PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS  1/2004 vp

PNE 1/2004 vp - Puhemiesneuvosto

Tarkistettu versio 2.1

Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 4 ja 29 §:n sekä eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

EHDOTUKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Puhemiesneuvosto ehdottaa, että eduskunnan kansliaan perustetaan osastotasoinen turvallisuusyksikkö, joka on suoraan puhemiehen ja pääsihteerin alainen. Turvallisuusyksikön perustamisella voidaan tehostaa ja selkiyttää turvallisuusasioiden hoitamista eduskunnassa sekä varmistaa turvallisuus kaikissa olosuhteissa. Turvallisuusyksikön perustaminen ei lisää turvallisuushenkilöstön määrää. Uudistuksen toteuttaminen vaatii kuitenkin turvallisuushenkilöstön lisäkouluttamista.

Ehdotetut säädökset ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.

YLEISPERUSTELUT

1. Nykytila ja sen arviointi

1.1. Turvallisuustehtävien organisointi ja vastuusuhteet

Eduskunnan turvallisuusasioiden hoitamisesta säädetään eduskunnan kanslian ohjesäännössä (320/1987). Ohjesäännön 4 §:n mukaan turvallisuuspäällikkö on perustehtävässään suoraan puhemiehen ja pääsihteerin alainen, ja 17 §:n mukaan hänen tulee huolehtia eduskunnan turvallisuusjärjestelmän toimivuudesta ja kehittämisestä sekä toimia eduskunnan suojelujohtajana.

Ohjesäännön 13 §:n mukaan kiinteistötoimiston tehtävänä on käsitellä muun muassa asiat, jotka koskevat eduskunnan turvallisuusvalvontaa. Ohjesäännön 13 a §:n mukaan tietohallintotoimiston tehtävänä on käsitellä muun muassa asiat, jotka koskevat tietoturvaa. Ohjesäännön 11 §:n mukaan hallintotoimistolle kuuluvat muiden tehtävien ohella asiat, jotka koskevat virastopalvelujen järjestämistä.

Kiinteistötoimistossa on turvallisuuspäällikön lisäksi turvallisuusesimies ja 16 turvallisuusvalvojaa. Tietohallintotoimistossa tietoturva kuuluu erityisesti atk-päällikön vastuualueeseen. Hallintotoimistossa virastopalvelujaosto huolehtii muun muassa kulunvalvontatehtävistä ulko-ovilla lehteriyleisön sisäänkäynnin yhteydessä turvallisuusvalvojan avustamana. Virastopalvelujaoston autonkuljettajat huolehtivat puhemiesten kuljetustehtävistä.

Eduskunnan toiminnan turvallisuudesta on vastuussa jokainen eduskunnassa työskentelevä. Esimerkiksi keskuskanslia huolehtii valmiussuunnittelusta ja on perehdyttänyt asianomaisen henkilöstönsä huolehtimaan eduskunnan toiminnasta väestönsuojassa poikkeusolojen niin vaatiessa. Myös hallinto-osasto on nimennyt henkilöstöstään ne, joita tarvitaan eduskunnan toimiessa väestönsuojassa. Väestönsuoja on kiinteistötoimiston vastuulla, ja sen toimintoihin ovat perehtyneet kaikki ne kiinteistötoimiston virkamiehet, joille kuuluu toiminnan ylläpito väestönsuojassa. Eduskuntatiedotus huolehtii turvallisuus- ja kriisitiedottamisesta.

1.2. Turvallisuusympäristön muuttuminen

Aikaisempi selvitystyö eduskunnan turvallisuustilanteesta ja turvallisuusasioiden hoitamisesta tehtiin 1990-luvun alussa. Turvallisuustoiminnan luonne ja toimintaympäristö ovat muuttuneet selvästi tuon ajankohdan jälkeen. Turvallisuustoimintaa on pyritty jatkuvasti kehittämään, ja turvallisuusjärjestelmät vastaavatkin pitkälti teknisesti niille asetettavia vaatimuksia. Turvallisuustoimia on voitu hoitaa asianmukaisesti ja erilaisten tilanteiden vaatimalla tavalla. Valmiudet nopeisiin muutoksiin ovat kuitenkin olleet rajalliset.

