nätdemokrati. Som en del av finansministeriets program för att påskynda elektronisk ärendehantering och demokrati inleds som bäst ett projekt med målet att skapa en gemensam miljö för deltagande på nätet för statsförvaltningen, kommunerna och riksdagen. Syftet med projektet är att skapa nya kanaler för gemensam beredning och växelverkan mellan medborgare, förvaltning och beslutsfattare.

När nya påverkansmöjligheter skapas på nätet och utanför nätet måste man se till att medborgarnas deltagande och påverkan kopplas till beredningen och beslutsfattandet på så sätt att deltagandet också har faktisk betydelse. Detta kräver att hela beredningskulturen utvecklas i en mer diskuterande och interaktiv riktning.

Även om öppenheten i beredningen säkerligen med fog har kritiserats i Finland, är öppenhet en grundläggande princip i den finländska förvaltningskulturen. Däremot kan vi säkert förbättra vår samtalskultur. I principbeslutet om främjandet av demokratin nämns bl.a. framtidsdiskussioner med medborgarna som förs varje regeringsperiod. Slutsatserna av diskussionerna ska beredas plats också i regeringsprogrammet. En starkare samtalskultur i beredningen förutsätter att medborgarna har tillräcklig information som stöd för sitt deltagande. Främjandet av demokratin ska vara ett mål också när kommunikations- och informationssamhällspolitiken utvecklas.

Ett starkt civilsamhälle är en oskiljaktig del av den finländska demokratin, som baserar sig på deltagande. Det civila samhällets kärna består av organisationer inom ramen för vilka finländare av tradition har byggt upp sin egen och vår gemensamma välfärd och utvecklat samhället. Tack vare ett starkt civilsamhälle har medborgarnas behov och ståndpunkter förmedlats till beredningen inom förvaltningen och det politiska beslutsfattandet. Detta har i sin tur skapat förutsättningar för att de beslut som fattas är riktiga och ur medborgarnas synvinkel acceptabla.

De förändringar i samhället som organisationerna upplever väcker oro för det finländska civila samhällets livskraft i fortsättningen. Det allmänna kan för sin del stärka verksamhetsbetingelserna för det civila samhället genom att utveckla lagstiftningen, finansieringsmekanismer och t.ex. sådan skolundervisning som stöder delaktigheten. I och med att det civila samhället förändras kommer det att vara en stor utmaning för det allmänna att identifiera de nya och för det mesta informella medborgarnätverken i beredningen och beslutsfattandet. För närvarande pågår en utredning om hur t.ex. föreningslagen bör förnyas med tanke på detta.

Statsrådet tillsatte i oktober 2007 en delegation för medborgarsamhällspolitik som har till uppgift att stärka samarbetet mellan det allmänna och civilsamhället och att främja det civila samhällets verksamhetsbetingelser. Utifrån de förslag delegationen lade fram beslutade regeringen i sin aftonskola den 17 februari 2010 att inleda en utredning om understöden till organisationer och att bereda frågor som gäller organisationernas serviceproduktion och beskattning. Regeringen enades också om att det viktigaste målet med allt utvecklingsarbete när det gäller organisationernas verksamhet ska vara att trygga och stärka organisationernas verksamhetsbetingelser. I fråga om det beredningsarbete som påverkar organisationerna måste man också se till att de åtgärder som genomförs inte ogrundat försämrar deras verksamhetsbetingelser.

En av de största utmaningarna när det gäller utvecklingen av demokratin i Finland är att stärka de ungas delaktighet och deras möjligheter att påverka. När befolkningen åldras minskar de ungas relativa andel till exempel av de röstberättigade, och dessutom försämrar det låga valdeltagandet bland unga deras möjligheter att göra sin röst hörd i val.

Det har också noterats att personer som inte röstar som unga vanligen inte röstar som äldre heller. Det allmänna valdeltagandet kommer således oundvikligen att fortsätta sjunka, om unga inte upplever röstandet som ett sätt att delta och påverka. Det har framförts att närmare hälften av de unga vuxna inte upplever sig vara deltagande medborgare. I internationella jämförelser framhävs dels att finländska unga har goda kunskapsmässiga färdigheter, dels att de har endast ett vagt intresse för samhällspolitik. De goda kunskaperna omsätts således inte i aktivt deltagande och aktiv påverkan.

För närvarande ses timfördelningen inom den grundläggande utbildningen över. I ett arbetsgruppsförslag om timfördelningen har färdigheter i deltagande och påverkan lyfts fram som ett genomgående tema. Det är viktigt att man också vid förnyandet av läroplanerna nästa valperiod bedömer hur skolundervisningen bättre än för närvarande skulle kunna erbjuda barnen möjlighet att skapa en egen medborgaridentitet och förstå den samhällspolitiska omgivningen.

I år har man även gjort en bedömning av hurdana positiva och negativa effekter en sänkning av rösträttsåldern till 16 år i kommunalval kan ha. En arbetsgruppsrapport om en sänkning av åldersgränsen är för närvarande ute på remiss. Enligt rapporten kan en sänkning av rösträttsåldern medverka till att stärka de ungas möjligheter att påverka. En sänkning av åldersgränsen innebär att hemmet och skolan också har bättre möjligheter att uppmuntra den unga att rösta första gången. Om man emellertid inte lyckas ge den unga detta stöd, kommer allt yngre unga att uppnå rösträttsåldern men ändå inte börja rösta.

Valdeltagandets utveckling är en viktig fråga inför riksdagsvalet i vår. I syfte att öka valdeltagandet måste man se till att det finns tillräckligt med vallokaler och att möjligheterna att rösta är tillräckligt mångsidiga. Tröskeln att gå och rösta kan delvis sänkas genom att vallokalerna placeras på ställen där medborgarna rör sig även i övrigt.

För att öka valdeltagandet överväger man redan olika åtgärder som närmast har med kommunikation att göra. Framför allt är det ändå fråga om hur vi kan skapa ett omfattande samarbete i samhället i vår, ett slags talko för gemensamt ansvar, för att säkerställa ett högt valdeltagande inom alla befolkningsgrupper.