YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

6 §. Puhemiesneuvoston tehtävät.

Pykälän 1 momentissa on luettelo puhemiesneuvoston tehtävistä. Eduskuntatyössä syntyy toisinaan tilanteita, jolloin puhemiesneuvoston kokoon kutsuminen joko asian kiireellisyyden vuoksi tai muutoin ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista. Näitä tilanteita voi sattua esimerkiksi istuntotauon aikana tai aivan istuntokauden alussa.

Työjärjestyksen 72 §:n mukaan puhemies ratkaisee kansliatoimikunnan esittelijänä toimivan virkamiehen esittelystä väliaikaisesti kansliatoimikunnan toimialaan kuuluvan asian, jota sen kiireellisyyden vuoksi ei ehditä esitellä kansliatoimikunnalle.

Vastaavanlaisia tilanteita varten 6 §:ään lisättäisiin uusi 3 momentti. Sen mukaan puhemies voisi ratkaista väliaikaisesti puhemiesneuvoston esittelijänä toimivan virkamiehen esittelystä sellaisen puhemiesneuvoston toimialaan kuuluvan asian, jota sen kiireellisyyden vuoksi ei ole mahdollista esitellä puhemiesneuvostolle.

Puhemies käyttäisi kyseistä toimivaltaansa harkiten ja ainoastaan erityistilanteissa käytännön tarpeiden niin vaatiessa. Ennen päätöksentekoa puhemiehen tulisi mahdollisuuksien mukaan neuvotella asiasta varapuhemiesten kanssa.

Väliaikainen päätös esiteltäisiin puhemiesneuvoston hyväksyttäväksi niin pian kuin mahdollista.

7 §. Valiokunnat.

Pykälän 1 momentissa luetelluista erikoisvaliokunnista liikennevaliokunnan nimi muutettaisiin liikenne- ja viestintävaliokunnaksi ja työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnan nimi työelämä- ja tasa-arvovaliokunnaksi.

Valtioneuvoston asetuksella valtioneuvoston ohjesäännön muuttamisesta (730/2000) ja valtioneuvoston asetuksella liikenne- ja viestintäministeriöstä (732/2000) liikenneministeriön nimi muutettiin liikenne- ja viestintäministeriöksi. Samassa yhteydessä liikenneministeri-nimike muutettiin liikenne- ja viestintäministeriksi. Nämä muutokset tulivat voimaan 1 päivänä syyskuuta 2000.

Työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnasta käytetty nimi on yleisessä kielenkäytössä vakiintunut muotoon työ- ja tasa-arvovaliokunta eli nimessä olevaa ilmaisua "asiain" ei enää juurikaan käytetä. Työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnan tehtäviin ja toimialueeseen kuuluu enenevässä määrin asioita, joilla on yhteys työelämän kenttään kokonaisuutena. Valiokunnan nimenä työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kuvaa siten nykyistä paremmin valiokunnan tehtäväaluetta.

Perustuslaissa ja työjärjestyksessä käytettävien termien yhtenäistämiseksi luovuttaisiin nykyisin ainoastaan työjärjestyksessä esiintyvästä ilmaisusta erikoisvaliokunta. Eduskuntaa koskevassa kielenkäytössä sen sijaan ilmaisua erikoisvaliokunta olisi edelleen tarkoituksenmukaista käyttää teknisenä ilmaisuna aina silloin kun halutaan kuvata muita valiokuntia kuin suurta valiokuntaa.

8 §. Valiokuntien jäsenmäärä.

Pykälässä oleva ilmaisu erikoisvaliokunta muutettaisiin yhdenmukaisuuden vuoksi termiksi valiokunta.

20 §. Eduskunta-aloitteet.

Pykälän 2 momentissa säädetään valtion talousarvioesityksen johdosta tehtävien talousarvioaloitteiden jättöajasta. Pykälän 2 momentin mukaan talousarvioaloite on jätettävä viimeistään kello 12 neljäntenätoista päivänä siitä, kun talousarvioesitys ilmoitettiin saapuneeksi.

Talousarvioaloitteiden jättöaika lyhennettäisiin kymmeneen päivään. Valtion talousarvioesityksen antamista eduskunnalle on myöhennetty aiempaan aikatauluun nähden noin kahdella viikolla eli talousarvioesitys annetaan eduskunnalle nykyisin syysistuntokauden alussa noin syyskuun puolessa välissä. Uutta aikataulua sovellettiin ensimmäisen kerran vuoden 2002 syksyllä, jolloin jätettiin 1 522 talousarvioaloitetta. Näin suuren aloitemäärän tekninen käsittely eduskunnan keskuskansliassa ja valiokuntakäsittely valtiovarainvaliokunnassa vie runsaasti aikaa. Erityisesti valtiovarainvaliokunnassa myöhentäminen vaikuttaa suoraan talousarvioaloitteiden käsittelyaikatauluihin.

29 §. Selvitykset sidonnaisuuksista.

Pykälään lisättäisiin uusi 2 momentti, jossa säädettäisiin eduskunnan oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiehen sekä valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan sidonnaisuusselvitysten käsittelystä täysistunnossa.

Valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain (676/2000) 10 §:n 3 momentin mukaan tarkastusviraston pääjohtajan virkaan valitun on annettava valtion virkamieslain (750/1994) 8 a §:n 1 momentissa tarkoitetut tiedot eduskunnalle sekä ilmoitettava viivytyksettä niissä tiedoissa tapahtuneet muutokset ja niissä havaitut puutteet. Valtion virkamieslain 8 a §:n 1 momentissa tarkoitetuilla tiedoilla viitataan selvitykseen elinkeinotoiminnasta, omistuksista yrityksissä ja muusta varallisuudesta sekä kyseiseen virkaan kuulumattomista tehtävistä, sivutoimista ja muista sidonnaisuuksista, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa henkilön edellytyksiä hoitaa täytettävänä olevan viran tehtäviä.

Vastaavanlainen velvoite sisältyy eduskunnan oikeusasiamiehestä annettuun lakiin (197/2002). Oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiehen tehtävään valitun on lain 13 §:n 1 momentin mukaan viivytyksettä annettava eduskuntaa varten selvitys sellaisesta elinkeinotoiminnastaan ja varallisuudestaan sekä sellaisista tehtävistään ja muista sidonnaisuuksistaan, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa hänen toimintaansa oikeusasiamiehenä tai apulaisoikeusasiamiehenä.

Hallituksen esityksen perusteluissa (HE 202/2001 vp) samoin kuin perustuslakivaliokunnan hallituksen esityksestä antamassa mietinnössä (PeVM 2/2002 vp) todetaan, että sidonnaisuusselvityksen käsittelystä on syytä ottaa säännös eduskunnan työjärjestykseen. Valiokunnan mukaan kysymykseen voi tulla esimerkiksi työjärjestyksen 29 §:n täydentäminen. Perustuslakivaliokunta viittaa mietinnössään samanlaiseen täydentämistarpeeseen valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan eduskunnalle antamien tietojen kohdalla.

Selvityksenantovelvollisuus koskisi jo tehtävään nimitettyä henkilöä. Selvitys tulisi antaa viivytyksettä eli noin 2—3 viikon kuluessa tehtävän hoidon alkamisesta. Kirjallisesti annettava selvitys olisi lähtökohtaisesti julkinen ja vastaisi siten tältä osin ministerien sidonnaisuusselvityksiä koskevia säännöksiä. Selvitys esiteltäisiin eduskunnalle ja siitä voitaisiin keskustella täysistunnossa. Asiasta ei kuitenkaan tehtäisi päätöksiä.

Koska sidonnaisuustietojen tulee olla ajan tasalla, myös tiedoissa tapahtuneista muutoksista ilmoitettaisiin vastaavalla tavoin.

Lisäyksen johdosta muutettaisiin myös työjärjestyksen 29 §:n otsikko.

48 §. Poissaolo.

Pykälään lisättäisiin uusi 2 momentti, jonka mukaan puhemies voi erityisestä syystä ratkaista poissaoloa koskevan asian. Tässä erityisellä syyllä tarkoitetaan eduskuntatyössä toisinaan syntyviä tilanteita, jolloin puhemiesneuvoston kokoon kutsuminen ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista. Puhemies käyttäisi toimivaltaansa harkiten ja ainoastaan erityistilanteissa käytännön tarpeiden niin vaatiessa. Puhemies tekisi väliaikaisen päätöksen puhemiesneuvostossa esittelijänä toimivan virkamiehen esittelystä ja asia esiteltäisiin puhemiesneuvoston hyväksyttäväksi niin pian kuin mahdollista. Ehdotuksesta seuraa, että nykyinen 2 momentti siirtyisi 3 momentiksi.

50 §. Puheenvuorot.

Pykälässä säädetään täysistunnossa käytetyistä puheenvuoroista. Pykälän 2 momentissa on lueteltu ne henkilöt, joille annetaan sekä joille puhemies voi harkintansa mukaan antaa esittelypuheenvuoron ennen muita puheenvuoron pyytäjiä. Ensiksi mainittuun luetteloon lisättäisiin eduskunnalle kertomuksen tai erilliskertomuksen antaneen eduskunnan valitseman toimielimen puheenjohtaja tai tällaisen toimielimen valitsema esittelijä, jolle annettaisiin kertomuksen lähetekeskustelussa esittelypuheenvuoro ennen muita puheenvuoron pyytäjiä.

Tällä ei tarkoiteta kuitenkaan laajentaa täysistunnossa puhumaan oikeutettujen henkilöiden piiriä, vaan pykälää sovellettaisiin vain, jos toimielimen puheenjohtaja tai toimielimen valitsema esittelijä ovat samalla myös eduskunnan jäseniä.

Lisäksi puhemies voisi harkintansa mukaan antaa esittelypuheenvuoron muiden esittelypuheenvuorojen jälkeen erityisestä syystä myös vastalauseen ensimmäiselle allekirjoittajalle. Erityisellä syyllä tarkoitetaan asioita, jotka ovat merkitykseltään tavanomaista tärkeämpiä ja yleiseltä kannalta mielenkiintoisia. Lähtökohtana on edesauttaa eri näkökulmien esille tuomista täysistunnossa käytävissä keskusteluissa sekä painottaa asioiden käsittelyssä nykyistä voimakkaammin opposition näkökulmaa.

Ehdotuksen valmistelu

Ehdotus on valmisteltu puhemiesneuvoston ohjeiden mukaisesti virkatyönä eduskunnan keskuskansliassa. Ehdotuksesta on eri yhteyksissä käyty keskusteluja ja oltu yhteydessä myös eduskuntaryhmien kanslioihin.