Eduskunnan tehtävät ovat lisääntyneet. Samalla eduskunnan kansliassa ja eduskunnan tiloissa työskentelevien määrä on kasvanut. Eduskunnassa työskentelee päivittäin jo noin 1 000 henkilöä. Eduskunnalle valmistunut lisärakennus otettiin käyttöön kesällä 2004. Uusi rakennus on osaltaan laajentanut turvallisuustoimen tehtäväalaa ja lisännyt sen hoitamiselle asetettavia vaatimuksia. Turvallisuustehtävien keskittäminen on toimitilojen laajennuksen vuoksi entistä tärkeämpää.

Teknologia on kehittynyt huomattavalla nopeudella ja merkinnyt muutoksia esimerkiksi viestintään ja asiakirjojen käsittelyyn. Uhkakuvat ovat tarkentuneet ja turvallisuusriskit tulleet kansainvälisessä tilanteessa tapahtuneiden muutosten myötä vakavammiksi. Samalla eduskuntatyön avoimuus ja läpinäkyvyys on entistä tärkeämpää ja osa eduskunnan jokapäiväistä toimintaa. Vierailijoiden määrä eduskunnassa ylittää vuositasolla jo 100 000. Myös tiedon saanti eduskunnan työstä ja toiminnasta on tehty mahdollisimman helpoksi. Turvallisuustekijät on otettava huomioon tästäkin näkökulmasta.

Eduskunnan turvallisuustoimen tehtävänä on varmistaa osaltaan eduskunnan toimintaedellytykset ylimpänä valtioelimenä kaikissa olosuhteissa. Edellä selvitetyn perusteella eduskunnan turvallisuustoimea on tarpeen kehittää ja uudistaa.

2. Keskeiset tavoitteet ja ehdotukset

2.1. Tavoitteet ja kehittämisvaihtoehdot

Nykyinen erityisvirkatiehen perustuva johtamisjärjestelmä (organisatorisesti hallintojohtajan ja kiinteistötoimiston toimistopäällikön alaisena toimiva turvallisuuspäällikkö, joka on perustehtävässään puhemiehen ja pääsihteerin alainen) on epätarkoituksenmukainen. Kuvatun toimintaympäristön muutoksen johdosta on syytä keskittää turvallisuustehtävien hoito ja uudistaa turvallisuusasioiden johtamistapa.

Eduskunnan puhemies asetti 27 päivänä kesäkuuta 2003 työryhmän selvittämään eduskunnan turvallisuusasioita (turvallisuustyöryhmä). Työryhmä luovutti raporttinsa eduskunnan puhemiehelle toukokuussa 2004. Turvallisuustyöryhmän raportin mukaan uudelleen organisointi voidaan toteuttaa kolmella eri tavalla:

  • erityisvirkatien poistaminen, jolloin turvallisuuspäällikkö raportoi toimistopäällikölle,
  • turvallisuusasioiden muodostaminen omaksi yksikökseen toimistotasolla, jolloin turvallisuuspäällikkö raportoi hallintojohtajalle tai
  • turvallisuusasioiden hoitamista varten muodostetaan oma osastotasoinen yksikkö, jolloin turvallisuuspäällikkö raportoi pääsihteerille.

Näiden mallien pohjalta voidaan muodostaa kaksi erilaista johtamistapaa:

  • nykyinen matriisimalli, jossa turvallisuuspäällikkö johtaa turva-asioita kaikissa niissä organisaation osissa, joissa turva-asioita hoidetaan, tai
  • muodostetaan turvallisuuspäällikön alainen linjaorganisaatio, ja hänen yksikköönsä siirretään turvallisuusvirkamiehet muista yksiköistä.

Turvallisuustyöryhmä ehdotti, että turvallisuusasiat organisoidaan omaksi osastotasoiseksi yksikökseen. Sitä johtaisi hallinnollisessa linjavastuussa oleva päällikkö ja siihen siirrettäisiin turvallisuustehtäviä hoitavat virkamiehet muista yksiköistä.

2.2. Turvallisuusyksikön perustaminen

Tämä ehdotus perustuu olennaisilta osiltaan turvallisuustyöryhmän ehdotuksiin.

