Vanhasen ja Heinäluoman hallitus on kieltäytynyt
pyrkimästä kohtuullistamaan valtion yli 50-prosenttisesti
omistaman Fortum Oyj:n johdon kannustinohjelmia. Näin se
hyväksyy kannustinohjelmien lopputuloksen.
Kyse on kuitenkin puolen miljardin euron arvoisesta edusta korkean
palkan lisäksi suppeahkolle joukolle yhtiön henkilöstöstä.
Tämä lisäetu syntyy aivan muusta kuin
erinomaisesta liikkeenjohdollisesta tai muusta yrityksen menestystä siivittäneestä
osaamisesta.
Fortumin kohdalla kyse ei ole vain hallituksen asenteesta optio-
ja muihin johdon kannustinohjelmiin. Myös omistajaohjaus
on linjatonta siinä tilanteessa, kun sähkön
hintaa voi nostaa 19 %, vaikka kustannuskehitys
ei anna siihen perusteita. Sekä korkean sähkön
hinnan että kohtuuttomat optioedut maksaa perimmältään
tavallinen suomalainen kuluttaja.
Maan hallitus ei ole käyttänyt hyväkseen
yhtiön johdon kannustinjärjestelmässä olevaa
mahdollisuutta ottaa huomioon poikkeuksellisten tekijöiden
vaikutus eikä ole toiminut yhtiön hallituksessa
yhtiön johdon ja avainhenkilöiden kohtuuttomien
optiotulojen leikkaamiseksi.
On täysin kestämätöntä,
että hallitus kieltäytyy toimista silloinkin,
kun jokin asia havaitaan kiistatta kohtuuttomaksi ja perusteettomaksi. Fortumin
osalta näin on!
Puuttumattomuus ei suinkaan ole sattumaa. Se on osa Vanhasen
ja Heinäluoman hallituksen johdonmukaista politiikkaa,
jossa eriarvoisuuden lisääntymistä ei
torjuta vaan päinvastoin pidetään suotavana
ja jossa hallitus omilla vero- ja muun yhteiskuntapolitiikan toimillaan
lisää eriarvoisuutta.
Niinpä hallitus on toteuttanut ylisuuret ja hyväosaisia
suosineet veronkevennykset ja alentanut pääomatulojen
veroprosenttia. Hallitus aikoo poistaa varallisuusveron muutamalta
kymmeneltä tuhannelta vuonna 2006. Lisäksi se
aikoo poistaa tuloveroasteikosta yhden tuloluokan askeleena kohti
tasaveroa. Tasaveron keskeinen tarkoitus on suurituloisimpien verotuksen
keventäminen samalla, kun kansalaisten arjessa tarvitsemia
palveluja on pakko rahoituksen vähetessä karsia.
Juuri valmistuneet vuoden 2004 lopulliset verotiedot kertovat
selkeästi, että tulot ja vauraus ovat jakautuneet
entistä epätasaisemmin yhteiskunnassa. Hyvän
palkan lisäksi suurten yritysten johtajat saavat optioita
ja muita palkkioita jopa moninkertaisesti vuosipalkan verran. Tästä huolimatta
Vanhasen ja Heinäluoman hallitus kieltäytyy käyttämästä verotusta
tuloerojen tasaamiseen ja haluaa poistaa viime vuonna 130 miljoonaa
euroa valtiolle verotuloja tuottaneen varallisuusveron, jota on
maksanut vain muutama kymmenen tuhatta Suomen rikkainta. Esimerkiksi perintöverotuksen
kipeitä epäkohtia hallitus ei halua korjata. Samaan
aikaan tuloveroa maksetaan sangen pienistäkin etuustuloista,
vaikka pelkkä täysi kansaneläke onkin
verosta vapaa.
Samalla kun harvahko joukko elää vaurauden ja
yltäkylläisyyden keskellä Vanhasen hallituksen
erityisessä suojeluksessa, moni on pakotettu elämään
pätkä- ja osa-aikatöiden epävarmuudessa,
saa olematonta perusturvaa tai opiskelee velaksi vailla varmuutta
tulevasta työpaikasta. Köyhyysrajan alapuolella
elää mittava joukko suomalaisia samanaikaisesti,
kun hallitus ei halua puuttua valtionyhtiön kohtuuttomiin
optioetuihin.
Hallituksen suunnitelmat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumaksujen
lisäämiseksi kärjistävät
eriarvoisuutta entisestään. Jo toteutettu lääkekorvausuudistus
lisää niiden pitkäaikaissairaiden maksurasitusta,
joilla lääkekulut ja muut sairaudesta aiheutuvat
kulut ovat muutoinkin korkeat.
Pienimpiin etuuksiin Vanhasen hallitus ei tee lainkaan tasokorotusta,
kuten työmarkkinatukeen, tai sitten tekee vain aivan mitättömän
tasokorotuksen, kuten kansaneläkkeen kohdalla.
Kattavan toimeentuloturvan lisäksi maamme sosiaaliturvajärjestelmän
toisena peruspilarina ovat kaikille kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelut.
Kunnalliset palvelut ovat kuntien talousvaikeuksien takia vakavasti
uhattuina, eikä kunnissa ole näköpiirissä käännettä parempaan.
Päinvastoin tilanne kriisiytyy yhä useammassa
kunnassa ja kaikkialla maassa. Palvelujen saannin vaikeutuminen
koskettaa eniten juuri vähävaraisimpia lapsiperheitä,
ikääntyviä, työttömiä ja jopa
tavallisia palkansaajia, joilla ei ole suurituloisten tapaan mahdollisuutta
itse kustantaa palveluja kokonaisuudessaan. Hallitus ajaa pienten koulujen
lakkauttamista ja pakkosäästölakia vaikeuksissa
oleville kunnille. Näillä palvelujen säästöillä ja
maksuilla rahoitetaan hyvätuloisten ja äveriäiden
veronkevennykset.
On tyrmistyttävää, että Vanhasen
hallitus, jossa ovat mukana maan suurimmat kuntapuolueet, ei kanna
vastuuta kuntien taloudesta ja palveluista. Päinvastoin
hallituspuolueet ovat rikkoneet täysin vuoden takaiset
kunnallisvaalilupauksensa eduskuntavaalilupauksista puhumattakaan.
Kansalaisten välistä eriarvoisuutta lisäävään kehitykseen
on mahdollista puuttua verotuksen, työllisyyspolitiikan
ja sosiaaliturvan keinoin sekä tarjoamalla riittävät
ja laadukkaat palvelut kansalaisille. Vanhasen ja Heinäluoman
hallitus haluaa kuitenkin lisätä eriarvoisuutta.