YLEISPERUSTELUT
Eduskunnan työjärjestyksen (40/1999)
7 §:n 1 momentissa luetelluista erikoisvaliokunnista liikennevaliokunnan
nimi ehdotetaan muutettavaksi vastinministeriötään
vastaavaksi liikenne- ja viestintävaliokunnaksi. Lisäksi
ehdotetaan, että työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnan
nimi muutetaan selkeämmin valiokunnan tehtäväaluetta
vastaavaksi työelämä- ja tasa-arvovaliokunnaksi.
Ehdotetut muutokset ovat lähinnä teknisiä.
Valtion talousarvioesityksen johdosta annettavien talousarvioaloitteiden
jättöaika ehdotetaan lyhennettäväksi
nykyisestä neljästätoista päivästä kymmeneen
päivään. Ehdotuksen taustalla on se,
että talousarvioesityksen antamista eduskunnalle on myöhennetty
noin kahdella viikolla.
Työjärjestyksen 29 §:ään
ehdotetaan lisättäväksi säännökset
oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiehen sekä valtiontalouden
tarkastusviraston pääjohtajan antamien sidonnaisuustietojen
täysistuntokäsittelystä. Lähtökohta
on, että näiden selvitysten täysistuntokäsittelyssä noudatetaan
vastaavaa menettelyä kuin valtioneuvoston jäsenten
sidonnaisuusselvitysten käsittelyssä.
Käytännön eduskuntatyössä on
toisinaan tilanteita, joissa puhemiesneuvoston koollekutsuminen
ei asian kiireellisyyden takia ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaista.
Näiden suhteellisen harvoin esille tulevien tilanteiden
varalta ehdotetaan puhemiesneuvoston tehtäviä koskevaan
työjärjestyksen 6 §:ään
lisättäväksi säännös,
jonka nojalla puhemies voisi väliaikaisesti ratkaista
puhemiesneuvoston toimivaltaan kuuluvan asian.
Lisäksi poissaoloja koskevaan työjärjestyksen
48 §:ään ehdotetaan lisättäväksi
säännös, jonka nojalla puhemiehen olisi
mahdollista esimerkiksi juhlatilaisuuksien ja -istuntojen osalta päättää väliaikaisesti
edustajien poissaoloihin liittyvistä asioista. Nämä päätökset
tehtäisiin puhemiesneuvostossa esittelijänä toimivan
virkamiehen esittelystä ja ne esiteltäisiin puhemiesneuvoston
hyväksyttäväksi mahdollisimman pian.
Eduskuntakeskustelujen elävöittämiseksi
ehdotetaan, että esittelypuheenvuorokäytäntöä laajennetaan
siten, että erityisestä syystä esittelypuheenvuoro
voitaisiin myöntää myös vastalauseen
ensimmäiselle allekirjoittajalle. Samalla ehdotetaan, että myös
eduskunnan valitseman toimielimen puheenjohtajalle tai toimielimen valitsemalle
esittelijälle annettaisiin toimielimen toimintakertomuksen
lähetekeskustelussa esittelypuheenvuoro.
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
6 §. Puhemiesneuvoston tehtävät.
Pykälän 1 momentissa
on luettelo puhemiesneuvoston tehtävistä. Eduskuntatyössä syntyy
toisinaan tilanteita, jolloin puhemiesneuvoston kokoon kutsuminen
joko asian kiireellisyyden vuoksi tai muutoin ei ole mahdollista
tai tarkoituksenmukaista. Näitä tilanteita voi
sattua esimerkiksi istuntotauon aikana tai aivan istuntokauden
alussa.
Työjärjestyksen 72 §:n mukaan puhemies
ratkaisee kansliatoimikunnan esittelijänä toimivan virkamiehen
esittelystä väliaikaisesti kansliatoimikunnan
toimialaan kuuluvan asian, jota sen kiireellisyyden vuoksi ei ehditä esitellä kansliatoimikunnalle.
Vastaavanlaisia tilanteita varten 6 §:ään
lisättäisiin uusi 3 momentti. Sen mukaan puhemies voisi
ratkaista väliaikaisesti puhemiesneuvoston esittelijänä toimivan
virkamiehen esittelystä sellaisen puhemiesneuvoston toimialaan
kuuluvan asian, jota sen kiireellisyyden vuoksi ei ole mahdollista
esitellä puhemiesneuvostolle.
Puhemies käyttäisi kyseistä toimivaltaansa harkiten
ja ainoastaan erityistilanteissa käytännön
tarpeiden niin vaatiessa. Ennen päätöksentekoa
puhemiehen tulisi mahdollisuuksien mukaan neuvotella asiasta varapuhemiesten
kanssa.
Väliaikainen päätös esiteltäisiin
puhemiesneuvoston hyväksyttäväksi niin
pian kuin mahdollista.