Puhemiesneuvosto katsoo, että on tarpeen määritellä uudelleen turvallisuusasioiden johtosuhteet, vastuujaot sekä organisaatiorakenteet. Näiden muuttaminen tulee olla mahdollista ainoastaan pakottavista syistä poikkeusolosuhteissa.

Puhemiesneuvosto ehdottaa, että turvallisuusasiat organisoidaan muodostamalla turvallisuusjohtajan johtama turvallisuusyksikkö. Turvallisuusjohtaja raportoisi puhemiehelle ja pääsihteerille. Turvallisuusyksikköön siirrettäisiin turvallisuushenkilöstö muista yksiköistä.

Turvallisuusyksikön henkilöstöön kuuluisivat turvallisuusjohtaja, turvallisuusesimies, turvallisuusvalvojat, ulko-ovien kulunvalvonnasta vastaavat virastopalvelujaoston virkamiehet ja puhemiesten autonkuljettajat.

Lisäksi eduskuntaan määriteltäisiin turvallisuuden osa-alueiden vastuusuhteet. Ainakin seuraavien toimintojen johtosuhteiden ja niiden toteuttamiseen osallistuvien työntekijöiden vastuu-alueet ja velvollisuudet tulee järjestää selkeästi:

  • turvallisuusjohtaminen,
  • tietoturvallisuus (mukaan lukien tietoliikenne-, laitteisto-, ohjelmisto- ja tietoaineistoturvallisuus),
  • toimitilojen turvallisuus,
  • kulunvalvonta,
  • henkilöturvallisuus,
  • turvallisuustiedottaminen,
  • turvallisuuskoulutus ja -harjoitukset,
  • sidosryhmäturvallisuus,
  • työturvallisuus,
  • ympäristöturvallisuus,
  • pelastus- ja suojelutoiminta (pelastus, palo- ja ABC-suojelu),
  • valmiussuunnittelu (mukaan lukien toipumissuunnitelmat, häiriötilanteet ja poikkeusolot) sekä
  • viranomaisyhteistyö.

Näillä toimenpiteillä selkeytetään turvallisuusorganisaatiota ja varmistetaan yksikön nopea reagointikyky kaikissa olosuhteissa. Ehdotettua organisaatiomallia vastaava järjestely on käytössä useissa eurooppalaisissa parlamenteissa, muun muassa Saksassa ja Norjassa.

3. Ehdotuksen vaikutukset

Ehdotuksen vaikutukset ovat taloudellisia ja johtuvat uuden turvallisuusjohtajan viran (A 31) perustamisesta. Viran perustamisesta aiheutuu noin 18 000 euron vuotuinen lisäkustannus. Nykyinen turvallisuuspäällikön virka (A 28) lakkautettaisiin.

Ehdotus ei lisää turvallisuushenkilöstön määrää. Uudistuksen eräänä tavoitteena on tehostaa henkilöstön käyttöä muun muassa päällekkäisiä toimintoja poistamalla. Ehdotus tähtää myös työturvallisuuden parantamiseen vähentämällä yksin työskentelyä turvallisuustehtävissä.

4. Asian valmistelu

Eduskunnan kansliatoimikunta hyväksyi turvallisuustyöryhmän raportin 10.6.2004 ja siinä mainitut ehdotukset ohjeellisena. Puhemiesneuvoston ehdotuksen on valmistellut kansliatoimikunnan 10.6.2004 asettama virkamiestyöryhmä.

5. Muita ehdotukseen vaikuttavia seikkoja

Turvallisuustyöryhmän raporttiin sisältyy ehdotuksia turvallisuushenkilöstön osaamisen ja suorituskyvyn kehittämiseksi. Ehdotusten toteuttaminen vaatii henkilöstön kouluttamista ja johtamisen kehittämistä. Tämä työ nivoutuu tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi ehdotetun organisaatiouudistuksen kanssa.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Säädösehdotusten perustelut

1.1. Laki eduskunnan virkamiehistä
4 §.

Ehdotus sisältää uuden turvallisuusjohtajan viran lisäämisen pykälän 2 momentin 1 kohtaan niin sanottujen erittelyvirkojen luetteloon. Turvallisuusjohtajan viran perustaminen sisältyy eduskunnan kanslian vuoden 2005 talousarvioehdotukseen.

Lakia säädettäessä 4 §:n 2 momenttiin sisältyvän erittelyvirkaluettelon johdantokappaleesta poistettiin ilmaisu luettelossa mainittuja virkoja vastaavista ja ylemmistä viroista. Hallintovaliokunta katsoi, että luettelon tulee koskea vain momentissa erikseen mainittuja virkoja (HaVM 10/2003 vp). Lakia sovellettaessa on kuitenkin tullut ilmi tarve tuon ilmaisun käyttöön. Tämän vuoksi puhemiesneuvosto ehdottaa, että viittaus erittelyvirkoihin virka-asemaltaan vastaaviin ja ylempiin virkoihin palautetaan momentin johdantokappaleeseen.

29 §.

Edellä 4 §:ssä mainittujen erittelyvirkojen irtisanomisen perusteista on säädetty tässä lainkohdassa. Lain 29 §:n 1 kohtaan on tehty 4 §:ää vastaava lisäys.

1.2. Eduskunnan kanslian ohjesääntö
4 §.

Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että uusi turvallisuusyksikkö on perustehtävässään suoraan puhemiehen ja pääsihteerin alainen. Lisäksi 2 momentissa säädettäisiin, että turvallisuusyksikön päällikkönä on turvallisuusjohtaja.

13 §.

Kiinteistötoimiston tehtävät on yksilöity tässä ohjesäännön pykälässä. Koska turvallisuusyksikkö siirtyy suoraan pääsihteerin alaisuuteen, on tarpeen poistaa 2 momentin 6 kohdan mukaiset turvallisuusvalvontatehtävät kiinteistötoimiston tehtävistä. Kohtien numeroinnin muuttuessa ehdotetaan koko momentti muutettavaksi.

17 §.

Pykälässä luetellaan turvallisuusyksikön tehtävät. Turvallisuusyksikkö vastaa eduskunnan turvallisuudesta kaikissa olosuhteissa. Turvallisuusyksikkö on vastuussa eduskunnan turvallisuusjärjestelmän toiminnasta ja kehittämisestä. Tämä tarkoittaa turvallisuutta koskevien vastuiden selkeää määrittelemistä sekä kaikkien turvallisuusasioiden hoidon keskittämistä turvallisuusyksikköön. Turvallisuusyksikön vastuu turvallisuusasioista kattaa normaaliolojen lisäksi poikkeusolojen turvallisuusasiat, pelastuslaissa (468/2003) säädettyjen tehtävien hoitamisen ja väestönsuojelujärjestelyt.

26 §.

Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, että turvallisuusjohtajalla on vastaavat matkamääräysten ja vuosiloman antamista koskevat toimivaltuudet kuin muilla eduskunnan kanslian osastotasoisilla päälliköillä.

32 §.

Turvallisuusjohtajan viran kelpoisuusehdot määriteltäisiin 1 momentin 6 kohdassa. Viran kelpoisuusehdot vastaavat nykyisen turvallisuuspäällikön viran kelpoisuusehtoja. Turvallisuuspäällikön kelpoisuusehtoja koskeva 1 momentin 8 kohta ehdotetaan poistettavaksi tarpeettomana. Samalla 32 §:n 1 momentin kohtien numerointi ehdotetaan yhdenmukaistettavaksi.

34 §.

Nykyisin turvallisuuspäällikkö toimii kiinteistöpäällikön sijaisena. Kun turvallisuusyksikkö organisoidaan omaksi osastokseen, tulee maininta sijaisuudesta poistaa pykälän 3 momentista. Turvallisuusyksikön johtajan sijaisuudesta säädettäisiin 2 momentissa, kuten tieto- ja viestintäjohtajan sijaisuudesta säädetään ohjesäännössä.

Edellä esitetyn perusteella puhemiesneuvosto viitaten eduskunnan työjärjestyksen (40/2000) 6 §:n 1 momentin 7 ja 8 kohtaan sekä valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) 25 §:ään ehdottaa,

että eduskunnan virkamiehistä annettuun lakiin ja eduskunnan kanslian ohjesääntöön tehtäisiin seuraavat muutokset:

1.