7 §. Valiokunnat.
Pykälän 1 momentissa luetelluista
erikoisvaliokunnista liikennevaliokunnan nimi muutettaisiin liikenne-
ja viestintävaliokunnaksi ja työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnan nimi
työelämä- ja tasa-arvovaliokunnaksi.
Valtioneuvoston asetuksella valtioneuvoston ohjesäännön
muuttamisesta (730/2000) ja valtioneuvoston
asetuksella liikenne- ja viestintäministeriöstä (732/2000)
liikenneministeriön nimi muutettiin liikenne- ja viestintäministeriöksi. Samassa
yhteydessä liikenneministeri-nimike
muutettiin liikenne- ja viestintäministeriksi. Nämä muutokset
tulivat voimaan 1 päivänä syyskuuta 2000.
Työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnasta käytetty
nimi on yleisessä kielenkäytössä vakiintunut muotoon
työ- ja tasa-arvovaliokunta eli nimessä olevaa
ilmaisua "asiain" ei enää juurikaan
käytetä. Työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnan
tehtäviin ja toimialueeseen kuuluu enenevässä määrin asioita,
joilla on yhteys työelämän kenttään
kokonaisuutena. Valiokunnan nimenä työelämä-
ja tasa-arvovaliokunta kuvaa siten nykyistä paremmin valiokunnan
tehtäväaluetta.
Perustuslaissa ja työjärjestyksessä käytettävien
termien yhtenäistämiseksi luovuttaisiin nykyisin
ainoastaan työjärjestyksessä esiintyvästä ilmaisusta
erikoisvaliokunta. Eduskuntaa koskevassa kielenkäytössä sen
sijaan ilmaisua erikoisvaliokunta olisi edelleen tarkoituksenmukaista käyttää teknisenä
ilmaisuna
aina silloin kun halutaan kuvata muita valiokuntia kuin suurta valiokuntaa.
8 §. Valiokuntien jäsenmäärä.
Pykälässä oleva ilmaisu erikoisvaliokunta
muutettaisiin yhdenmukaisuuden vuoksi termiksi valiokunta.
20 §. Eduskunta-aloitteet.
Pykälän 2 momentissa säädetään
valtion talousarvioesityksen johdosta tehtävien talousarvioaloitteiden
jättöajasta. Pykälän 2 momentin
mukaan talousarvioaloite on jätettävä viimeistään
kello 12 neljäntenätoista päivänä siitä,
kun talousarvioesitys ilmoitettiin saapuneeksi.
Talousarvioaloitteiden jättöaika lyhennettäisiin
kymmeneen päivään. Valtion talousarvioesityksen
antamista eduskunnalle on myöhennetty aiempaan aikatauluun
nähden noin kahdella viikolla eli talousarvioesitys annetaan
eduskunnalle nykyisin syysistuntokauden alussa noin syyskuun puolessa
välissä. Uutta aikataulua sovellettiin ensimmäisen
kerran vuoden 2002 syksyllä, jolloin jätettiin
1 522 talousarvioaloitetta. Näin suuren aloitemäärän
tekninen käsittely eduskunnan keskuskansliassa ja valiokuntakäsittely
valtiovarainvaliokunnassa vie runsaasti aikaa. Erityisesti valtiovarainvaliokunnassa
myöhentäminen
vaikuttaa suoraan talousarvioaloitteiden käsittelyaikatauluihin.
29 §. Selvitykset sidonnaisuuksista.
Pykälään lisättäisiin
uusi 2 momentti, jossa säädettäisiin eduskunnan
oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiehen sekä valtiontalouden
tarkastusviraston pääjohtajan sidonnaisuusselvitysten
käsittelystä täysistunnossa.
Valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain (676/2000)
10 §:n 3 momentin mukaan tarkastusviraston pääjohtajan
virkaan valitun on annettava valtion virkamieslain (750/1994) 8 a §:n
1 momentissa tarkoitetut tiedot eduskunnalle sekä ilmoitettava
viivytyksettä niissä tiedoissa tapahtuneet muutokset
ja niissä havaitut puutteet. Valtion virkamieslain 8 a §:n
1 momentissa tarkoitetuilla tiedoilla viitataan selvitykseen elinkeinotoiminnasta,
omistuksista yrityksissä ja muusta varallisuudesta sekä kyseiseen
virkaan kuulumattomista tehtävistä, sivutoimista
ja muista sidonnaisuuksista, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa
henkilön edellytyksiä hoitaa täytettävänä olevan
viran tehtäviä.
Vastaavanlainen velvoite sisältyy eduskunnan oikeusasiamiehestä annettuun
lakiin (197/2002). Oikeusasiamiehen
ja apulaisoikeusasiamiehen tehtävään
valitun on lain 13 §:n 1 momentin mukaan
viivytyksettä annettava eduskuntaa varten selvitys sellaisesta
elinkeinotoiminnastaan ja varallisuudestaan sekä sellaisista
tehtävistään ja muista sidonnaisuuksistaan, joilla
voi olla merkitystä arvioitaessa hänen toimintaansa
oikeusasiamiehenä tai apulaisoikeusasiamiehenä.