Laki

eduskunnan virkamiehistä annetun lain 4 ja 29 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan eduskunnan virkamiehistä 19 päivänä joulukuuta 2003 annetun lain (1197/2003) 4 §:n 2 momentin johdantokappale ja 1 kohta sekä 29 §:n 1 kohta seuraavasti:

4 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Seuraavia virkoja sekä niitä virka-asemaltaan vastaavia tai ylempiä virkoja ei saa perustaa, lakkauttaa eikä niiden nimeä muuttaa, ellei kutakin virkaa ole valtion talousarviossa eritelty:

1) eduskunnan kanslia: eduskunnan pääsihteerin, eduskunnan apulaispääsihteerin, eduskunnan hallintojohtajan, eduskunnan lainsäädäntöjohtajan, tieto- ja viestintäjohtajan, kansainvälisten asiain yksikön johtajan ja turvallisuusjohtajan virat;

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

29 §

Sen lisäksi, mitä 30 §:ssä säädetään irtisanomisen perusteista, voidaan seuraavat virkamiehet irtisanoa, kun siihen on virkasuhteen luonne huomioon ottaen hyväksyttävä ja perusteltu syy:

1) eduskunnan kanslia: eduskunnan pääsihteeri, eduskunnan apulaispääsihteeri, eduskunnan hallintojohtaja, eduskunnan lainsäädäntöjohtaja, tieto- ja viestintäjohtaja, kansainvälisten asiain yksikön johtaja ja turvallisuusjohtaja;

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.

_______________

2.

Eduskunnan päätös

eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 13 päivänä helmikuuta 1987 hyväksytyn eduskunnan kanslian ohjesäännön (320/1987) 4 §, 13 §:n 2 momentti, 17 §, 26 §:n 1 momentti, 32 §:n 1 momentti ja 34 §:n 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 4 §, 26 §:n 1 momentti ja 34 §:n 2 momentti eduskunnan päätöksessä 722/2000, 13 §:n 2 momentti osaksi eduskunnan päätöksessä 487/1991, 32 §:n 1 momentti eduskunnan päätöksessä 752/1996, mainitussa päätöksessä 722/2000 ja päätöksessä 1200/2003 ja 34 §:n 3 momentti viimeksi mainitussa eduskunnan päätöksessä, seuraavasti:

4 §

Eduskunnan kansliassa on lisäksi kansainvälisten asiain yksikkö, tieto- ja viestintäyksikkö sekä turvallisuusyksikkö, jotka perustehtävissään ovat suoraan puhemiehen ja pääsihteerin alaisia. Tieto- ja viestintäyksikössä on Eduskunnan kirjasto, sisäinen tietopalvelu ja eduskuntatiedotus.

Kansainvälisten asiain yksikön päällikkönä on kansainvälisten asiain yksikön johtaja, tieto- ja viestintäyksikön päällikkönä tieto- ja viestintäjohtaja ja turvallisuusyksikön päällikkönä turvallisuusjohtaja. Eduskunnan kirjaston päällikkönä on Eduskunnan kirjaston johtaja, sisäisen tietopalvelun päällikkönä tietopalvelupäällikkö ja eduskuntatiedotuksen päällikkönä tiedotuspäällikkö.

13 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kiinteistötoimiston tehtävänä on käsitellä asiat, jotka koskevat:

1) eduskunnan kiinteistöjen käyttöä, huoltoa ja kunnossapitoa;

2) kalusteiden huoltoa ja kunnossapitoa;

3) eduskunnan kiinteistöjen siivoushuoltoa;

4) eduskunnan ulkoalueiden talonmiestehtäviä; sekä

5) LVI- ja sähköteknisten laitteiden käyttöä, huoltoa ja kunnossapitoa.

17 §

Turvallisuusyksikön tehtävänä on vastata eduskunnan turvallisuusjärjestelmän toimivuudesta ja kehittämisestä kaikissa olosuhteissa sekä pelastustoiminnasta ja väestönsuojelusta.

26 §

Valiokuntasihteeristön, keskuskanslian, hallinto-osaston, tieto- ja viestintäyksikön, kansainvälisten asiain yksikön ja turvallisuusyksikön päällikkö ratkaisee yksikkönsä henkilökunnan osalta asiat, jotka koskevat matkamääräyksen antamista kotimaassa tehtävää virkamatkaa varten, ja pääsihteerin ohjeiden mukaan asiat, jotka koskevat vuosiloman ajankohtaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

32 §

Kelpoisuusehtona vaaditaan:

1) pääsihteeriltä ja apulaispääsihteeriltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai muu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys lainvalmistelutyöhön sekä eduskuntatyön hyvä tuntemus;

2) hallintojohtajalta oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai virkaan soveltuva muu ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys hallintotoimiin sekä eduskuntatyön tuntemusta;

3) lainsäädäntöjohtajalta ja vanhemmalta eduskuntasihteeriltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai virkaan soveltuva muu ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys lainvalmistelutyöhön sekä eduskuntatyön tuntemusta;

4) tieto- ja viestintäjohtajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys yksikön toimialaan kuuluviin asioihin;

5) kansainvälisten asiain yksikön johtajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys yksikön toimialaan kuuluviin asioihin;

6) turvallisuusjohtajalta oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai virkaan soveltuva muu ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys yksikön toimialaan kuuluviin asioihin;

7) valiokuntaneuvokselta oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai soveltuva muu ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys lainvalmistelutyöhön;

8) toimistopäälliköltä, tietohallintopäälliköltä, henkilöstöpäälliköltä, apulaistoimistopäälliköltä ja atk-päälliköltä soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys toimiston toimialaan kuuluviin asioihin;

9) tietopalvelupäälliköltä, tiedotuspäälliköltä, apulaistietopalvelupäälliköltä ja apulaistiedotuspäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys toimintayksikön toimialaan kuuluviin asioihin;

10) kirjaston johtajalta, johtavalta tietoasiantuntijalta, palvelujohtajalta, arkistopäälliköltä ja verkkopalveluasiantuntijalta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu informaatioalan opinnot, sekä hyvä perehtyneisyys toimintayksikön toimialaan kuuluviin asioihin;

11) eduskuntasihteeriltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai muu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyyttä lainvalmistelutyöhön tai eduskuntatyön tuntemusta;

12) kansainvälisten asiain yksikön apulaisjohtajalta ja kansainvälisten asiain neuvokselta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja kansainvälisten asiain sihteeriltä soveltuva korkeakoulututkinto sekä kaikilta mainituilta hyvä perehtyneisyys yksikön toimialaan kuuluviin asioihin;

13) työterveyslääkäriltä lääketieteen lisensiaatin tutkinto sekä hyvä perehtyneisyys työterveyshuoltoon; sekä

14) intendentiltä soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys viran toimialaan kuuluviin asioihin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

34 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Apulaispääsihteerin sijaisena valiokuntasihteeristön päällikön tehtävissä toimii kansliatoimikunnan määräämä virkamies. Lainsäädäntöjohtajan sijaisena toimii vanhempi eduskuntasihteeri. Hallintojohtajan sijaisena toimii hallintotoimiston toimistopäällikkö tai tämänkin ollessa estynyt hallinto-osaston muut toimistojen päälliköt virkaikäjärjestyksessä. Tieto- ja viestintäjohtajan ja turvallisuusjohtajan sijaisena toimii kansliatoimikunnan määräämä virkamies. Tietopalvelupäällikön sijaisena toimii apulaistietopalvelupäällikkö, tiedotuspäällikön sijaisena apulaistiedotuspäällikkö ja kirjaston johtajan sijaisena tieto- ja viestintäjohtajan määräämä johtava tietoasiantuntija.

Toimistopäällikön sijaisena toimii apulaistoimistopäällikkö. Hallintotoimiston toimistopäällikön sijaisena toimii henkilöstöpäällikkö ja tietohallintopäällikön sijaisena atk-päällikkö.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.

_______________

Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 2004

Paavo Lipponen
Eduskunnan puhemies

Seppo Tiitinen
Eduskunnan pääsihteeri