Hallituksen esityksen perusteluissa (HE 202/2001 vp)
samoin kuin perustuslakivaliokunnan hallituksen esityksestä antamassa
mietinnössä (PeVM 2/2002 vp)
todetaan, että sidonnaisuusselvityksen käsittelystä on
syytä ottaa säännös eduskunnan
työjärjestykseen. Valiokunnan mukaan kysymykseen
voi tulla esimerkiksi työjärjestyksen 29 §:n
täydentäminen. Perustuslakivaliokunta viittaa
mietinnössään samanlaiseen täydentämistarpeeseen
valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan
eduskunnalle antamien tietojen kohdalla.
Selvityksenantovelvollisuus koskisi jo tehtävään
nimitettyä henkilöä. Selvitys tulisi
antaa viivytyksettä eli noin 2—3 viikon kuluessa
tehtävän hoidon alkamisesta. Kirjallisesti annettava
selvitys olisi lähtökohtaisesti julkinen ja vastaisi
siten tältä osin ministerien sidonnaisuusselvityksiä koskevia
säännöksiä. Selvitys esiteltäisiin
eduskunnalle ja siitä voitaisiin keskustella täysistunnossa.
Asiasta ei kuitenkaan tehtäisi päätöksiä.
Koska sidonnaisuustietojen tulee olla ajan tasalla, myös
tiedoissa tapahtuneista muutoksista ilmoitettaisiin vastaavalla
tavoin.
Lisäyksen johdosta muutettaisiin myös työjärjestyksen
29 §:n otsikko.
48 §. Poissaolo.
Pykälään
lisättäisiin uusi 2 momentti, jonka
mukaan puhemies voi erityisestä syystä ratkaista
poissaoloa koskevan asian. Tässä erityisellä syyllä tarkoitetaan
eduskuntatyössä toisinaan syntyviä tilanteita,
jolloin puhemiesneuvoston kokoon kutsuminen ei ole mahdollista tai
tarkoituksenmukaista. Puhemies käyttäisi toimivaltaansa
harkiten ja ainoastaan erityistilanteissa käytännön
tarpeiden niin vaatiessa. Puhemies tekisi väliaikaisen
päätöksen puhemiesneuvostossa esittelijänä toimivan
virkamiehen esittelystä ja asia esiteltäisiin
puhemiesneuvoston hyväksyttäväksi niin
pian kuin mahdollista. Ehdotuksesta seuraa, että nykyinen 2
momentti siirtyisi 3 momentiksi.
50 §. Puheenvuorot.
Pykälässä säädetään
täysistunnossa käytetyistä puheenvuoroista.
Pykälän 2 momentissa on lueteltu ne henkilöt,
joille annetaan sekä joille puhemies voi harkintansa mukaan
antaa esittelypuheenvuoron ennen muita puheenvuoron pyytäjiä.
Ensiksi mainittuun luetteloon lisättäisiin eduskunnalle
kertomuksen tai erilliskertomuksen antaneen eduskunnan valitseman
toimielimen puheenjohtaja tai tällaisen toimielimen valitsema
esittelijä, jolle annettaisiin kertomuksen lähetekeskustelussa
esittelypuheenvuoro ennen muita puheenvuoron pyytäjiä.
Tällä ei tarkoiteta kuitenkaan laajentaa täysistunnossa
puhumaan oikeutettujen henkilöiden piiriä, vaan
pykälää sovellettaisiin vain, jos toimielimen
puheenjohtaja tai toimielimen valitsema esittelijä ovat
samalla myös eduskunnan jäseniä.
Lisäksi puhemies voisi harkintansa mukaan antaa esittelypuheenvuoron
muiden esittelypuheenvuorojen jälkeen erityisestä syystä myös vastalauseen
ensimmäiselle allekirjoittajalle. Erityisellä syyllä tarkoitetaan
asioita, jotka ovat merkitykseltään tavanomaista
tärkeämpiä ja yleiseltä kannalta
mielenkiintoisia. Lähtökohtana on edesauttaa eri
näkökulmien esille tuomista täysistunnossa
käytävissä keskusteluissa sekä painottaa
asioiden käsittelyssä nykyistä voimakkaammin
opposition näkökulmaa.
Ehdotuksen valmistelu
Ehdotus on valmisteltu puhemiesneuvoston ohjeiden mukaisesti
virkatyönä eduskunnan keskuskansliassa. Ehdotuksesta
on eri yhteyksissä käyty keskusteluja ja oltu
yhteydessä myös eduskuntaryhmien kanslioihin.